

Mellakointia Malmön maahanmuuttajavoittoisessa Rosengårdin lähiössä. / LEHTIKUVA
Jumiutuneet karkotuspäätökset ovat johtaneet tilanteeseen, jossa maahanmuutosta on Ruotsissa tullut kasvava turvallisuusongelma
Ruotsin turvallisuuspoliisi antaa ymmärtää, että maahanmuutto on luonut kansankotiin kasvavan turvallisuusongelman. Vaarallisia henkilöitä pystytään kyllä tunnistamaan, mutta heitä ei saada pois maasta. Aikakauslehti Bulletin kaivoi luvut esiin vuosien ajalta ja tulkitsee Säpon viestiä.
Maahanmuuttovirasto ja Säpo ovat luokitelleet ”viime vuosina” 200 henkilöä korkeaksi riskiksi maan ja sen kansalaisten turvallisuudelle. Vain kolmasosa heistä on onnistuttu karkottamaan Ruotsista. Potentiaalisten terroristien oma turvallisuus saattaisi nimittäin olla monessa tapauksessa uhattuna, jos heidät palautetaan kotimaihinsa. Näin totesi Säpon päällikkö Klas Friberg viraston vuosikertomuksen julkistamistilaisuudessa.
Bulletin laski yhteen, että Säpo on vuonna 2020 suositellut maahanmuuttovirastolle 183 oleskelu- tai työluvan hylkäämistä. Vuonna 2019 turvallisuusriskeiksi listattiin vastaavasti 275 henkilöä. Kun lasketaan yhteen vaarallisiksi luokiteltujen henkilöiden pelkkien oleskelulupahakemusten määrä, saadaan tulokseksi todellakin 200 uutta potentiaalista uhkaa viimeisen kahden vuoden ajalta.
Palautukset umpikujassa
Säpo ei ole itse julkaissut tilastoja vaarallisiksi luokiteltujen henkilöiden lukumäärän kehityksestä vuosikirjoissaan, joita on julkaistu vuodesta 2001. Viime vuosikymmenellä turvallisriskeiksi luokiteltuja henkilöitä identifioitiin keskimäärin ehkä neljäsosa nykypäivän tahdista. Vuoden 2010 molemmin puolin löydettiin 10 mahdollisesti vaarallista henkilöä ja vuonna 2014 uhkia tavattiin jo 55.
Prosessi on mennyt siten, että maahanmuuttovirasto on lähettänyt vuosittain satoja mielestään lisäselvitystä kaipaavia oleskelulupa- tai kansalaisuushakemuksia turvallisuuspoliisille. Noin 10 prosenttia hakemuksista on johtanut Säpon tarkempaan syyniin. Ja näistä taas erilaisten henkilöhaastattelujen ja muiden selvitysten jälkeen 10 prosenttia on vienyt hakemuksen hylkäämiseen.
Vuoden 2015 pakolaisvyöryn jälkeen Maahanmuuttovirasto ja Säpo ovat terävöittäneet rutiineitaan ja viimeisen parin vuoden aikana yhä useampi epäily on johtanut perusteellisempaan tutkintaan ja edelleen kielteiseen oleskelulupa- tai kansalaisuuspäätökseen.
Mutta sitten ei tapahdukaan mitään. Riskeiksi havaitut henkilöt jäävät useimmiten Ruotsiin. Karkotukset eivät onnistu ja niinpä turvallisuusuhka kasvaa vuosi vuodelta ja kaiken aikaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- riski valtion turvallisuudelle turvattomat maat vuoden 2015 pakolaisvyöry vuosikertomus Klas Friberg kansalaisuushakemus jihadistit säpo Turvallisuuspoliisi turvallisuusriski karkotukset oleskelulupa Maahanmuuttovirasto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ruotsi ja Suomi myöntävät anteliaasti kansalaisuuksia maahanmuuttajille eurooppalaisessa vertailussa

Vetlandan puukotuksista epäillyn afgaanimiehen opinnot jäivät kesken – sai oleskeluluvan koulunkäyntiin, mutta aakkoset jäivät oppimatta

Tuore tutkimus Ruotsissa: Puolet raiskauksista tuomituista ulkomailla syntyneitä – maahanmuuttajatausta vielä useammalla

Nollalinjaan vielä matkaa: 16 000 hakee turvapaikkaa ja 73 000 Ruotsin kansalaisuutta vuonna 2021

Göteborgin yliopiston tutkimus sen vihdoin todistaa: ”Väkivalta koskettaa tänään jokaista ruotsalaista”

Ruotsissa tapettiin vuonna 2020 enemmän ihmisiä kuin koskaan mittaushistorian aikana

Vankilat tupaten täynnä Ruotsissa – rangaistusta suoritetaan nyt käytävillä ja parakeissa

Europol: Jihadististen terrori-iskujen määrä tuplaantui vuonna 2020 – tekijä useimmiten ”yksinäinen susi”

Raiskaajan karkottaminen maksoi 100 000 euroa – saksalaiset halusivat eroon hinnalla millä hyvänsä
Viikon suosituimmat

Autojätti tekee täysäännöksen: Sähköautot jäihin – ”Etäännyimme monien autonostajien todellisista tarpeista”
Citroënin, Fiatin ja Chryslerin taustalla oleva autonvalmistaja Stellantis on ilmoittanut täyskäännöksestä sähköautoihin painottuneessa strategiassaan. Yhtiö tekee 22 miljardin euron alaskirjaukset, peruu useita sähköautomalleja ja lisää tuotantoa Yhdysvalloissa. Yhtiön tulevaisuutta ohjaa jatkossa kysyntä, eivät viranomaisten tai poliitikkojen määräykset.

