Purra alv-keskustelusta: Opposition vaihtoehdot perustuvat enemmän veronkorotuksille kuin hallituksen linja

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Helsingin perussuomalaiset vastustavat Kaivokadun sulkemista henkilöautoliikenteeltä – Raatikainen: ”Kaupungin tulisi palvella kaikkia liikkujia, myös autoilijoita”

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen

USA:n varapresidenttiehdokkaiden väittelyssä puhuttiin Trumpista, joukkokarkotuksista ja Suomesta

Juutalaisvastaisten iskulauseiden ilmaisu este kansalaisuuden saamiselle Saksassa – tiukennettu kansalaisuuslaki puuttuu erikseen sosiaalisen median julkaisuihin

Elokapinan sisäisellä keskustelupalstalla fantasioidaan massamurhalla: “Pyhää veristä raivoa”, “veristä lihamössöä”, “veriset pylväät, verta valuvat portaat”

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

Suomalaisilta ärhäkkä vastareaktio Elokapinan käsittämättömään veriläyträykseen: järjestön kieltämistä ajava kansalaisaloite keräsi yli 60 000 nimeä yhdessä päivässä

Elokapinan kieltämistä ajavasta kansalaisaloitteesta tuli megahitti – aloitteen tekijöiden mukaan suursuosio lähettää selkeän viestin: ”Kansa ei enää hyväksy Elokapinan laitonta toimintaa”

Kansallisarkiston ex-pääjohtajalta vakava varoitus Elokapinan radikalisoitumisriskistä – vertaa terroristijärjestö Punaiseen armeijakuntaan

säätövoima

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra pitää etukäteen päätettyä hiilineutraaliuden tavoitevuotta 2035 typeränä. &#8211; Suomen oleellisten verrokkimaiden ja samalla EU:n hiilineutraalisuustavoite on selvästi myöhemmin. Perussuomalaiset haluaa, että harjoitettu ilmastopolitiikka ei heikennä ostovoimaa eikä rasita kilpailukykyä.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kommentoi hallitusneuvottelujen tilannetta hetki sitten. Meneillään on hallitusneuvotteluiden viides viikko Helsingin Säätytalolla.
&#8211; Monet asiat ovat edelleen auki, eli tekemistä vielä on. Talous, verotus, sote ja niin edelleen, Purra sanoi.
Purra sanoi pitävänsä edelleen typeränä etukäteen päätettyä Suomen hiilineutraaliuden tavoitevuotta 2035, eikä hän usko, että tavoitetta on edes mahdollista saavuttaa.
&#8211; Emme usko, että vuositavoitetta tullaan saavuttamaan. Ilmasto- ja energiapolitiikkaa pitää tehdä aivan muista lähtökohdista kuin etukäteen jäädytetyistä vuosiluvuista, jotka ovat jopa kunnianhimoisempia kuin muilla mailla.
&#8211; Suomen oleellisten verrokkimaiden ja samalla EU:n hiilineutraalisuustavoite on selvästi myöhemmin. Perussuomalaiset haluaa, että harjoitettu ilmastopolitiikka ei heikennä ostovoimaa eikä rasita kilpailukykyä.
Huoltovarmuudesta on huolehdittava
Purra totesi, että perussuomalaisten kynnyskysymykset liittyvät siihen, että harjoitettu ilmastopolitiikka ei saa heikentää ostovoimaa eikä vientiteollisuuden ja yritysten kilpailukykyä.
&#8211; Me kaikki lähdemme siitä, että fossiilisista polttoaineista pitää vähitellen päästä irti. Samalla meidän on kuitenkin huolehdittava huoltovarmuudesta. Kasvavan tuulivoimateollisuuden rinnalla on huolehdittava siitä, että meillä on säätövoimaa ja lisäksi monia muita seikkoja, joita perussuomalaiset on pitäneet esillä.
Kompromissit sattuvat aina
Hallitusneuvottelijapuolueet pääsivät lauantaina sopuun tulevan hallituksen maahanmuuttopolitiikan kirjauksista sen jälkeen, kun RKP pyrki vielä viime hetkellä esittämään muutoksia jo aikaisemmin neuvotteluissa kirjattuihin linjauksiin.
Useiden päivien neuvotteluväännön jälkeen viime viikolla saatiin valmiiksi luonnospaperit ilmasto- ja maahanmuuttopolitiikan päälinjoista.
&#8211; Nämä kaksi paperia (maahanmuutto ja ilmasto) on hyväksytty. Perustuslain, kansainvälisten sopimusten tai EU-lainsäädännön kannalta ei ole epäselvyyksiä.
Purra ei ole havainnut, että viikonlopun tapahtumien jälkeen perussuomalaisten ja RKP:n välille olisi jäänyt haavoja.
&#8211; Asiat ovat hankalia, ja kompromissit aina sattuvat.
&nbsp;

Purra ei usko vuoden 2035 ilmastotavoitteen toteutumiseen: ”Ilmasto- ja energiapolitiikkaa pitää tehdä muista lähtökohdista kuin etukäteen jäädytetyistä vuosiluvuista”

Ylen MOT-ohjelma paljasti, että suomalaisten taskuista on siirtynyt sähkön hintakriisin aikana jopa viisi miljardia euroa ylimääräistä energiayhtiöille. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomauttaa, että energiayhtiöiden tuotantokustannukset ovat pysyneet jotakuinkin samoina, joten voittoa ei voida mitään miltään osin pitää ansaittuna.

