

PS ARKISTO
Jorma Piisinen: Asuntopolitiikan tuettava työntekoa ja mahdollistettava omistaminen
Perussuomalaisten mielestä riittävä asuntotarjonta on olennaista työmarkkinoiden joustavuuden ja alueiden elinvoimaisuuden kannalta. Lisäksi asuntopolitiikan keskiössä tulee olla omistusasumisen edistäminen, maahanmuuton hallinta asuntomarkkinoiden paineiden vähentämiseksi, kuntien aktiivinen rooli kohtuuhintaisen asumisen edistämisessä sekä valtion vastuiden hallinta rakennusalalla.
Asuntosäätiö ja TA-Asumisoikeus järjestivät Asuntomarkkinoiden ja asuntopolitiikan tulevaisuus -selvityksen julkaisutilaisuuden keskiviikkona. Tilaisuudessa esiteltiin Pellervon taloustutkimuksen (PTT) laatima Asuntomarkkinoiden ja asuntopolitiikan tulevaisuus -selvitys, jossa tutkitaanasuntomarkkinoihin ja asumiseen tulevaisuudessa vaikuttavia tekijöitä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jorma Piisinen käytti tilaisuudessa perussuomalaisten puheenvuoron. Puheessaan hän korosti muun muassa rakennusalan merkitystä Suomen taloudelle ja riittävän asuntotarjonnan tärkeyttä työmarkkinoiden toimivuudelle.
Rakentaminen on yksi Suomen talouden kulmakivistä
Rakentaminen on Suomen taloudelle erittäin tärkeä ala. Vuonna 2021 rakentamisen arvo oli 38,8 miljardia euroa, mikä vastasi 6,5 prosenttia Suomen BKT:stä.
– Rakennusala on ollut perinteisesti Suomen talouden kulmakiviä, mutta viime vuosina se on kohdannut merkittäviä haasteita korkojen nousun ja rakennuskustannusten kasvun myötä. Asuntokysynnän hiipuminen yhdistettynä julkisen talouden velkaantumiseen asettaa paineita löytää kestäviä ratkaisuja asuntopolitiikan saralla, Piisinen toteaa.
– Rakennusalan haasteet edellyttävät huolellista tasapainottelua. Vaikka perinteisesti matalasuhdanteessa on elvytetty lisäämällä rakentamista, nykyinen tilanne ja EU:n tilastokäytännöt rajoittavat valtion mahdollisuuksia velkaantua rakennusalan tukemiseksi. Perussuomalaisten mielestä vuokrataloyhtiöiden tulisi kantaa enemmän riskiä itse ja kehittää toimintaansa markkinaehtoisempaan suuntaan.
Riittävästi asuntoja työtä tekeville
Perussuomalaisten mielestä riittävä asuntotarjonta on olennaista työmarkkinoiden joustavuuden ja alueiden elinvoimaisuuden kannalta.
– Asumiskustannusten nousu on vaikeuttanut työvoiman liikkuvuutta, mikä heikentää kansantalouden kehitystä ja tuottavuutta. Erityisesti kasvukeskuksissa ja niiden kehysalueilla kohtuuhintaisten asuntojen saatavuus on avainasemassa työpaikkojen terveelle vaihtuvuudelle ja talouskasvun tukemiselle. Myos esimerkiksi Pohjois-Lapista löytyy kuntia, joissa asuntopula rajoittaa työvoiman saatavuutta alueelle, Piisinen sanoo.
Asumistukijärjestelmän uudistaminen tärkeää
Perussuomalaiset korostavat yleisen asumistuen uudistamisen tarvetta siten, että se kannustaisi työn perässä muuttamiseen eikä passiiviseen tulonsiirtojen varassa elämiseen.
– Tavoitteena on kohdentaa yhteiskunnan tukemat vuokra-asunnot tehokkaammin pienituloisille ja erityisryhmille, joille vapailta markkinoilta vuokraaminen on haastavaa. Vuoden 2025 alussa käyttöön otetut enimmäistulorajat valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalinnoissa tukevat tätä tavoitetta, Piisinen kertoo.
Valtion riskejä minimoidaan
Vuonna 2022 Tilastokeskus ja Euroopan Tilastokeskus arvioivat Euroopan laajuisesti, että Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) lainat kuuluvat osaksi valtion julkisyhteisöjen velkaa. Jokainen euro valtion takaamaa kerrostalohanke-korkotukilainaa kunnalliselle vuokrataloyhtiölle lisää julkisyhteisöjen velkaa.
Hallitus on päättänyt vähentää asteittain ARA-asuntotuotantoa, mikä tarkoittaa, että uusia asumisoikeusasuntoja valmistuu vuoteen 2027 saakka.
– Tämän uudistuotannon tuen lopettamisen tavoitteena on vähentää valtion laina- ja takausvastuisiin liittyviä riskejä, jotka ovat tällä hetkellä noin 5,4 miljardia euroa ja joiden arvioidaan nousevan noin 6 miljardiin euroon vireillä olevien hankkeiden valmistuttua, Piisinen sanoo.
Maahanmuutto vaikuttaa asuntomarkkinoihin
Perussuomalaisten näkemyksen mukaan haitallisen maahanmuuton hillitseminen vähentää painetta kasvukeskusten asuntomarkkinoilla.
– Työvoiman kohtaanto-ongelma pahenee, kun työpaikat ja työtä tekemättömät eivät kohtaa, erityisesti maahanmuuttajien keskittyessä tietyille asuinalueille. Ongelmaa ei voida ratkaista pelkästään lisäämällä rakentamista, jos maahanmuuttajat eivät integroidu suomalaisille työmarkkinoille, Piisinen korostaa.
Vaikka julkisesti tuettujen asuntojen tarvetta on perusteltu asuinalueiden eriytymisen ehkäisemisellä, perussuomalaisten mielestä kaavoituspolitiikka ei yksin riitä ratkaisemaan segregaatiota. Asuinalueiden eriytymistä torjutaan parhaiten puuttumalla maahanmuuton juurisyihin.
Hallitus edistää omistusasumista
Perussuomalaiset näkevät, että omistusasumisen tulee olla mahdollista yhä useammalle kansalaiselle. Hallitus onkin nostanut maltillisesti ensimmäiseen omistusasuntoon otettavia ASP-lainojen enimmäismääriä.
– Valtion takaamat ASP-lainat eivät kerrytä julkisyhteisöjen velkaa, mikä tekee niistä houkuttelevan vaihtoehdon. Asumisoikeusjärjestelmän kriisiytyminen ja vastikkeiden nousu lähelle markkinavuokria ovat kuitenkin huolestuttavia kehityskulkuja.
Asuntomarkkinoiden jakautuminen huolestuttaa
Perussuomalaiset ovat huolissaan asuntomarkkinoiden jakautumisesta.
– On tärkeää huomioida asuntomarkkinoiden jakautuminen: maaseutu uhkaa autioitua ja kasvukeskuksissa hinnat nousevat, vaikka viime vuosina hinnat ovat laskeneet paikoin merkittävästi. Tämä dynamiikka vaatii tarkkaa asuntopoliittista suunnittelua ja toimenpiteitä, jotka huomioivat alueelliset erot ja tarpeet, Piisinen sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ARA-lainat TA-Asumisoikeus Asuntosäätiö Jorma Piisinen omistusasunnot asuntomarkkinat työpaikat PTT Julkinen talous Rakentaminen perussuomalaiset hallitus Asuminen maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Wille Rydman: Helsingissä tarvitaan iso rytmin- ja suunnanmuutos – ”Kaupunkia on rakennettava helsinkiläisille, helsinkiläisten ehdoilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivän elinkeinoministeri Wille Rydmanin visio paremmasta Helsingistä rakentuu esimerkiksi sitä kautta, että kaupunkilaisten elämää ja liikkumista haittaavia ideologisia päätöksiä ei tehdä, vaan niistä pidättäydytään. Helsingistä on tehtävä jälleen saavutettava myös autoliikenteelle.

Helsingin kokoomus haluaa jyrätä siirtolapuutarhat pois ja rakentaa tilalle kerrostaloja – pormestariehdokas Wille Rydmanilta tyrmäys: ”Sosiaalista asuntotuotantoa tulee Helsingissä rajoittaa”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman varoittaa helsinkiläisiä äänestäjiä vihervasemmiston ja kokoomuksen yhteisestä pyrkimyksestä paisuttaa sosiaalista asuntorakentamista tavan veronmaksajien rahojen ja ympäristön viihtyisyyden kustannuksella.

Ay-liikkeelle rahaa tahkoava Kojamo hehkuttaa: Maahanmuutto mahdollistaa vuokrien korotukset
Maahanmuuton aiheuttamasta asuntojen kysynnän kasvusta hyötyvät ay-liikkeen rahantekokoneena tunnettu asuntoyhtiö Kojamo sekä vasemmistopuolueet, jotka saavat Kojamolta vaalirahaa. Tavallinen veronmaksaja kuittaa laskun.
Viikon suosituimmat

Kolumni: Mikä hävettää, demarit?
Valtiontalouden tarkastusvirasto vahvistaa: Marinin hallitus suhtautui rahankäyttöön löperösti ja purki sääntöpohjaiset esteet rahankäytölleen. Laskua tästä maksetaan vielä pitkään. - Kun Marinin hallitus luopui finanssipoliittisista säännöistä, se kehitti itselleen uuden säännön: kaikki saavat aina jotain. Lopputuloksena oli menojen valtava paisuminen, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”
Mikä on oikea tai väärä tapa toimia, kun aiemmin täysin saksalaiset kaupungit muuttuvat silmiemme edessä muslimimaailman etuvartioiksi, kysyy Irakissa ja Afgnaistanissa palvellut brittiupseeri The Telegraphissa. Kotoutuminen tarkoittaa käytännössä sitä, että maahanmuuttajat räätälöivät uuden kotimaansa entisen kotipaikkansa kaltaiseksi. Kauniisti sanottuna ”moderni sekulaarin liberalismi perustuu kohtalokkaaseen virhearvioon”.

Antikainen: Marinin hallitus toi ISIS-äidit Suomeen – perussuomalaiset laittaa heidät vastuuseen
Eduskunta käsitteli eilen hallituksen esitystä terrorismilainsäädännön tiukentamiseksi. Hallitus aikoo tukkia terrorismilainsäädännön porsaanreiät, puuttua harmaalla alueella tehtäviin rikoksiin ja koventaa rangaistuksia. Laki on laaja kokonaisuudistus. Jatkossa esimerkiksi ISIS-äidit eivät pääse enää kuin koira veräjästä.

Bensan hinta laskee taas – eduskunta hyväksyi polttoaineiden verotuksen keventämisen
Eduskunta päätti tänään liikennepolttoaineiden valmisteveron alentamisesta. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen selvin äänin, sillä vain SDP, vihreät ja vasemmistoliitto äänestivät vastaan.

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan
Minnesotan osavaltiossa epäillään tapahtuneen laajoja sosiaaliturvapetoksia. Rahaa on huijattu asunnottomien palveluilla, köyhien lasten välipaloilla ja autististen lasten terapiapalveluilla. Monissa tapauksissa epäillyt ovat Minnesotan somaliyhteisön jäseniä. Viranomaislähteet vahvistavat, että miljoonia dollareita petoksilla hankittua rahaa on lähetetty Somaliaan, missä osa rahoista on päätynyt Al-Shabaab-terroristijärjestön käsiin.

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.















