

Mellakointia Malmön maahanmuuttajavoittoisessa Rosengårdin lähiössä. / LEHTIKUVA
Jumiutuneet karkotuspäätökset ovat johtaneet tilanteeseen, jossa maahanmuutosta on Ruotsissa tullut kasvava turvallisuusongelma
Ruotsin turvallisuuspoliisi antaa ymmärtää, että maahanmuutto on luonut kansankotiin kasvavan turvallisuusongelman. Vaarallisia henkilöitä pystytään kyllä tunnistamaan, mutta heitä ei saada pois maasta. Aikakauslehti Bulletin kaivoi luvut esiin vuosien ajalta ja tulkitsee Säpon viestiä.
Maahanmuuttovirasto ja Säpo ovat luokitelleet ”viime vuosina” 200 henkilöä korkeaksi riskiksi maan ja sen kansalaisten turvallisuudelle. Vain kolmasosa heistä on onnistuttu karkottamaan Ruotsista. Potentiaalisten terroristien oma turvallisuus saattaisi nimittäin olla monessa tapauksessa uhattuna, jos heidät palautetaan kotimaihinsa. Näin totesi Säpon päällikkö Klas Friberg viraston vuosikertomuksen julkistamistilaisuudessa.
Bulletin laski yhteen, että Säpo on vuonna 2020 suositellut maahanmuuttovirastolle 183 oleskelu- tai työluvan hylkäämistä. Vuonna 2019 turvallisuusriskeiksi listattiin vastaavasti 275 henkilöä. Kun lasketaan yhteen vaarallisiksi luokiteltujen henkilöiden pelkkien oleskelulupahakemusten määrä, saadaan tulokseksi todellakin 200 uutta potentiaalista uhkaa viimeisen kahden vuoden ajalta.
Palautukset umpikujassa
Säpo ei ole itse julkaissut tilastoja vaarallisiksi luokiteltujen henkilöiden lukumäärän kehityksestä vuosikirjoissaan, joita on julkaistu vuodesta 2001. Viime vuosikymmenellä turvallisriskeiksi luokiteltuja henkilöitä identifioitiin keskimäärin ehkä neljäsosa nykypäivän tahdista. Vuoden 2010 molemmin puolin löydettiin 10 mahdollisesti vaarallista henkilöä ja vuonna 2014 uhkia tavattiin jo 55.
Prosessi on mennyt siten, että maahanmuuttovirasto on lähettänyt vuosittain satoja mielestään lisäselvitystä kaipaavia oleskelulupa- tai kansalaisuushakemuksia turvallisuuspoliisille. Noin 10 prosenttia hakemuksista on johtanut Säpon tarkempaan syyniin. Ja näistä taas erilaisten henkilöhaastattelujen ja muiden selvitysten jälkeen 10 prosenttia on vienyt hakemuksen hylkäämiseen.
Vuoden 2015 pakolaisvyöryn jälkeen Maahanmuuttovirasto ja Säpo ovat terävöittäneet rutiineitaan ja viimeisen parin vuoden aikana yhä useampi epäily on johtanut perusteellisempaan tutkintaan ja edelleen kielteiseen oleskelulupa- tai kansalaisuuspäätökseen.
Mutta sitten ei tapahdukaan mitään. Riskeiksi havaitut henkilöt jäävät useimmiten Ruotsiin. Karkotukset eivät onnistu ja niinpä turvallisuusuhka kasvaa vuosi vuodelta ja kaiken aikaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- riski valtion turvallisuudelle turvattomat maat vuoden 2015 pakolaisvyöry vuosikertomus Klas Friberg kansalaisuushakemus jihadistit säpo Turvallisuuspoliisi turvallisuusriski karkotukset oleskelulupa Maahanmuuttovirasto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ruotsi ja Suomi myöntävät anteliaasti kansalaisuuksia maahanmuuttajille eurooppalaisessa vertailussa

Vetlandan puukotuksista epäillyn afgaanimiehen opinnot jäivät kesken – sai oleskeluluvan koulunkäyntiin, mutta aakkoset jäivät oppimatta

Tuore tutkimus Ruotsissa: Puolet raiskauksista tuomituista ulkomailla syntyneitä – maahanmuuttajatausta vielä useammalla

Nollalinjaan vielä matkaa: 16 000 hakee turvapaikkaa ja 73 000 Ruotsin kansalaisuutta vuonna 2021

Göteborgin yliopiston tutkimus sen vihdoin todistaa: ”Väkivalta koskettaa tänään jokaista ruotsalaista”

Ruotsissa tapettiin vuonna 2020 enemmän ihmisiä kuin koskaan mittaushistorian aikana

Vankilat tupaten täynnä Ruotsissa – rangaistusta suoritetaan nyt käytävillä ja parakeissa

Europol: Jihadististen terrori-iskujen määrä tuplaantui vuonna 2020 – tekijä useimmiten ”yksinäinen susi”

Raiskaajan karkottaminen maksoi 100 000 euroa – saksalaiset halusivat eroon hinnalla millä hyvänsä
Viikon suosituimmat

Järkyttävä tilasto – PS-Nuoriso laski poliittisten nuorisojärjestöjen saamat tuet
Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisojärjestöille jakamat tuet paljastavat yli kymmenen vuotta kestäneen rakenteellisen epäsuhdan, jolla pönkitetään vanhojen valtapuolueiden asemaa Suomessa.