&#8211; Yhtiöt ovat hyötyneet korkeista ja ongelmallisella tavalla muodostuneista markkinahinnoista, jotka ovat vieneet monen suomalaisen taloudelliseen ahdinkoon. Toisin sanoen yhtiöt ovat tehneet valtavaa voittoa suomalaisten elintason kustannuksella, Riikka Purra kuittaa.
Kun samaan aikaan liikkuminen ja ruoka ja monet muut välttämättömät menot vievät yhä suuremman osan tuloista, monilta on rahat loppu.
Hinnanmuodostus on muutettava
Perussuomalaiset on pitkään vaatinut sähkömarkkinoiden hinnoittelumekanismin muuttamista, jotta kansalaisilla olisi mahdollisuus saada kohtuuhintaista sähköä.
&#8211; Kuluttajan saamat suorat ja valtion kustantamat hintatuet ovat akuutissa tilanteessa välttämättömiä, mutta lopulta ne ovat niin sanottua helikopterirahaa, jolla niin ikään veronmaksajien rahaa siirretään energiayhtiöiden taskuun.
&#8211; Tuet eivät korjaa sähkömarkkinoiden vikoja millään tavalla. Eivätkä sitä tee veronalennuksetkaan, vaikka ne muuten olisivat kannatettavia. Ensin on puututtava markkinahinnoitteluun, mitä olemme esittäneet viime kesästä saakka. Hallituksella ei ole ollut halua edistää asiaa, Purra muistuttaa.
Miksi Suomessa tuotettu puhdas sähkö on kallista?
Kalliin sähkön hinnan keskeinen syy on sähkömarkkinoiden hinnoittelumekanismi, jossa periaate on, että hinta määräytyy kalleimman tuotantotavan mukaan.
&#8211; Nykymalli on luotu vihreän siirtymän nimissä tukemaan uusia energiamuotoja, mutta käytännössä tämän seuraus on, että sähköyhtiöt nettoavat yhä suurempia voittoja ja kuluttaja maksaa itsensä kipeäksi.
Suomalainen sähkö on jo yli 80-prosenttisesti päästötöntä. Tämä ei siis kuitenkaan näy kuluttajan maksamassa hinnassa.
&#8211; Muiden puolueiden hehkutus ”tuulivoiman suurvallasta” ei paljon kansalaista lämmitä, kun taas ensi talvena sähkö on julmetun kallista, Purra toteaa.
Halpa, puhtaasti tuotettu energia halvalla suomalaisille
Perussuomalaisten esityksessä sähkömarkkinoiden toimintaa ja hinnoittelumekanismia muutetaan siten, että Suomessa puhtain keinoin ja edullisesti tuotettu energia pysyy edullisena alueen kuluttajille asti.
Kallis ja runsaasti päästöjä tuotettaessa aiheuttanut sähkö olisi kallista vain sillä hinta-alueella, jolla se tuotetaan. Hinta-alueelta tai sen kautta kalliimmalle alueelle vietävä sähkö ei saisi nostaa hinta-alueella käytettävän sähkön hintaa.
&#8211; Kotimainen ja pohjoismainen puhdas sähkö on myytävä kuluttajille kohtuuhinnalla. Suomalaisen pitää saada hyötyä siitä, että meillä on niin paljon puhdasta sähköä saatavilla. Meidän ei pidä maksaa Keski-Euroopan energiapolitiikan virheitä.
Kaikki tuotantomenetelmät pidettävä käytössä
Purra muistuttaa, että Marinin hallituksen aikana kotimaisen turpeen energiakäyttö ajettiin veronkorotuksella ja turpeenkäytön maineen pilaamisella alas. Tämä tapahtui pahimpaan mahdolliseen aikaan.
&#8211; Juuri ennen energiakriisiä hallitus ajoi väkisin kotimaisen varman energiantuotantotavan alas. Tällainen toiminta on täysin vastuutonta. Suomessa pitää mahdollistaa täyden energiapaletin hyödyntäminen, Purra täsmentää.
Perussuomalaiset vaatii, että Suomen poikkeusolojen tarpeet ja huoltovarmuus turvataan säilyttämällä myös hiilen, fossiilisten polttonesteiden ja turpeen käyttömahdollisuus ja niiden varastointivelvoitteita on lisättävä. Aiotuista hiilivoiman purkamisista onkin jouduttu peruuttamaan, tosin vähin äänin.
&#8211; Emme voi nojata pelkkään sattumasähköön, jota tuulivoima on. Jos ei tuule, ei tuule. Mitään polttavaa tekniikkaa ei saa ajaa alas.
Säätövoimaa on ajettu vastuuttomasti alas
Perussuomalaiset vaatii, että kaikkeen rakennettavaan tuulivoimaan pitää sitoa säätövoimavelvoite. Nykyinen tuulivoimatuotannon maksimikapasiteetti on Purran mukaan jo riittävällä tolalla, koska sitä voidaan usein käyttää ainoastaan täydentävänä voimanlähteenä.
Säätö- ja varavoima ajettu kuitenkin ajettu poliittisin päätöksin alas ja energiakriisin aikana virheistä vaietaan.
– Ja miksi? No koska ilmastopolitiikka. Koska Suomen on pakko sahata omaa oksaansa entistä kunnianhimoisemmin. Itse ilmastonmuutos ei siitä toki muuksi muutu, Purra arvostelee.
Sähkön omavaraisuus ei tällä mekanismilla auta hinnoitteluun
Perussuomalaiset haluaa huolehtia sähkön omavaraisuudesta, kunhan se pohjautuu vakaaseen perusvoimaan. Niin kauan kuin hinnanmuodostusmekanismi on nykyisen kaltainen, omavaraisuus ei kuitenkaan helpota hintoja.
&#8211; On siis aivan sama, kuinka omavaraisia olemme Pohjoismaissa, kun yhteismarkkinoiden hinnoittelumekanismi saastuttaa puhtaimman ja halvimmankin sähkön, Purra huomauttaa.
Purra muistuttaa, että Suomen sähkömarkkinalaki edellyttää kohtuuhintaisen sähkön tarjoamista kuluttajille.
&#8211; Sähkömarkkinalakia ei ole noudatettu tilanteessa, jossa jopa julkisomisteiset sähköyhtiöt ovat tienanneet satumaisia voittoja suomalaisten selkänahasta siksi, että hinnanmuodostus on täysin epäreilu.
Ongelmat eivät ole ohi
Purra muistuttaa, että vaikka talvi oli leuto ja hinnat ovat tasaantuneet, ongelmat eivät suinkaan ole ohi.
&#8211; Seuraava talvi tulee nopeasti, ja tilanne voi olla paljon pahempi. Sähkömarkkinoita tulee uudistaa nyt eikä vääntää kohdistumattomia tukia sitten, kun meillä on energia- ja hintakriisi päällä. Suomalaisilla kotitalouksilla, yrityksillä ja teollisuudella tulee olla riittävästi sähköä ja kohtuuhintaan, Purra vaatii.

Purra: Suomen ajettava sähkönmarkkinoiden hinnanmuodostuksen uusimista ennen kuin on taas myöhäistä – ”Yhtiöt ovat tehneet valtavaa voittoa suomalaisten elintason kustannuksella”

Tanskan valtiollinen energiayhtiö Ørsted haluaisi pystyttää kuusi valtavaa tuulivoimapuistoa Ruotsin rannikoille. Puistot maksaisivat reippaasti yli 100 miljardia kruunua ja ihanneolosuhteissa tuottaisivat puolet Ruotsin sähköntarpeesta. Lupaprosessi on raskas ja kannattavuus riippuu paljolti siirtoyhteyksien maksajasta.

Kuusi pitkin Ruotsin rannikkoa Skånesta pitkälle Itämerelle perustettavaa tuulipuistoa <a href="https://www.energi.se/artiklar/2023/januari-2023/orsted-vill-storsatsa-pa-havsvindkraft-i-sverige/">tuottaisivat </a>parhaimmillaan sähköä 18 GW:n teholla. Ihanneolosuhteissa eli tuulisina päivinä ne teoreettisesti pystyisivät tyydyttämään jopa puolet Ruotsin koko sähköntarpeesta.
&#8211; Olosuhteet merelle sijoitettavalle tuulivoimalle ovat Ruotsissa erittäin hyvät. Rannikko on pitkä ja sähköntarpeenne ovat kasvussa, <a href="https://www.svd.se/a/nQvlqn/jattesatsningen-pa-vindkraft-langs-svenska-kusten-hotad">toteaa</a> Ørstedin projektijohtaja Jesper Kühn Olesen Svenska Dagbladetille.
Kaapeloinnin maksaja auki
Mittavien hankkeiden yhtenä kantona kaskessa on puolustusvoimat, joka toistaiseksi on suhtautunut pitkin hampain tutkia häiritseviin tuulivoimaloihin. Ainakin Itämeren alueella.
Luontoarvoistakin on ollut lupaprosessien yhteydessä puhetta. Säätövoiman tarpeesta vähemmän.
Hallitus tuskin tekee päätöstä vastoin puolustusvoimien tahtoa. Puolustusvoimat käsittelee Ruotsin koko aluetta koskien tiettävästi 200–400 tuulivoimahakemusta vuosittain ja on hyväksynyt niistä suurimman osan.
Ørstedin hankkeiden hintaluokka on pelkkien voimaloiden osalta yli 100 miljardia kruunua. Päälle tulee vielä kaapelointi eli sähkönsiirto voimaloista kantaverkkoon ja sen maksaja on auki.

Tanskalaisen energiajätin miljardisatsaukset tuulivoimaan uhattuna – puolustusvoimat epäilee, lupaprosessi on raskas ja kannattavuus kysymysmerkki

Sähköntuotanto Suomessa on liian riippuvainen siitä, tuuleeko vaiko ei. &#8211; Yhteiskuntamme ei voi pyöriä tai olla pyörimättä riippuen siitä, sattuuko kohdalle tuulinen vai tyyni päivä. Sähkön varastointi on vielä lapsenkengissä, joten tarvitsemme säätövoimaa vastaamaan kulutukseen vaihtelujen mukaisesti, totesi perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra eduskunnan täysistunnossa lokakuussa.

Perussuomalaiset vaatii, että kaikkeen rakennettavaan tuulivoimaan pitää sitoa säätövoimavelvoite.
Säätövoimaa tuulienergialle ajaa myös marraskuussa tehty <a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/11488">kansalaisaloite</a>, jonka takana on joukko perussuomalaisia Savonlinnasta. Aloitteessa vaaditaan, että ammattimaiset tuulivoimatuottajat on velvoitettava rakentamaan korvaava säätövoima samanaikaisesti tuulivoiman rakentamisen kanssa ja huolehtimaan säätövoiman kustannuksista itse.
Suurin osa nykyisestä tuulivoimatuotannosta on rakennettu Suomeen huomattavan julkisen taloudellisen tuen avulla. Moni voimala-alue olisi jäänyt rakentamatta ilman sitä.
Tuulivoiman varaan ei voi laskea
Tuulivoima vaikuttaa sähkön pörssihintaan sekä Suomen energian luotettavuuteen ja huoltovarmuuteen. Tuulivoimaan ei voi luottaa eikä sen varaan laskea, sillä sen tuotanto on tuulien mukaan muuttuvaa. Sitä ei voi itsessään käyttää säätövoimana, jos muussa sähköntuotannossa tulee katkoksia. Tuulivoiman osuuden kasvu kokonaisenergiatuotannosta lisää energiajärjestelmän epävarmuutta puuttuvan säätövoiman vuoksi.
&#8211; Tuntuu hullulta, että tuulivoimatuottaja ottaa rahat, kun tuulee, mutta ei piittaa, kun ei tuule vaan jättää vastuun silloin muille. On kuin käenpoikanen, sanoo Savonlinnan perussuomalainen kaupunginhallituksen jäsen ja kaupunginvaltuutettu Juha Kukkonen.
Hän on laatinut kansalaisaloitteen tuulivoiman säätövoimasta. Idea kansalaisaloitteeseen tuli Ilmastofoorumin ihmisiltä.
&#8211; Ihmiset luulevat, että tuulivoima on ratkaisu, mutta eihän se ole, kun siinä on tämä säätövoimaongelma, Kukkonen painottaa.
Markkinahäirikkö nostattaa hintoja
Tuulivoima on energiakartalla markkinahäirikkö. Tuulivoiman saamat valtavat tuet ovat ajaneet alas muita luotettavampia energiantuottoyksiköitä. Tuulivoiman lisääminen ilman säätövoiman vaatimusta todennäköisesti tulee nostamaan energian hintaa edelleen.
Sähköä pitää olla saatavilla kulutusta vastaava määrä. Kulutus vaihtelee, ja siksi tarvitaan säätövoimaa, jota voidaan nopeasti säätää ylös- tai alaspäin. Muuta tuotantoa voidaan Suomessa säätää paitsi tuuli- ja aurinkovoimaa. Kun sähköntuotannossa tuulivoiman osuus on kasvanut, säätövoimaa joudutaan käyttämään entistä enemmän. Jos säätövoimaa ei ole riittävästi tarjolla, yhä lisääntynyt tuulivoiman tuotanto heikentää energiajärjestelmän varmuutta ja aiheuttaa tarpeetonta riippuvuutta naapurimaiden sähköntuotannosta.
Suuret tuulivoimatoimijat voivat Kukkosen mukaan keinotella sähköntuotannossa.
&#8211; Yhtiöt voivat rajoittaa omaa tuotantoaan, kun sähkön pörssihinta on alhaalla, ja kun pörssisähkön hinta nousee, yhtiöt lisäävät jälleen omaa tuotantoaan ja tekevät suuren voiton. Tuulivoima on siten markkinahäirikkö, koska tuulivoiman tuottajilla ei nyt ole lain velvoitetta osallistua säätövoiman tuotantoon ja säätövoimareservien kustannuksiin.
Tuulivoima-ala saa toimia lähes miten haluaa
Kansalaisaloite kerää allekirjoituksia toukokuun alkupuolelle asti. Se löytyy sivustolta <a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/11488">kansalaisaloite.fi</a>.
&#8211; Sitten se voidaan luovuttaa seuraavalle hallitukselle. Olisi hyvä, että eduskunnassa puhuttaisiin näistä asioista. Perussuomalaiset on puhunut omavaraisuuden kehittämisestä. Nyt ollaan lirissä, kun sitä ei ole. Poliitikot ovat toimineet vastuuttomasti, kun eivät ole huolehtineet omavaraisuudesta, Kukkonen sanoo.
Vihervasemmiston yhtenä lempilapsena tuulivoima-ala saa toimia lähes miten haluaa. Lupien saantia nopeutetaan, kansalaisten valitusten teko tuulivoimala-alueista on tehty vaikeammaksi ja kalliimmaksi, terveys-, luonto- ja maisemahaittoja peitellään. Maassa mellastavat ulkomaiset toimijat, joiden tähtäimessä on tulevaisuudessa viedä energiaa Suomesta Eurooppaan.
Osa suunnittelee Suomeen vetytehtaita, jotka käyttäisivät Suomessa ulkomaisten yhtiöiden omistamilla voimaloilla tehtyä tuulivoimaa ja joiden vety vietäisiin suoraan Eurooppaan. Jos toimijoille tulisi vaatimus säätövoimasta, se saattaisi hillitä yltiöpäiseksi muuttunutta tuulivoimarakentamista ja tasapainottaa energian saantia.
Perussuomalaiset vaatii, että Suomen sähköntuotannon tulisi olla riittävää kansallisiin tarpeisiin kaikissa olosuhteissa. Sen vuoksi tuulivoimalle pitäisi määrätä säätövoiman rakentamisvelvoite.
&nbsp;

Perussuomalaiset vaatii säätövoimaa tuulivoimatuottajien maksettavaksi – sähköntuotanto ei voi olla riippuvainen siitä, tuuleeko vai ei

Perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne toppuutteli vihreiden tuulivoimaintoilua Suomen Yrittäjien järjestämässä energia-aiheisessa keskustelupaneelissa. &#8211; Ei voida toimia niin, että tuulivoimaa aletaan rakentaa väkisin ilman, että taustalla on olemassa vakaata sähkön tuotantoa. On mentävä tuotanto edellä ja vasta sen jälkeen katsottava, miten tuulivoima saadaan siihen mukaan, Ranne sanoi.

