“Historiallinen kokemus on, että loikkarin ottaa ohraleipä, ja niin käy tässäkin tapauksessa”

Perussuomalaisten uusi puheenjohtaja Jussi Halla-aho katsoo, että eduskuntaryhmästä loikanneet ja uuden ryhmän muodostavat kansanedustajat eivät tule menestymään tulevissa vaaleissa. Historiallinen kokemus on että loikkarin ottaa ohraleipä, ja niin käy tässäkin tapauksessa, Halla-aho sanoi työmiehen tuumaustunnilla puoluetoistolla.

Uusi vaihtoehto -nimisen eduskuntaryhmän perusti 21 kansanedustajaa, joiden joukossa ovat kaikki perussuomalaiset ministerit. Halla-ahon mukaan loikkaajien motiivit ovat ilmeisiä: he haluavat jatkaa hallituksessa.

Tuumaustunti. 39 min 36 sek.

 

Halla-ahon mielestä on surullista, että juuri se joukko eduskuntaryhmässä, joka puheenjohtajakamppailussa kovasti puhui SMP:n kunniakkaasta historiasta pienen ihmisen puolustajana herättää kaikuja puolueen surullisimmasta hetkestä, kun ostetaan ministerinimityksillä ja muilla eduilla kansanedustajia muiden puolueiden palvelukseen.

Halla-ahon mukaan on täysin ilmeistä että Sipilän ja Orpon ratkaisu heittää perussuomalaiset ulos oli tosiasiassa jo tehty perussuomalaisten johtajavalintojen tuloksena.

– Perussuomalaisia on syytetty hallituksen ajamisesta kriisiin ja uhriutumisesta, mutta meidät heitettiin ulos hallituksesta, koska vaadimme hallitusohjelman noudattamista.

Maahanmuuttoakin enemmän Sipilää ja Orpoa kiinnosti Halla-ahon mukaan se, miten perussuomalaiset suhtautuvat eteen tuleviin uusiin integraatiohankkeisiin. Edessä on muun muassa Dublin-asetuksen muutos. Hallitus oli ohjelmassaan sitoutunut maahanmuuttajien niin sanotun taakanjaon vastustamiseen, mutta nyt sekään ei olisi riittänyt.

Halla-ahon mukaan Britannian lähdettyä unionista Ranskan Emmanuel Macron ja Saksan Angela Merkel ajavat yhä syvempää integraatiota, ja hallitus näyttäisi pyrkivän siihen, että Suomi on siinä eturintamassa.

Liittovaltiolle ei olisi saanut sanoa ”ei”

Sipilälle ja Orpolle ei olisi riittänyt edes se, että perussuomalaiset olisivat hyväksyneet yhteisen ohjelman, vaan puolueen olisi kokonaan tullut pidättäytyä liittovaltiota kohti kulkevan politiikan julkisesta arvostelusta.

Maanantaiaamuna Halla-aho lähti keskusteluihin siitä lähtökohdasta, että puoluekokouksen ja kannatusmittausten viesti on ollut, että puolueelle tärkeitä linjauksia on ajettava entistä ponnekkaammin, ja että maahanmuuttopolitiikkaan ja eurooppapolitiikkaan liittyviä kirjauksia on kunnioitettava.

Halla-aho korosti Sipilälle, että puolue haluaa jatkaa hallituksessa, kuten eduskuntaryhmä oli toivonut. Sipilä soitti maanantaina iltapäivällä Halla-aholle, ja totesi että kumppanit ovat jo sietorajalla hallituksen nykyistenkin maahanmuuttopoliittisten linjausten kanssa.

Kansanedustajien marssi eduskuntaryhmään jättämään eroilmoituksensa tuli Halla-aholle yllätyksenä.

– Kampanjan aikana kaikki sitoutuivat kunnioittamaan demokraattista vaalitulosta, Halla-aho ihmettelee kapinallisten toimintaa.

Kaikilla mahdollisuus ajaa teemoja, jotka sydäntä lähellä

Halla-aholta kysyttiin, olisiko hän voinut pehmitellä hävinnyttä osapuolta, jotta puoluetta hajottavat voimat eivät olisi yltyneet näin repiviksi.

– Yritin tehdä parhaani linjapuheessa, Halla-aho vastasi.

Puheessaan Halla-aho korosti, että perussuomalaiset on edlleen niin sanotun pienen ihmisen asialla oleva puolue, ja vaikka jotkut näkevät että kansallismielisyys olisi ristiriidassa pienen ihmisen asioiden ajamisen kanssa, Halla-aholle ne ovat yksi ja sama asia.

Halla-aho kiisti, että olisi tehnyt virheitä viime päivien aikana.

– Mitä tulee hallituksen hajoamiseen ja loikkauksiin, suurin virhe oli että tulin valituksi puheenjohtajaksi.

Halla-aho korosti myös sitä että kaikilla on myös hänen johdossaan mahdollisuus ajaa niitä teemoja, jotka kullakin ovat lähellä sydäntä.

– En ole koskaan kyseenalaistanut, että muita kiinnostavat muut teemat.

Halla-aho ei usko, että kapinaliike olisi syntynyt vasta puoluekokouksen jälkeen.

– En usko että tässä mittakaavassa tällaisia loikkauksia voi tapahtua ilman että sitä on suunniteltu ja käyty keskusteluja muiden hallituspuolueiden kanssa.

Seteliselkärankaiset?

Uutta ryhmää ei voi pitää aivan samalla tavalla “seteliselkärankaisina” kuin SMP:stä Kekkosen poikkeuslakijupakan takia 1972 irtaantunutta ja Suomen Kansan Yhtenäisyyden Puolueen (SKYP) perustanutta joukkoa kansanedustajia. Tuolloin uusi ryhmä sai puoluetuet.

Lex Soiniksi kutsuttu, kaksi vuotta sitten säädetty laki taas määrää, että eduskuntaryhmän hajotessa puolueesta lähtevät kansanedustajat eivät voi viedä eduskuntapaikkojen perusteella määräytyviä puoluetukia mukanaan. Soini oli siis varautunut siihen mahdollisuuteen, että hänen johtamastaan puolueesta lähtee ryhmä kansanedustajia, mutta ei siihen, että hän joutuisi jättämään oman puolueensa.

Nyt Halla-ahon johtama puolue saa edelleen perussuomalaisten puoluetuet 2015 vaalien tuosten mukaan, kunnes uudet vaalit järjestetään. Näillä näkymin hallitus jatkaa samoilla ministereillä ja ohjelmalla, ja ylimääräiset eduskuntavaalit vältetään.

Perussuomalaisilla on kuitenkin myös tukisäätiö, jolla on merkittävästi varallisuutta, ja joka ei ole suoraan puolueen hallittavissa. Tukisäätiön puheenjohtajan Raimo Vistbackan mukaan säätiö voi ryhtyä rahoittamaan uutta perussuomalaisista lähtenyttä eduskuntaryhmää.

Säätiö omistaa puoluetoimiston, jossa puolue on vuokralla. Halla-ahon mukaan ei ole mahdollista, että puolue ainakaan jatkossa tukisi säätiötä, joka rahoittaisi kilpailevaa puoluetta ja eduskuntaryhmää. Käytännön yksityiskohdat vuokrasopimuksen suhteen ovat kuitenkin yhä auki.