Purra ottaisi Tanskan mallin käyttöön Suomessa: Maahanmuuttajille työvelvoite sosiaaliturvan ehtona
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra esittää, että Suomessakin otettaisiin käyttöön työvelvoite maahanmuuttajille sosiaaliturvan saamisen edellytyksenä.

Valtio kasvattaa omistustaan kantaverkkoyhtiö Fingridistä – ”erinomaisia energiauutisia”, hehkuttaa Purra ja tylyttää samalla Caruna-Haaviston ja Uniper-Tuppuraisen

Eurooppatie 16 tulee Suomeen, rakentaminen alkaa keväällä – ministeri Lulu Ranne: ”Hanke on napakymppi, joita ei usein tule kohdalle”
Suomen turvallisuuden, talouden ja huoltovarmuuden kannalta kriittisen tärkeää E16-tietä jatketaan Suomen puolelle. Uunituoreen tien rakentamiselle on nyt päätetty rahoitus, ja rakentaminen alkaa jo keväällä.

Rikollisjengit laittoivat lapsen asialle Vantaalla – kerrostalon asukkaat evakuoitiin polttopulloiskussa
Vantaan Korsossa syttyi 17. joulukuuta kerrostalossa räjähdysmäinen tulipalo, jonka todellinen syy on paljastunut tipoittain. Kyseessä oli polttopulloisku. Rikos liittyi ilmeisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Epäilty 15-vuotias tekijä on vangittu jo kuukausi sitten.

Antifan aktivisti tuomittiin kahdeksan vuoden vankeuteen osallisuudesta ”vasarajengin” pahoinpitelyihin Budapestissa – vasemmistomepit: ”Demokraattinen velvollisuus”
Antifan aktivisti tuomittiin Unkarissa kahdeksan vuoden vankeuteen osallisuudesta Budapestissa kolme vuotta sitten tehtyihin poliittisiin joukkopahoinpitelyihin. Europarlamentin vasemmistoryhmä - johon myös Li Andersson kuuluu - on esittänyt tukensa tuomitulle "ei-binaariselle antifasistille". Vasemmiston meppien mielestä kyseessä oli antifasistinen toiminta, joka "ei ole terrorismia vaan demokraattinen velvollisuus".

Vasemmiston euroedustaja Montero toivoo maahanmuuttajien ”pyyhkäisevän pois” äärioikeistolaiset ja rasistit – Musk syyttää Monteroa kansanmurhan edistämisestä
Vasemmistolainen europarlamentaarikko Irene Montero käytti puheessaan väestönvaihto-ilmaisua. Hän toivoi, että maahanmuuttajat voisivat korvata äärioikeiston ja rasistit sekä saada Espanjassa kansalaisuuden ja äänioikeuden.

Sisäministeri Rantanen: Maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä täytyy jatkaa – ”Meillä on tehty 30 vuotta hyysäribisnestä, jonka purkaminen vaatii paljon työtä”
Sisäministeri Mari Rantanen haluaa jatkaa maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä sekä kansallisesti että EU-tasolla. Rantasen mukaan Suomella ei ole syytä ylläpitää löyhempiä maahanmuuttosääntöjä kuin muillakaan Euroopan mailla. Hänen mielestään mallia voisi ottaa Tanskan linjauksista.

Empatiafanatismi paisuu Tampereella – intersektionalismia ja etnistä erityiskohtelua yritetään nyt ujuttaa kouluihin
Kohutusta empatiataulusta tuttuja identiteettipoliittisia hankkeita on nyt vaivihkaa ujutettu Tampereen uuden koulutuspoliittisen ohjelman osaksi. Asian esille nostanut perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius moittii etenkin kokoomusta ja keskustaa, jotka ovat hyväksyneet empatiataulun uudet sovellukset kaupunginhallituksessa.

Halla-aho: Suomen puolueiden Venäjä-suhteissa olisi yhä perkaamisen varaa
Venäjä pyrkii vaikuttamaan laaja-alaisesti Suomeen. Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon mukaan Suomessa ei tänä päivänä erityisemmin enää hyssytellä Venäjän vaikuttamispyrkimyksiä, mutta taustalla vaikuttaa sekin, että Venäjä ei ole onnistunut kovin hyvin.














