

MATTI MATIKAINEN
Immonen: Työllisyystilastojen mukaan työnteko ei näytä olevan kovin suosittua eräiden maahanmuuttajaryhmien keskuudessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen ottaa tiukasti kantaa Helsingin apulaispormestari Sanna Vesikansan (vihr.) väitteeseen, jonka mukaan nuiva maahanmuuttopolitiikka hidastaa Helsingin ja Suomen kasvua. Vesikansa esitti näkemyksiään Vihreässä Langassa.
– Kysyisin Vesikansalta, että mikä ihmeen ”nuiva maahanmuuttopolitiikka”? Suomella on tällä hetkellä Pohjoismaiden löysin turvapaikkapolitiikka. Maahamme tuli viime vuonna enemmän turvapaikanhakijoita kuin väestöllisesti saman kokoisiin Norjaan ja Tanskaan, Immonen muistuttaa.
Tarveharkinnan poistolla halpatyömarkkinat
Suomella on Immosen mielestä löysä maahanmuuttopolitiikka, mitä tulee turvapaikkapolitiikkaan. Suomi tarvitseekin entistä tiukempaa otetta tässä suhteessa.
– Mitä taas työvoiman tarveharkinnan poistamiseen tulee, Vesikansalla tuntuu menevän puurot ja vellit sekaisin. Työperäinen maahanmuutto olisi lähtökohtaisesti osattava erottaa turvapaikanhausta ja elintasopakolaisuudesta. Tietyllä tavalla tarveharkinnan poisto ja turvapaikkapolitiikka kuitenkin linkittyvät toisiinsa: tarveharkinnan poisto tulisi aiheuttamaan pysyvän kanavan laittomalle siirtolaisuudelle, sillä myös kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneisiin sovellettaisiin kyseistä käytäntöä.
– Tarveharkinnan poiston seurauksena syntyisi myös halpatyömarkkinat. Lisäksi on otettava huomioon, että vaikka joku yksittäinen EU:n ulkopuolelta tullut henkilö toimisi matalapalkkaisessa työssä, taloudellinen huoltosuhde kuitenkin heikkenee, jos ja kun perhe muuttaa mukana Suomeen, Immonen toteaa.
Suomessa valtava määrä työttömiä maahanmuuttajia
Tarveharkinnan poistoa on perusteltu ennen kaikkea työvoimapulalla.
– Kyseinen perustelu on kestämätön, sillä pätevä työntekijä saa jo nyt Suomeen työluvan, mikäli jollakin alalla on työvoimapula ja hänen paperinsa ovat kunnossa.
– Suomessa on nykyisin valtava määrä työttömiä maahanmuuttajia, joilla on oleskelulupa ja oikeus työntekoon. Työllisyystilastojen mukaan työnteko ei näytä olevan kovin suosittua eräiden maahanmuuttajaryhmien keskuudessa. Mitä apulaispormestari Vesikansa aikoo ehdottaa tehtäväksi tälle ongelmalle?
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset kyselytunnilla: Jopa vasemmisto haluaa ulkomaista halpatyövoimaa!

Perussuomalaiset tyrmää työvoiman tarveharkinnan poiston: Suomessa jo nyt valtava määrä työttömiä maahanmuuttajia

PS: Hallitus harhauttaa työllisyysluvuilla ja syyllistää työtöntä – ”Työvoimapulaa ei ole”

Halla-aho: Merkittävä osa Suomessa syntyvistä lapsista syntyy maahanmuuttajille – ”Tulevaisuudessa entistä pienempi joukko suomalaisia elättää entistä suurempaa joukkoa vapaamatkustajia”
Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”
Keskusta on juuri julkaissut uusimman vaihtoehtobudjettinsa, joka lähinnä vaikuttaa siltä, että se on laadittu vaihtoehtoisessa todellisuudessa, sillä kepu muun muassa rahoittaisi uusia menoja perumalla veronkevennyksiä, joita ei edes tule ensi vuodelle. - Mieluiten näkisin ensi vuoden vaihtoehtobudjetin koskevan ensi vuotta, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.
