Epäilty vasemmistopuolueen vaalivilppi voi vielä muuttaa Ruotsin vaalituloksen: “Joku tolkku sentään pitäisi olla”
Ruotsin valtiopäivävaaleissa on paljastunut vasemmistopuolueen mahdollinen vaalivilppi. Taalainmaalla voidaan siten joutua uusiin vaaleihin. Vaalipiirissä on 224 000 äänioikeutettua, joten valtakunnallinen tiukka vaalituloskin voi mennä uusiksi.

Bernerin epäonnistunut taksiuudistus kuopataan viimein – taksialalle kunnianpalautus, turvallisuus etusijalle
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne lupaa taksialalle kauan kaivattua kunnianpalautusta. Pahamaineinen Bernerin taksiuudistus romutti arvostetun toimialan, mutta nyt sen tilalle tulee tiukempi koulutus, valvonta ja vihreät rekisterikilvet.

Lähes kaksi miljardia euroa ulkomaalaisten sosiaaliturvaan – Antikainen vaatii tekoja
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii sosiaaliturvaministeri Karoliina Partasta (kok.) jatkamaan ulkomaalaisten sosiaaliturvan ehtojen kiristämistä. Antikainen on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen sosiaaliturvaministerin vastattavaksi.

AfD voitti osavaltiovaalit Mecklenburg-Etupommerissa ja vasemmistopuolue Linke Berliinissä – kristillisdemokraattien kannatus romahti, demarit alamäessä
AfD voitti osavaltiovaalit Mecklenburg-Etupommerissa ja vasemmistopuolue Linke Berliinissä. Molemmat saivat ennakkotuloksen perusteella huomattavasti enemmän ääniä kuin edellisvaaleissa. Liittokansleripuolueelle CDU:lle tuli kummassakin vaalissa historiallinen tappio.

Järkyttävät luvut julki – IL: Espoossa ja Vantaalla vieraskielisten osuus toimeentulotuen saajista jo yli 60 prosenttia
Iltalehti kertoo Kelan tuoreiden tilastojen perusteella hurjia tietoja perustoimeentulon saajista. Vieraskielisten osuus tuensaajista on noussut 37,6 prosenttiin. Pääkaupunkiseudulla yliedustus on vielä selvästi voimakkaampaa: Espoossa ja Vantaalla yli 60 prosenttia tuensaajista on vieraskielisiä, vaikka heidän osuutensa väestöstä on alle 30 prosenttia.

Kaleva kepuloi euron bensa-tarinalla – Purra: Pitäytykää tosiasioissa
Valtiovarainministeri Riikka Purra moittii Oulun seudun lehteä Kalevaa valheellisista väitteistä perussuomalaisten vaalilupauksista. Purra sanoo, että lehti toistaa keskustan levittämää tarinaa euron bensasta, jota perussuomalaiset eivät ole koskaan luvanneet.

Demarisäätiön pomo kuppasi vanhuksen rahat – Reijonen: Hälytyskellojen pitäisi soida
Sosiaalisessa mediassa nousi myrsky, kun demareihin kytköksissä olevan Kansan Sivistysrahaston toimitusjohtaja nouti 92-vuotiaan Kaino Nurmisen sairaalan geriatriselta osastolta pankkiin lahjoittamaan säätiölle 100 000 euroa. Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen paheksuu sitä, että kuka tahansa pystyy noutamaan ikäihmisen sairaalasta pankkiin tekemään mittavia lahjoituksia edustamalleen säätiölle.

Vigelius latasi täyslaidallisen hallituksen saavutuksista masentuneelle oppositiolle
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius avasi eduskunnan budjettikeskustelun rajulla hyökkäyksellä oppositiota ja Sanna Marinin hallituksen perintöä vastaan. Vigelius puolusti hallituksen verokevennyksiä ja tiukkaa kulukuria sekä tyrmäsi opposition vaihtoehdot pelkkänä rahareikänä ja talouskasvun jarruna.

Svenska Ylen selvitys: Maahanmuuton haittavaikutukset puhuttavat ainoastaan perussuomalaisia – muut puolueet vaikenevat Espoossa ja Vantaalla
Svenska Yle selvitti tekoälyn avulla, kuinka usein maahanmuuttoa käsitellään kielteisessä valossa Espoon ja Vantaan kaupunginvaltuustoissa. Tarkastelun perusteella kriittiset puheenvuorot tulivat käytännössä perussuomalaisten valtuutetuilta. Yle käyttti tarkastelun moottorina 40 maahanmuuttoon liittyvän sanan esiintymistä valtuustokeskusteluissa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää














