Italian hallitus on vastannut määräaikaan mennessä Euroopan komissiolle Italian ensi vuoden budjettiepäselvyyksissä. Hallituksen ainoa todellinen myönnytys oli pystyttää automaattiset vakaustoimet. Toimilla leikataan menoja, jos maan budjettialijäämä ylittää 2,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä tuskin riittää Brysselille.
Kamppailu Italian budjettikiistassa on jo nyt edennyt tuntemattomalle maaperälle, sillä yhtään jäsenvaltiota ei ole koskaan aiemmin budjettiesityskierroksella moitittu yhtä ankarasti ukaasin kera kuin nyt Italiaa. Italian vastaus on suoranainen nokitus, eikä EU voi olla etenemättä kurinpitotoimiin.
Edessä on ennennäkemätön mittelö. Italia on kuitenkin euroalueen kolmanneksi suurin talousmahti. Myös sijoittajat tietävät, että nyt he ovat tuntemattomalla maaperällä.
Kasvuennusteita joka lähtöön
Italian hallitus piti kiinni myös ensi vuoden talouskasvunäkymästään. Italian mielestä maan talous kasvaa ensi vuonna 1,5 prosenttia. EU:n virallisen ennusteen mukaan Italia yltää 1,2 prosentin kasvuun. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on komissiotakin apeampi ennusteessaan arvellen Italian saavuttavan vain prosentin kasvun.
Viralliset kasvuennusteet ovat tavanneet olla ylioptimistisia. Historiikkitarkkuudeltaan verrattain hyvä ostopäällikköindeksi kertoo, että Italia on vaarassa ajautua talouskasvussa pakkasen puolelle tulevina kuukausina. Puolen vuoden jakso negatiivista kasvua tietäisi taantumaa.
Taantumauhka Italian perusteluissa
Italian hallituksen kanta heikompiin talousennusteisiin tarkoittaa vain sitä, että budjettia tarvitaan kasvua varten kahta kovemmin. Hallitus muistuttaa, että viimeisten vuosien vyönkiristysbudjetit eivät ole auttaneet Italiaa kasvuun.
Komission mielestä Italian tulisi tehdä nuukempi budjetti, jotta maan velkaa voitaisiin lyhentää. Euromaiden valtiovarainministereistä koottu euroryhmä tuki komission kovia otteita.
Budjettikiistassa EU voi aloittaa varsinaiset kurinpitotoimet Italiaa vastaan viikon päästä, kun komissio kertoo mielipiteensä jäsenmaiden budjettiesityksistä. Taloudelliset sanktiot voivat olla 0,2 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja pitkään jatkunut niskurointi tietää 0,5 prosentin sakkomaksun. Italian kohdalla se tarkoittaisi noin 9 miljardia euroa.
Italian hallitus käynee samaan aikaan myös eurovaalikampanjaansa. Sakkomaksujen ohella budjettisota Eurooppaa vastaan on varmasti näyttävästi esillä italialaismediassa eurovaalien alla.
