Itsenäisyyttä tavoittelevan Katalonian vaikea murrostilanne – kenen puolelle poliisi asettuu?

Katalonian alueparlamentti äänesti maanantaina itsenäistymiseen tähtäävän julistuksen puolesta. Poliittinen konflikti Espanjan kanssa näyttää väistämättömältä.

Alueparlamentti hyväksyi ohjelman 73 puoltoäänellä. Ohjelmaa vastaan äänesti 62 parlamentin jäsentä. Luvut heijastavat syyskuisen aluevaalien tulosta.

Itsenäistymisjulistuksessa todettiin, ettei Kataloniaa enää sido Espanjan perustuslakituomioistuimen päätökset. Samalla ohjelmassa vauhditettiin itsenäisen valtion instituutioiden muodostamista. Katalonialla tulee ohjelman mukaan olemaan 30 vuorokauden kuluessa oma verottaja ja sosiaaliturvaverkosto.

Yhteenotto Espanjan kanssa näyttää väistämättömältä

Espanjan pääministeri Mariano Rajoy ilmoitti taistelevansa Espanjan yhtenäisyyden puolesta. Hän kertoi, että Katalonian ohjelma menee Espanjan perustuslakituomioistuimen käsiteltäväksi. Yhteenotolta tuskin vältytään, koska Katalonia nimenomaan ilmoitti, etteivät perustuslakituomioistuimen päätökset enää sido sitä.

Vielä on tosin epäselvää, kuinka rankasti Espanja tulee vastaamaan Katalonian toimiin. Painostus voi tulla niin poliittisella, taloudellisella kuin juridisellakin tasolla.

Jotkut espanjalaisministerit ovat väläytelleet jo katkaisevansa rahoituksen Kataloniaan. Lisäksi perustuslakituomioistuimen päätös toteaa Katalonian ohjelman laittomaksi. Sen sijaan epäselväksi jää se, pitäisikö Katalonian poliisivoimien toteuttaa pidätysmääräyksiä – vai käyttäisikö Espanja kansallisia poliisijoukkoja katalonialaisjohtajien pidättämiseen.

Katalonian oma eheys myös vaakalaudalla

Katalonian itsenäistymisprosessin vauhdittaminen tuo mukanaan myös uusia näkökulmia Katalonian sisäisestä tilanteesta. Aluevaaleissa maltillisempaa itsenäistymisohjelmaa ajanut Junts pel Si -puolue ei saavuttanut yksin enemmistöä, vaan joutui ottamaan mukaan vasemmistoradikaalin CUP:n yhteishallitukseen.

CUP ei aja ainoastaan Katalonian itsenäisyyttä, vaan haluaa Katalonian eroavan myös EU:sta ja Natosta. Katalonian presidentti Artur Mas on aiemmin pyrkinyt Katalonian itsenäistymisen sujuvan paremmassa harmoniassa niin Espanjan kuin muunkin Euroopan kanssa.

Itsenäistymisohjelmaan tehdyt kiristykset nostavat esiin kysymyksen, josko Mas on joutunut antamaan radikaalille CUP:lle periksi pitääkseen itsenäistymistavoitteen elossa. Maltillisempaa linjaa kannattavat – joihin lukeutuvat myös monet yritysjohtajat – ovat huolissaan, jos Espanja vastaa Katalonian askelmerkkeihin ankarasti.

Katalonian tilanne voi vaikuttaa Espanjan parlamenttivaaleihin

Espanjassa järjestetään parlamenttivaalit 20. joulukuuta. Katalonian itsenäisyyttä vastustavat istuvan pääministeri Rajoyn PP, sekä uudempi markkinaliberaalinen Ciudadanos-puolue.

Molemmat puolueet mielletään hieman oikeistolaisiksi. Mielipidemittausten mukaan PP säilyisi suurimpana puolueena.

Mikäli Katalonian itsenäistymisprosessi nousee erääksi vaaliteemaksi, voivat PP ja Ciudadanos löytää toisistaan hallituskumppanit. Tällöin Espanjan vastustus Katalonian itsenäistymishaaveille voi kasvaa entisestään.