Johtavat teollisuusmaat velkaantuivat viime vuonna 7 000 miljardin dollarin edestä – velkakirjat pääosin keskuspankkien holveihin

Uutistoimisto Bloomberg valottaa suurten keskuspankkien ongelmia. Ne ovat ostaneet markkinoilta kasapäin velkakirjoja, mikä voi vaarantaa niiden itsenäisyyden. Keskuspankeista voi tulla poliittisia toimijoita, jotka kannattelevat surutta velkaantuvia valtioitaan. Keskuspankkien kevyt rahapolitiikka on epäsuorasti ylikuumentanut asuntomarkkinoita huokean lainarahan vuoksi.

Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve ja Euroopan keskuspankki miettivät jo, miten ja missä ajassa ne voisivat vähentää arvopaperien määrää omissa taseissaan. Ongelma on, että markkinoilla suorastaan oletetaan arvopaperiostojen kiihtyvän aina, kun taloudessa on pieniäkin huolia.

Kaiken lisäksi keskuspankeilta vaaditaan osallistumista poliittisiin valintoihin. Asialle omistautuneet aktivistit vaativat keskuspankkien ryhtyvän torjumaan ilmastonmuutosta.

Paluu normaaliin voi kestää vuosikymmeniä

Fedin taseen arvellaan paisuvan vuoden 2023 loppuun mennessä päätyen noin 9 000 miljardiin dollariin. Eri ennusteiden mukaan taso voi jäädä näin korkealle vielä vuonna 2030 tai se voi pudota 6 600 miljardiin dollariin.

Keskeinen ongelma on, etteivät keskuspankit voi välttämättä hillitä mahdollista inflaatiota. Perinteisesti kiihtynyttä inflaatiota hillitään nostamalla korkotasoa. Korkojen nousu johtaa helposti rutkasti velkaantuneiden maiden suoranaisiin maksuvaikeuksiin ajan saatossa.

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde on kertonut, ettei pankki aio reagoida lyhytaikaisten inflaatiopiikkien vuoksi. EKP arvelee, ettei pieni piristyminen inflaatiossa ole vahingollista. Inflaatio on siitä ikävä ilmiö, että se voi riistäytyä käsistä romuttaen ostovoiman.

Euroalueella inflaatioluvut ovat olleet pitkän aikaa keskuspankin tavoitetason alapuolella johtuen euroalueen vaimeista kasvunäkymistä. Euroalueen inflaatio on kuitenkin kohonnut viime kuukausien aikana.

Ajatushautomo Nomura Research Instituten pääekonomisti Richard Koo arvelee, että Japanin keskuspankki voi hiljalleen sulattaa sen hallussaan olevia arvopapereita. Toimi pitää tehdä hitaasti, koska muutoin markkinat voivat säikähtää. Koo arvioi keskuspankilta menevän taseensa supistamiseen 20-30 vuotta.

Politisoituneet keskuspankit

Keskuspankit ovat vaarassa ajautua poliittisiksi toimijoiksi. Keskuspankkiirit vannovat arvopaperiostojen johtuvan halusta saada inflaatio tavoitetasolleen. Euroalueella sen on inauksen alle kaksi prosenttia.

Arvopaperiostojen vaikutus inflaatiotasoon on ollut vähäinen. Ääneen sanomattomia vaikutuksia arvopaperiostoilla sen sijaan on.

Ostot ovat pudottaneet euroalueen maiden lainakorkoja jopa pakkasen puolelle. Se on omalta osaltaan mahdollistanut runsaamman velkaantumisen, koska korkomenot ovat vähäisiä tai jopa olemattomia. Arvopaperiostoilla on arveltu tavoiteltavan valuutan heikentämistä viennin vauhdittamiseksi.

Keskuspankkiirit kiistävät tällaiset väitteet.

Ranska ja Italia ovat jo ehdottaneet, että EKP:n taseessa olevat valtiolainapaperit voisi muuttaa ikuisuuslainoiksi. Näitä velkoja ei olisi tarkoitus maksaa koskaan takaisin.

Asuntokuplia muodostumassa

Keskuspankkien höveli rahapolitiikka painaa paitsi valtioiden myös kuluttajien lainakorkoja. Asuntolainojen korot ovat olleet Suomessakin jo vuosien ajan varsin alhaisia. Se on johtanut lainamäärien kasvuun.

Alankomaissa asunnot kallistuivat viime vuonna 15 prosenttia, Itävallassa 12 prosenttia ja Saksassa 11 prosenttia.

Sveitsiläispankki UBS:n mukaan asuntokuplien vaara on Münchenissä, Frankfurtissa, Pariisissa ja Amsterdamissa. Asuntojen hinnat ovat yliarvostettuja Tukholmassa ja Lontoossa.

Nordean Ruotsin osaston pääekonomisti Annika Winsth on huolissaan keskuspankkien rahapolitiikan seurauksista. Hänen mukaansa toiminta kasvattaa kaikenlaisten kuplien riskiä.