

LEHTIKUVA
Immonen: Huoltovarmuuden kannalta kriittiset maataloustyöt on kyettävä toteuttamaan kotimaisin voimin
Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen jätti tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii hallitukselta toimenpiteitä, jotta huoltovarmuuden kannalta kriittiset maataloustyöt voidaan tulevaisuudessa varmistaa suomalaisen työn avulla erityisesti poikkeusoloissa.
Maa- ja metsätalousministeriö ja Huoltovarmuuskeskus ovat määritelleet maataloudesta kriittisiksi aloiksi kotieläintuotannossa eläinten hyvinvoinnin ja eläinsuojelun kannalta välttämättömät tehtävät, peltokasvituotannossa välttämättömät kevät- ja syystyöt, avomaan vihannestuotannossa varhaisvaiheen työt kuten istutustyöt, taimistotuotannossa ravintokasvien ja kasvustojen uusimisaineistojen tuotanto, marjaviljelmien perustamistöissä osa istutustöistä ja varhaisvaiheen hoitotöistä ja ammattikalastuksessa troolarikalastustyöntekijät.
– Koronakriisi on osoittanut, ettei maatalous- ja puutarhatuotteiden tuonnin jatkuvuudesta voida olla enää varmoja, siksi alkutuotannon ylläpito on maamme huoltovarmuuden kannalta erityisen tärkeää, Olli Immonen sanoo.
Kotimaista työvoimaa tarvitaan
Maataloudessa työskentelee Suomessa vuosittain 16 000 kausityöntekijää. Maa‑ ja metsätalousministeriö ja Huoltovarmuuskeskus arvioivat, että ulkomaisten työntekijöiden kriittinen määrä kevättöiden osalta on 1 500 henkilöä. Määrä on noin kolmannes normaalisti kevään aikana kausityöhön tulevien määrästä.
Immosen mukaan maatalouden tilanne on kausityöntekijöiden riittävän saannin osalta haastava. Myös kotimaista työvoimaa tarvitaan, jotta kaikki kevättyöt saataisiin tehtyä. Sato on saatava korjattua ja kylvö- ja istutustyöt tehtyä. Yrittäjien on saatava varmuus siitä, että sato myös tullaan korjaamaan.
– Koronapandemian aikana haasteena on ollut saada riittävästi työvoimaa huoltovarmuuden kannalta kriittisiin maataloustöihin. Kriisi on osoittanut, että vaikka Suomessa on suhteellisen korkea ruoan kotimaisuusaste, satokausi ei ole turvattu ilman ulkomaalaista työvoimaa. Kriittiset maatalouden tehtävät ovat tällä hetkellä liian paljon riippuvaisia ulkomaisen työvoiman saatavuudesta Suomeen myös poikkeusoloissa, Immonen toteaa.
Riittävä omaivaraisuus turvattava
Maataloudessa erityisesti satokaudella marjanpoiminnassa ja muissa vastaavissa tehtävissä ulkomaalaisten osuus työntekijöinä on erittäin korkea. Suurin osa näistä henkilöistä on kausityöntekijöitä. He tulevat maahan, tekevät työtä ja lähtevät maasta. Lähtömaita ovat olleet perinteisesti Ukraina, Valko-Venäjä, Thaimaa ja Venäjä. Poikkeusoloissa on ollut erittäin vaikea saada työntekijöitä Suomeen.
– Kun Suomi on selvinnyt akuutista koronakriisistä, hallituksen on ryhdyttävä välittömästi tarvittaviin toimiin ja neuvotteluihin työnantajien ja eri toimijoiden kanssa siitä, kuinka parantaa huoltovarmuutta kriittisten maataloustöiden osalta. Nykyinen tilanne ei voi jatkua. Suomi ei saa nojata huoltovarmuuden kannalta kriittisten alojen osalta liikaa ulkomaisen työvoiman varaan. Peruselintarvikkeiden tuotantoketjussa olevien kriittisten kohtien ulkoistaminen ei ole viisas kehityslinja. Suomen on pyrittävä siihen, että maaseudulle saadaan riittävästi osaavaa työvoimaa kotimaasta. Tämän saavuttaminen ei tule olemaan nopea prosessi, mutta siihen on tähdättävä aktiivisesti, Immonen sanoo.
– Koronakriisi on osoittanut selkeästi sen, miten tärkeää on turvata riittävä omavaraisuus ja huoltovarmuus Suomessa. Huoltovarmuuden turvaamisen kannalta on keskeistä huolehtia kotimaisesta ruoantuotannosta ja kriittisten maataloustöiden tekijöistä kaikissa olosuhteissa. Käynnissä oleva kriisi on tuskin viimeinen, jonka Suomi tulee kohtaamaan. Tämän vuoksi on tärkeää oppia kriisin aikana esiin tulleista ongelmista ja tehdyistä virheistä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- omavaraisuus koronakriisi ruuantuotanto ulkomainen työvoima Huoltovarmuus perussuomalaiset Maatalous hallitus Olli Immonen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tommi on turhaan etsinyt töitä jo kuusi vuotta: ”Suomessa ei ole mitään työvoimapulaa, vaan meillä on pulaa oikeista työpaikoista, joihin pitäisi työllistää suomalaisia”

Halla-aho: ”Jos minä ostan suomalaisia tuotteita, ehkä suomalainen tuottajakin voisi palkata suomalaisia työntekijöitä”

Halla-aho korvaisi ulkomaalaisen kausityövoiman humanitaarisin perustein Suomeen saapuneilla maahanmuuttajilla: ”Huomattava ja täysin käyttämätön työvoimareservi”

Perussuomalaisilta esitys tilapäiseksi laiksi: Huoltovarmuuden kannalta tärkeä kausityö ei vähentäisi kriisin aikana työttömyysetuuksia

Purra: Hallitus aikoo helpottaa matalapalkka-aloille saapuvaa maahanmuuttoa, vaikka rajamme ovat kiinni ja vaikka maa on pian täynnä lomautettuja ja työttömiä ihmisiä

Halla-aho: ”Sato ja ruokahuolto tuntuu olevan kiinni siitä, saadaanko tänne työntekijät Ukrainasta ja Vietnamista. Saarijärven Paavo ja kaltaisensa ihmettelisivät suuresti tällaista asetelmaa”

Virus vastaan valtio – korona leviää räjähdysmäisesti Venäjän arktisilla työmailla

Halla-aho vappupuheessaan: ”Julkisesta rahankäytöstä otettava löysät pois ja kaikki resurssit on tulevina vuosina sijoitettava suomalaisen työn ja yrittämisen puolustamiseen”

Perussuomalaiset: Koronasta on opittava – tuotanto ja päätösvalta takaisin Suomeen
Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”
Keskusta on juuri julkaissut uusimman vaihtoehtobudjettinsa, joka lähinnä vaikuttaa siltä, että se on laadittu vaihtoehtoisessa todellisuudessa, sillä kepu muun muassa rahoittaisi uusia menoja perumalla veronkevennyksiä, joita ei edes tule ensi vuodelle. - Mieluiten näkisin ensi vuoden vaihtoehtobudjetin koskevan ensi vuotta, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.
















