

LEHTIKUVA
Huoltovarmuuden tarkoitus on turvata kaikki perustarpeet: ”Asiat on laitettava tärkeysjärjestykseen ja kansallinen etu asetettava etusijalle”
Eduskunta keskusteli tänään huoltovarmuusselonteosta. Perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Slunga-Poutsalo totesi ryhmäpuheessaan, että kylmän sodan päättymisen jälkeen Euroopassa on monin paikoin tuudittauduttu vääränlaiseen turvallisuudentunteeseen.
– Samalla tavalla, kun on oletettu keskinäisriippuvuuksien poistavan sodat Euroopan unionin sisällä, on virheellisesti kuviteltu, että vastaava toimisi myös suhteessa unionin ulkopuolisiin tahoihin, Riikka Slunga-Poutsalo kuvaili tilannetta.
Slunga-Poutsalon mukaan varautuminen muihin kriiseihin kuin ilmastonmuutokseen on monin paikoin pahasti laiminlyöty.
– Ylikansallisista riippuvuuksista varotelleita olisi kannattanut leimaamisen sijasta kuunnella. Muutos Suomen turvallisuusympäristössä on merkittävä Ukrainan jouduttua hyökkäyssodan kohteeksi ja huoltovarmuutta on arvioitava perusteellisesti nyt, kun kansalaisia uhkaa jopa energiapula talven tullen, Slunga-Poutsalo vaati.
Koronapandemia herätti
Slunga-Poutsalo muistutti, että koronapandemian aikana koetut kompuroinnit päätöksentekoketjuissa, eri materiaalien riittävyydessä ja niiden laadussa ovat olleet omiaan herättämään kysymyksiä huoltovarmuuden tilasta.
– ”Rekat lähtevät liikkeelle” -julistukset, kun samaan aikaan materiaaleja ei ole ollut varastossa riittävästi ja niitä on yritetty hankkia hämärien liikemiesten kautta, herättävät kysymyksiä varmuusvarastojemme riittävyydestä.
Suomi on erilainen
Suomi on pieni toimija, kun yhä suurempi osa huoltovarmuustyöstä tapahtuu EU-maiden yhteistyönä ja osin EU-sääntelyn ehdoilla. Suomella on kuitenkin erityinen asema, Slunga-Poutsalo muistutti.
– Meillä on oleellisia eroavuuksia muihin EU-maihin, kuten riippuvuus merikuljetuksista, pitkä raja hyökkäyssotaa käyvään maahan ja kylmä ilmasto. Nämä suomalaiset erityispiirteet on huomioitava ja onkin tärkeää, että suomalainen huoltovarmuusjärjestelmä perustuu jatkossakin kansalliseen varautumiseen sekä yhteistyön vahvistamiseen Pohjoismaiden kesken.
Kuljetukset ja kalusto turvattava
Purra huomautti, että valtaosa Suomen viennistä ja tuonnista kulkee meritse eikä vaihtoehtoista reittiä monien kriittisten tuotteiden osalta ole.
– Emme myöskään voi nostaa ilmastotoimilla kustannustasoa niin paljon, että teemme esimerkiksi maatalouden harjoittamisesta Suomessa mahdotonta.
– On ensiarvoisen tärkeää, että voimme varmistaa ulkomaankaupan edellytykset myös kriisitilanteissa. Siksi kotimaisessa omistuksessa on oltava riittävä määrä sekä laivoja kuin lentokoneita. Lisäksi on tärkeää pyrkiä varmistamaan vaihtoehtoiset kuljetusyhteydet maitse Ruotsin ja Norjan kautta erityisesti rautatieyhteyksiä hyödyntäen, Slunga-Poutsalo totesi.
Sähköntuotannon omavaraisuus
Perussuomalaiset on vaatinut, että Suomen sähköntuotannon tulisi olla riittävää kansallisiin tarpeisiin kaikissa olosuhteissa. Tuulivoimalle pitäisi perussuomalaisten mukaan määrätä säätövoiman rakentamisvelvoite.
– Riippuvuus tuontisähköstä on kestämätöntä. Selonteossa on tunnistettu säätövoiman tarpeellisuus sääriippuvaisten tuotantomuotojen lisääntymisen myötä, mutta siinä ei esitetä ratkaisua tilanteeseen, jossa tuulivoiman tuottajat poimivat rusinat pullasta ilman huoltovarmuusvelvoitetta säätövoiman tuotantoon liittyen.
– Säätövoiman riittävyys on ratkaistava, joko säätämällä sääriippuvaisten energiamuotojen tuottajille säätövoimavelvoite tai säätämällä windfall-vero, jonka tuotot ohjataan huoltovarmuusrahastoon säätövoiman järjestämistä varten, Slunga-Poutsalo esitti.
Kansallinen turvallisuus aina ensin
– Huoltovarmuudessa on kyse jatkuvuudesta, jolla turvataan väestömme perustarpeet vakavissa häiriöissä ja varaudutaan myös uudenlaisiin uhkiin unohtamatta kansallista henkistä kriisinsietokykyä ja sen vahvistamista luottamusta ja turvaa herättävällä päätöksenteolla.
– Meidän on tehtävä kriisinsietokykymme edellyttämät panostukset niin liikenteen, energian, kriittisen infran kuin esimerkiksi hoitohenkilökunnankin osalta. Asiat on laitettava tärkeysjärjestykseen ja kansallinen etu asetettava etusijalle, Slunga-Poutalan painotti.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- energiamuodot kustannustaso vienti ja tuonti säätövoima kuljetukset ilmastotoimet tärkeysjärjestys kriisitilanteet Pohjoismaat Kansallinen etu Windfall Riikka Slunga-Poutsalo Huoltovarmuus perussuomalaiset EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hallitus kurjistaa kansalaisten arkea – ”Äärivihreän sähläämisen on loputtava”

Mäenpää puolustaa turvetuotannon jatkamista: ”Ketä lämmittää turve luonnontilaisessa suossa?”