Suomen Yrittäjät <a href="https://www.yrittajat.fi/uutiset/eduskuntaryhmien-johto-yrittajien-tentissa-katso-paneelin-tallenne/">järjesti</a> tiistaina viiden puolueen eduskuntaryhmien johdolle energia-aiheisen paneelikeskustelun.
Vihreät tunnetusti on muistuttanut vuodesta toiseen, miten tuulivoima tulee Suomessakin olemaan avaimet käteen -tyylinen ratkaisu päästöttömään energiatuotantoon siirtymisessä. Vihreitä paneelissa edustaneen kansanedustaja Atte Harjanteen mukaan tuulivoimaa tarvitaan lisää jatkossakin, mutta myös säätövoimaa tarvitaan lisää eri aikajänteillä.
Säätövoima on sähköntuotantoa, joka kykenee reagoimaan sähkön tuotannon ja kulutuksen välisiin vaihteluihin. Säätövoimalla myös varaudutaan mahdollisiin tuotannon häiriötilanteisiin.
Suomen nykyinen ilmastopolitiikka kasvattaa velkaa
Perussuomalaiset on <a href="https://www.suomenuutiset.fi/huoltovarmuuden-tarkoitus-on-turvata-kaikki-perustarpeet-asiat-on-laitettava-tarkeysjarjestykseen-ja-kansallinen-etu-asetettava-etusijalle/">vaatinut</a>, että Suomen sähköntuotannon tulee olla riittävää kansallisiin tarpeisiin kaikissa olosuhteissa. Perussuomalaisten Lulu Ranne muistutti, että perussuomalaisten mielestä tuulivoimalle pitäisikin määrätä säätövoiman rakentamisvelvoite.
&#8211; Ei voida toimia niin, että tuulivoimaa aletaan rakentaa väkisin ilman, että taustalla on olemassa vakaata sähkön tuotantoa. On siis mentävä vakaa tuotanto edellä ja vasta sen jälkeen katsoa, miten tuulivoima saadaan siihen mukaan.
Ranne painotti, että laajemminkin ilmastopolitiikkaa on tehtävä maltilla, sillä myös tuoreessa ilmastovuosikertomuksessa todetaan, että Suomen nykyinen ilmastopolitiikka tulee vain kasvattamaan velkaa ja lisäämään tuen tarvetta.
&#8211; Ilmastopolitiikassa ykkösasian tulee olla se, että voimme tarjota kilpailukykyistä ja vakaata energiaa niin yrityksille, teollisuudelle kuin kansalaisillekin.
Ilmastokiimaan ei pidä hurahtaa
Ranne huomautti, että päästöttömään energiantuotantoon tulee siirtyä järkevässä aikataulussa sekä niin, että siirtymä on teknisesti ja taloudellisesti mahdollinen.
Ranne toppuutteli ”ilmastokiimaan” hurahtaneita hallituspuolueita.
&#8211; Perussuomalaiset ajaa sitä, että tavoite hiilineutraalista vuodesta 2035 siirretään vuoteen 2050, joka on myös muiden, kuten EU:n, tavoite. Perussuomalaiset katsoo, että päästötön Suomi tulee rakentaa teknillisesti ja taloudellisesti viisaasti. Ei siis niin, että 15 vuodessa pistetään koko infra uusiksi, joka vain kasvattaa elinkeinoelämän, teollisuuden ja kansalaisten kustannuksia.
PS varoitti energiakriisistä jo toissa kesänä
Tuoreiden arvioiden mukaan Olkiluoto 3:n sähköntuotannon aloitus viivästyy edelleen. Tiedossa ei ole, milloin tuotanto alkaa, mutta joka tapauksessa on selvää, että laitoksen valmistuminen viivästyy odotetusta joulukuusta.
Ranne totesi, että perussuomalaiset varoitti edessä olevasta energiakriisistä jo kesällä 2021.
&#8211; Linjasimme tuolloin, että kaikki reservit ja voimalat pitää olla käytössä, kunnes tuotannossa on päästötöntä ja riittävän vakaata tuotantoa. Ei voida tehdä niin, että alas ajetaan toimivaa tuotantoa, jota myös elinkeinoelämä ja kansa tarvitsee.
Kulutusjoustoissa piilee riski
Perussuomalaiset on jo aiemmin myös esittänyt keinoja, miten energian hintaa saadaan laskettua alemmas.
&#8211; Hallituksen tulisi lähteä neuvottelemaan energiateollisuuden kanssa siitä, että hintaa saadaan alemmas. Energian tuotantokustannuksethan eivät ole nousseet.
Energiakriisiin vastauksena on esitetty myös kulutusjoustoja, mutta siinäkin piilee omat ongelmansa.
&#8211; Joustojen riskinä on se, että teollisuus mahdollisesti joutuu ajamaan alas tuottavaa toimintaa. Sillä voi olla vakavia vaikutuksia kansantalouteen, Ranne sanoi.
&nbsp;

Perussuomalaisten mukaan ilmastopolitiikkaa on tehtävä maltilla: ”Ykkösasiana tulee olla se, että voimme tarjota kilpailukykyistä ja vakaata energiaa”

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela korostaa, että Euroopan unionin ennallistamisasetus olisi toteutuessaan jälleen yksi askel liittovaltiokehityksessä, jossa valtaa ja rahaa siirretään Suomelta ja suomalaisilta Euroopan komissiolle ja muulle Euroopalle.

&#8211; Metsäpolitiikka kuuluu EU:n perussopimustenkin mukaan kansallisen päätäntävallan piiriin, ja sitä valtaa ei pidä siirtää Brysseliin ilmasto- tai luontopolitiikkaan vedoten. Budjettivaltaahan unionille on jo siirretty aivan liikaa esimerkiksi viime vuonna hyväksytyn elpymisvälineen kautta, muistuttaa kansanedustaja Jari Koskela.
Asetuksen arvioidut liki miljardin euron vuotuiset kustannukset ovat Koskelan mielestä epätasapainossa mainostettujen hyötyjen kanssa.
&#8211; Ennallistamisasetuksen väitetään tuovan kymmenen miljardin hyödyt, mutta hyödyt ovat aineettomia ja tulkinnanvaraisia. Kustannukset sen sijaan ovat varmoja ja aitoja, Koskela korostaa.
Suomessa on 600 000 metsänomistajaa, joiden perustuslain turvaamaan omaisuudensuojaan ennallistamisasetus puuttuisi merkittävällä tavalla. Asetuksen velvoitteita ei pysty täyttämään vain valtion luontoalueita ennallistamalla.
Vaikutuksia vesivoimaan selvitettävä
Vaikka metsät ovat olleet keskiössä ennallistamisasetusta koskevassa keskustelussa, koskee suurin osa asetuksen velvoitteista vesistöjä. Vesistöjen ennallistaminen tarkoittaa esimerkiksi patojen purkamista.
&#8211; Ennallistamisasetus ei tunnista voimakkaasti muutettujen vesien erityistä asemaa. On täysin mahdollista, että asetus siis vaarantaa nykyisenkin vesivoiman tuotannon. Riski on suuri pienimmissä virtavesissä, mutta myös suurissa rakennetuissa vesivoimajoissa on siis ennallistamisasetuksen vaikutukset vesivoiman tuotantoon, Koskela sanoo.
Koskelan mielestä ennallistamisasetuksen vaikutukset vesivoiman tuotantoon on ensiarvoisen tärkeää selvittää juuri nyt, kun hallitus on hurahtanut säästä riippuvaiseen tuulivoimaan. Tuulivoima tarvitsee tuekseen vakaata säätövoimaa.
&#8211; Hallitus on ajanut jo alas turvetuotantoa, ollut nuiva hakkeelle ja hidastellut pienydinvoimalalupien kanssa. Vesivoiman toimintaympäristö on nyt turvattava. Suomi ei pyöri pelkällä tuulella tai aurinkovoimalla, Koskela muistuttaa.

Koskela pitää ennallistamisasetusta katastrofina kansakunnalle – “Suomi ei pyöri pelkällä tuulella tai aurinkovoimalla”

Eduskunta keskusteli tänään huoltovarmuusselonteosta. Perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Slunga-Poutsalo totesi ryhmäpuheessaan, että kylmän sodan päättymisen jälkeen Euroopassa on monin paikoin tuudittauduttu vääränlaiseen turvallisuudentunteeseen.

&#8211; Samalla tavalla, kun on oletettu keskinäisriippuvuuksien poistavan sodat Euroopan unionin sisällä, on virheellisesti kuviteltu, että vastaava toimisi myös suhteessa unionin ulkopuolisiin tahoihin, Riikka Slunga-Poutsalo kuvaili tilannetta.
Slunga-Poutsalon mukaan varautuminen muihin kriiseihin kuin ilmastonmuutokseen on monin paikoin pahasti laiminlyöty.
&#8211; Ylikansallisista riippuvuuksista varotelleita olisi kannattanut leimaamisen sijasta kuunnella. Muutos Suomen turvallisuusympäristössä on merkittävä Ukrainan jouduttua hyökkäyssodan kohteeksi ja huoltovarmuutta on arvioitava perusteellisesti nyt, kun kansalaisia uhkaa jopa energiapula talven tullen, Slunga-Poutsalo vaati.
Koronapandemia herätti
Slunga-Poutsalo muistutti, että koronapandemian aikana koetut kompuroinnit päätöksentekoketjuissa, eri materiaalien riittävyydessä ja niiden laadussa ovat olleet omiaan herättämään kysymyksiä huoltovarmuuden tilasta.
&#8211; ”Rekat lähtevät liikkeelle” -julistukset, kun samaan aikaan materiaaleja ei ole ollut varastossa riittävästi ja niitä on yritetty hankkia hämärien liikemiesten kautta, herättävät kysymyksiä varmuusvarastojemme riittävyydestä.
Suomi on erilainen
Suomi on pieni toimija, kun yhä suurempi osa huoltovarmuustyöstä tapahtuu EU-maiden yhteistyönä ja osin EU-sääntelyn ehdoilla. Suomella on kuitenkin erityinen asema, Slunga-Poutsalo muistutti.
&#8211; Meillä on oleellisia eroavuuksia muihin EU-maihin, kuten riippuvuus merikuljetuksista, pitkä raja hyökkäyssotaa käyvään maahan ja kylmä ilmasto. Nämä suomalaiset erityispiirteet on huomioitava ja onkin tärkeää, että suomalainen huoltovarmuusjärjestelmä perustuu jatkossakin kansalliseen varautumiseen sekä yhteistyön vahvistamiseen Pohjoismaiden kesken.
Kuljetukset ja kalusto turvattava
Purra huomautti, että valtaosa Suomen viennistä ja tuonnista kulkee meritse eikä vaihtoehtoista reittiä monien kriittisten tuotteiden osalta ole.
&#8211; Emme myöskään voi nostaa ilmastotoimilla kustannustasoa niin paljon, että teemme esimerkiksi maatalouden harjoittamisesta Suomessa mahdotonta.
&#8211; On ensiarvoisen tärkeää, että voimme varmistaa ulkomaankaupan edellytykset myös kriisitilanteissa. Siksi kotimaisessa omistuksessa on oltava riittävä määrä sekä laivoja kuin lentokoneita. Lisäksi on tärkeää pyrkiä varmistamaan vaihtoehtoiset kuljetusyhteydet maitse Ruotsin ja Norjan kautta erityisesti rautatieyhteyksiä hyödyntäen, Slunga-Poutsalo totesi.
Sähköntuotannon omavaraisuus
Perussuomalaiset on vaatinut, että Suomen sähköntuotannon tulisi olla riittävää kansallisiin tarpeisiin kaikissa olosuhteissa. Tuulivoimalle pitäisi perussuomalaisten mukaan määrätä säätövoiman rakentamisvelvoite.
&#8211; Riippuvuus tuontisähköstä on kestämätöntä. Selonteossa on tunnistettu säätövoiman tarpeellisuus sääriippuvaisten tuotantomuotojen lisääntymisen myötä, mutta siinä ei esitetä ratkaisua tilanteeseen, jossa tuulivoiman tuottajat poimivat rusinat pullasta ilman huoltovarmuusvelvoitetta säätövoiman tuotantoon liittyen.
&#8211; Säätövoiman riittävyys on ratkaistava, joko säätämällä sääriippuvaisten energiamuotojen tuottajille säätövoimavelvoite tai säätämällä windfall-vero, jonka tuotot ohjataan huoltovarmuusrahastoon säätövoiman järjestämistä varten, Slunga-Poutsalo esitti.
Kansallinen turvallisuus aina ensin
&#8211; Huoltovarmuudessa on kyse jatkuvuudesta, jolla turvataan väestömme perustarpeet vakavissa häiriöissä ja varaudutaan myös uudenlaisiin uhkiin unohtamatta kansallista henkistä kriisinsietokykyä ja sen vahvistamista luottamusta ja turvaa herättävällä päätöksenteolla.
&#8211; Meidän on tehtävä kriisinsietokykymme edellyttämät panostukset niin liikenteen, energian, kriittisen infran kuin esimerkiksi hoitohenkilökunnankin osalta. Asiat on laitettava tärkeysjärjestykseen ja kansallinen etu asetettava etusijalle, Slunga-Poutalan painotti.

Huoltovarmuuden tarkoitus on turvata kaikki perustarpeet: ”Asiat on laitettava tärkeysjärjestykseen ja kansallinen etu asetettava etusijalle”

Hallitus vastasi tänään täysitunnossa perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin välikysymykseen energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra hämmästeli hallituksen vastausta ja totesi hallituksen energiapolitiikan linjan olevan katastrofi.

&#8211; Katsotaan viime perjantaita. Olkiluodon kolmosreaktori kävi iloksemme maksimiteholla. Silti sähkö maksoi Suomessa enemmän kuin Saksassa, 43,4 senttiä kilowattitunnilta. Samalla Saksan sähköntuotannon päästöt ovat lähes 13-kertaiset meidän tuotantoomme nähden! Kun suomalainen katsoo sähkölaskuaan, hän oikeutetusti ihmettelee, miksi mainostettu vähäpäästöisyys ei lainkaan näy hinnassa, Riikka Purra totesi.
Perjantaina jouduttiin myös tuomaan sähköä Suomeen, vaikka hallitus korostaa omavaraisuuden osuutta.
&#8211; Olemme energiakriisissä, ettekä te, hallitus, ole tilanteen tasalla. Kuurupiilo Euroopan komission selän takana jatkuu, vaikka EU-tasolla on järjestetty kriisikokouksia tämän tästä. Siltä suunnalta apua on turha haikailla.
Säätövoimavelvoite rakennettavaan tuulivoimaan
Purran mukaan hallituksen energiapoliittinen katastrofi nojaa paikoillaan jököttäviin tuulivoimaloihin, ja tyynellä joudutaankin turvautumaan tuontisähköön.
&#8211; Liekö visio se, että työväki katselee iltaisin tulevan aamun sääennusteesta tuulen määrää tietääkseen, onko työpaikalla aamulla sähköt käytössä vai ei? Purra lataa.
&#8211; Yhteiskuntamme ei voi pyöriä tai olla pyörimättä riippuen siitä, sattuuko kohdalle tuulinen vai tyyni päivä. Sähkön varastointi on vielä lapsenkengissä, joten tarvitsemme säätövoimaa vastaamaan kulutukseen vaihtelujen mukaisesti. Energiapolitiikan pitää perustua fysiikkaan, ei uskomiseen tai ideologiaan.
Perussuomalaiset vaatii, että kaikkeen rakennettavaan tuulivoimaan pitääkin sitoa säätövoimavelvoite. Nykyinen tuulivoimatuotannon maksimikapasiteetti on kuitenkin Purran mukaan jo riittävällä tolalla, koska sitä voidaan usein käyttää ainoastaan täydentävänä voimanlähteenä.
Säätö- ja varavoima ajettu poliittisin päätöksin alas
&#8211; Mussalo, Kristiina, Tahkoluoto, Inkoo, Kymijärvi. Siinä muutama suljettu voimalaitos viime vuosilta, Purra luetteli.
&#8211; Arvatkaapa olisiko käyttöä nyt! Purra ihmetteli.
&#8211; Hanasaaren ja Salmisaaren kimpussa ovat Helsingin valtapuolueet, joiden maailmassa riittää, kun on kauramaitoa ja sähköä markkinoidaan vihreäksi.
Säätö- ja varavoiman alasajo onkin Purran mukaan täysin itseaiheutettua.
&#8211; Ja miksi? No koska ilmastopolitiikka. Koska Suomen on pakko sahata omaa oksaansa entistä kunnianhimoisemmin. Itse ilmastonmuutos ei siitä toki muuksi muutu, mutta saattaisihan ilmastohallituksen arvovalta muuten murentua, Purra arvostelee.
Hallituksen politiikka ajaa järkyttäviin ratkaisuihin
Purra totesi, että hallituksen vastuuton energiapolitiikka aiheuttaa nyt hyvin epämukavia vaihtoehtoja asian korjaamiseksi.
&#8211; Suunnitelmissa on kiertäviä sähkökatkoja, joita sähkön jakeluyhtiöt tekevät kahden tunnin jaksoissa. Kun vuonna 2023 Suomessa aletaan katkoa ihmisten sähköjä, voidaan todeta, että ilmastopolitiikka on konkurssissa. Mahtipontiset ilmastopuheet tuskin lämmittävät teitä äänestäneitä kiertävien sähkökatkojen aikana.
Sähkömarkkinamalli on epäoikeudenmukainen
Purran mielestä on huomioitava, että Suomessa tuotetaan lähes päästötöntä sähköä jo nyt, ja silti kuluttajat maksavat Euroopan yhteismarkkinoiden vuoksi sähköstään samoja tai jopa suurempia laskuja kuin monin verroin pahemmin saastuttavat eurooppalaiset kilpailijamaansa.
&#8211; Tällaisesta sähkömarkkinamallista on irtauduttava, kunnes muualla Euroopassa on korjattu tehdyt virheet.
Sähkön hinta pitää saada alas
Hintakaton pudottaminen olisi Purran mukaan kannustin suomalaisille, jotka ovat omaehtoisesti alkaneet suitsia sähkön kulutusta.
&#8211; Kyllä suomalaiset ymmärtävät, että hintakaton alentamisella ei ole tarkoitus mahdollistaa sähkön tuhlausta. Kuka täällä muutenkaan tuhlaa sähköä? Sähkön hinta pitää saada alas, jolloin emme tarvitse monimutkaisia sähkötukimalleja, Purra totesi.
&#8211; Samalla korjaamme suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä sekä poistamme sähkön johdannaismarkkinoilla esiintyneet vakavat häiriötilat.
Suomi lopulta taas maksumiehenä
Monet EU-maat ovat luoneet viime syksystä lähtien kansallisia energiatukitoimia. Purra epäilee, että nämä tukitoimet päätyvät lopulta suomalaisten maksettaviksi.
&#8211; Me kaikki tiedämme, että muiden maiden velkaralli ja energiatuet päätyvät joko maiden ylivelkaisuuden pakottamina tai eurooppalaisen solidaarisuuden nimissä myös Suomen maksettavaksi.
&#8211; Suomi on pelkästään tämän hallituskauden päätöksillä lahjoittanut muille EU-maille ainakin kuusi miljardia euroa erilaisten tulonsiirtopakettien myötä. Eikä tässä edes ole mukana Fortumin kautta tapahtunut saksalaisten tukeminen, Purra huomauttaa.
Rahaa ei kerta kaikkiaan ole
Energian korkea hinta nostaa kaikkia hintoja. Purra huomauttikin, että ruoan hinta tulee arvioiden mukaan nousemaan vielä nykyistäkin rajummin.
&#8211; Sähkölaskut ovat jo ajaneet monet kansalaiset ahdinkoon. Saan joka päivä sydäntä riipaisevia viestejä uusimmista sähkölaskuista. Rahat on loppu, ei ole, ei tule, Purra totesi.
&#8211; Inflaatio lannistaa työväen. Palkansaajien ostovoima murenee rajusti. Sähkötuilla ja indeksikorotuksilla työmarkkinoille luodaan yhä uusia kannustinloukkuja. Mitä tällä haetaan – sitä, että kaikki heittävät rukkaset naulaan ja siirtyvät Kelan luukulle hakemaan teidän sähkötukianne? Purra hämmästeli.
Hallitus tunaroi toistuvasti energiahintojen kanssa
Purra muistutti, ettei hallitus ei ole ensimmäistä kertaa selittämässä energiapolitiikkaansa seurauksia.
&#8211; Keinonne olivat viime talvena kovin vähissä, kun esitimme polttoaineiden hintojen madaltamiseksi keinoja. Lopulta hallitus ymmärsi tekojensa seuraukset ja otti käyttöön esittämiämme korjausehdotuksia, joista jakeluvelvoitteen lasku näkyi suoraan polttoaineiden hintatasossa, Purra huomautti.
&#8211; Viivyttelylle on rajansa. On vastenmielistä huomata, että vihervimmainen ideologinen palonne estää toimivien ratkaisujen muodostamista. Hallitus pelaa perin kovilla panoksilla rulettia huoltovarmuutemme kannalta aivan keskeisissä asioissa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kommentoi videolla välikysymyskeskustelua.
<iframe loading="lazy" title="Purra tykittää: Hallitus selittelee energiakriisiä ja puhuu itseään puhtaaksi" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/cqMrLeATcOM?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>

Purra pitää hallituksen energiapoliittista linjaa katastrofina: Hallitus pelaa rulettia korkeilla panoksilla Suomen huoltovarmuuden kannalta keskeisillä asioilla (video)

Fortum tiedotti aamulla myyvänsä koko Uniper-omistuksen Saksan valtiolle. Valtiovarainvaliokunnan jäsen Vilhelm Junnila sanoo valtion omistajapolitiikan heikon johtamisen vaikuttaneen koko prosessin hallintaan. Junnilan mielestä Uniperin Pohjoismaissa sijaitsevien tuotantolaitosten turvaaminen olisi ollut strategisesti tärkeintä.

&#8211; Pohjoismaissa toimivat vesivoimalaitokset jäävät nyt saksalaisten omistukseen aikana, jolloin Suomella olisi erittäin tärkeää varmistaa riittävä omavaraisuus ja säätövoiman saatavuus tulevana talvikautena. Valtion omistajapolitiikan strateginen johtaminen on koko prosessin aikana ollut heikkoa ja kokonaisuuden hallinta suorastaan avutonta, Vilhelm Junnila toteaa.
Omistajaohjausministeri istunut tumput suorina
Valtionyhtiö saa takaisin kaksi kuukautta sitten antamansa vakuudet, mutta menettää sijoituksensa ja koko osuutensa ydinvoimaan ja vesivoimaan nimellisellä korvauksella.
&#8211; Toimitusjohtaja Markus Rauramo on istunut Fortumin johtoryhmässä vuodesta 2012 ja toimi Uniper-kauppojen aikana talousjohtajana. Häntä ja muita aiempia johtajia voi toki arvostella operatiivisista ja strategisista virheistä, mutta valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri on kaiken aikaa istunut tumput suorassa eikä ole missään vaiheessa ottanut asiaa hallintaansa omistajaohjauksen keinoilla.
&#8211; Johtaminen on ollut korostetun heikkoa ja omistajapolitiikan rooli toisarvoista, kuten Uniper-kauppojen taustoista nyt tiedämme. Tällaisessa tilanteessa Pohjoismaissa sijaitsevien tuotantolaitosten turvaaminen olisi pitänyt olla strateginen päämäärä, Junnila jatkaa.
&nbsp;