Hallitus sekoilee EU:n maa- ja metsätalouden ennallistamisvaatimusten kanssa – vievätkö punavihreät keskustaa jälleen?

Perussuomalaisille Suomen huoltovarmuus ja kansan hyvinvointi on ykkösasia: ”Ilmastotavoitteet on nyt laitettava jäihin”

Keskustalta yllättävää tukea turvetuotannon säilyttämiselle – Tavio huomautti, että hallituksessa puolue on ollut hävittämässä turpeen käyttöä: ”Sen verran on pysyttävä totuudessa”

Mäenpää: Huoltovarmuus kiinteä osa Suomen turvallisuuspolitiikkaa

Purra: Yli 70 prosenttia suomalaisista on valmis maksamaan korkeintaan 10 euroa kuukaudessa lisää edistääkseen ilmastotoimia – melkein joka kolmas ei euroakaan

Ranne: Suomen hiilineutraaliustavoitteen karmea hinta paljastuu vähitellen

Tuulivoiman ja vetytehtaan hyödyt ulkomaille – haitat jäävät Suomeen
Viikon suosituimmat

Somaliedustaja Mohamed Alin sepittämässä tarinassa juuri mikään ei ole totta – vasemmistopuolueen johto ampuu itseään jalkaan katsoessaan tumput suorina uskomatonta farssia
Ruotsin vasemmistopuolueen kansanedustaja Mohamed Alin ympärillä vellova skandaali jatkaa paisumista. Epäillyn vaalivilpin, ulosottovelkojen ja maksamattomien elatusmaksujen jälkeen hänen ansioluettelostaan on paljastunut roppakaupalla virheellisiä tietoja. Nyt myös vasemmiston omat jäsenet syyttävät puoluejohtoa ideologiansa hylkäämisestä.

Antikainen järkyttyi: Kymmenen päällikköä ja yli 80 työntekijää jakaa suomalaisten verorahoja maailmalle
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii ulkoministeriön kehitysapuhallinnon rajua keventämistä. Ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla työskentelee yli 80 henkilöä. Osastolla on yksi osastopäällikkö, kaksi apulaisosastopäällikköä ja seitsemän yksikköä omine päällikköineen. Siis yhteensä kymmenen päällikköä yhdellä osastolla.

Teemu Keskisarjan kolumni: Ylen tanskalainen roskapönttö
Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.

Bergbom tulistui Veronika Honkasalolle: ”Suomi ei ole velkaa Somalialle”
Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo haluaa jatkaa leikkausuhan alla olevien Somalian järjestöhankkeiden rahoitusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom puolustaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion ratkaisua olla myöntämättä hankkeille avustuksia, koska palautusyhteistyö Somalian kanssa ei toimi.

Purra palautti keskustan maan pinnalle: ”Tehän sen rahoituslain teitte”
Keskusta vaatii hallitusta tilille hyvinvointialueiden ongelmista, vaikka puolue itse oli rakentamassa nykyistä sote-rahoitusmallia viime hallituksessa. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistutti eduskunnan kyselytunnilla keskustaa sen omasta vastuusta ja totesi hallituksen jo korjanneen rahoituslakia.

Greta Thunberg nauraa räkätti perustamalleen ilmastoliikkeelle – ”Vieläkö ne tekevät sitä?”
Greta Thunbergin yllättävä haastatteluhekotus on saanut ilmastoliikkeen totiset toverit tuohduksiin. Jokapaikan aktivisti nimittäin purskahti nauruun kuultuaan, että hänen käynnistämänsä Fridays for Future -liike järjestää edelleen mielenosoituksia Saksassa.

Oikeusministeri Leena Meri järkyttyi: Näin monella turvapaikan saaneella on rikostausta
Maahanmuuttoviraston ja keskusrikospoliisin seulonnassa löytyi vakavaa rikostaustaa noin tuhannelta Suomesta turvapaikan tai toissijaista suojelua saaneelta henkilöltä. Suurimmat ryhmät ovat irakilaiset, afgaanit ja syyrialaiset. Oikeusministeri Leena Meri vaatii rikoksiin syyllistyneiden karkottamista maasta ja pitää tulosta järkyttävänä.

Ruotsin valtiopäivät muutti perustuslakia: Kansalaisuus pois maahanmuuttajataustaisilta rikollisilta ja huijareilta
Ruotsin valtiopäivät on hyväksynyt perustuslain muutoksen, joka mahdollistaa Ruotsin kansalaisuuden peruuttamisen, jos se on hankittu väärin tiedoin tai kaksoiskansalainen on syyllistynyt vakavaan rikokseen. Perustuslain muutos on hyväksytty, mutta toimeenpano riippuu seuraavan hallituksen lakiehdotuksista. Vasemmistopuolue ja vihreät vastustivat muutosta.

Somalian media noteerasi Tavion linjan – Yle uutisoi päätöksestä somaliksi
Somalian media on noteerannut ministeri Ville Tavion päätöksen torjua kansalaisjärjestöjen Somalia-hankkeet. Myös Ylen somalinkieliset uutiset teki aiheesta oman uutisvideon.

Grönroos Espoon ryöstösarjasta: ”Suomi alkaa olla samassa tilanteessa kuin Ruotsi”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtajan Simo Grönroosin mukaan Espoon nuorten ryöstösarja on seurausta vuosia jatkuneesta epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Hän vaatii maahanmuuttopolitiikan kiristämistä, rikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajien karkottamista sekä poliisin resurssien turvaamista.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää












