Ulkoministeri Soini: ”Suomi ei tällä hetkellä ole hakemassa Naton jäsenyyttä”
29.04.2016 |18:26
Kankaanniemi: ”Nato-kumppanuus luotiin Paavo Lipposen johdolla”
24.02.2016 |06:30
Veteraanikansanedustaja Toimi Kankaanniemi (ps.) muistuttaa kolumnissaan, että Suomi lähentyi Natoa aikana, jolloin maan ulkopolitiikan hoitaminen oli SDP:n käsissä.
Suomi teki sotilasliitto Naton kanssa ns. rauhankumppanuussopimuksen lokakuussa 1996. Se astui voimaan seuraavan vuoden alussa.
Naton kumppanuus solmittiin silloisen tasavallan presidentti Martti Ahtisaaren, pääministeri Paavo Lipposen ja ulkoministeri Tarja Halosen johdolla. Kaikilla heillä on vahva sosialidemokraattinen tausta. Suomen ulkopolitiikassa oli siis silloin ”punainen värisuora”, joka oli kallellaan Naton ja USA:n suuntaan.
Alusta alkaen Suomi on kehittänyt puolustustaan Nato-yhteensopivaksi. Yhteisiä harjoituksia on pidetty joka vuosi. Suomella on Naton päämajassa yhteyshenkilö. Tietojen vaihto on aktiivista.
Euroopan turvallisuuspoliittisen tilanteen muuttuessa viime vaalikaudella Suomen lähentyminen Natoon tiivistyi. Edellinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sdp.), hoiti osaltaan Nato-yhteyksiä hallituksen linjauksen mukaisesti.
Nykyisin Suomi osallistuu vuosittain noin 80 harjoitukseen Naton, USA:n ja muiden jäsenmaiden kanssa. Näihin sitouduttiin jo Lipposen johdolla. Tämän kevään harjoitukset kuuluvat tähän sarjaan.
Tosiasiassa Suomi on edellisten hallitusten toimesta asemoitu Natoon vain sillä poikkeuksella, että sotilasliiton peruskirjan 5. artikla ei ole meillä käytössä. Meillä ei siten ole turvatakuita.
Tällä vaalikaudella Suomi ei hallitusohjelman mukaan hae Naton jäsenyyttä. Seuraavasta kaudesta emme vielä tiedä. Osa puolueista on liittymisen kannalla, pääosa vastaan. Mielenkiintoisinta on historiankin valossa seurata, miten SDP:n Nato-kanta kehittyy. Perussuomalaisten puoluepäätös on jäsenyyttä vastaan.
Nato edellyttää jäseneksi pyrkivältä maalta kansalaisten enemmistön tukea liittymiselle. Sitä Suomessa ei mielipidetutkimusten mukaan ole.
Nykyinen hallitus laatii selvityksen Nato-jäsenyyden eduista ja haitoista. Selvitystä on syytä odottaa maltillisesti. Se saadaan kuluvan kevään aikana. Sen jälkeen on keskustelun ja linjausten aika.
TOIMI KANKAANNIEMI
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
1.
Riikka Purra: ”Miksi Yle valehtelee?”
Yleisradion toimitus menee välittömästi epäkuntoon kaikesta puheesta, jossa mainitaan väestöpohjan muutokset. Yleisradion mielestä sen toimituksella on toisten ihmisten puolesta oikeus päättää, mitä demografisista muutoksista tilastotietojen perusteella puhuva henkilö tarkoittaa.
05.09.2025 |08:00
2.
Pääkaupunkiseudun ongelmat valuvat maakuntiin – silminnäkijä kertoo Jyväskylän nuorisokahakasta: ”Aivan sairasta touhua, mitä ei uskoisi tapahtuvan Suomessa”
Silminnäkijähavaintojen mukaan maahanmuuttajataustaisten miesten väitetään käyneen nuorten kimppuun Jyväskylän satama-alueella viime viikonloppuna.
03.09.2025 |14:59
3.
Kun kepun Kaikkonen sanoi Ylen Ykkösaamussa, että Suomeen ei kaivata ”pummeja ja rikollisia” maahanmuuttajia – Yleä ei voinut vähempää kiinnostaa
Yleisradio suhtautuu joustavasti asioiden ja tapahtumien totuudenmukaiseen kuvaukseen, minkä lisäksi Yle soveltaa kaksia eri sääntöjä siihen, miten maahanmuutosta ja maahanmuuttajista saa puhua: keskustalainen saa Ylen alustoilla lausua sellaista, mikä perussuomalaisen sanomana saa aikaan pöyristymisefektin.
05.09.2025 |19:21
4.
Suomen Perusta teki faktantarkistuksen valtamedian faktantarkistajille – lopputulos ei yllätä
Kansanedustaja, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarjan taannoinen esiintyminen A-studiossa on kirvoittanut vanhan valtamedian tekemään toinen toistaan erikoisempia, niin sanottuja faktantarkistuksia, joissa yritetään kumota Keskisarjan esittämät asiat. Suomen Perusta oikoo nyt median syöttämiä vääriä käsityksiä Tilastokeskuksen tietoihin nojaten.
05.09.2025 |16:02
5.
Vigelius ja Honkasalo ottavat yhteen karkotuksista: ”Vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi”
Kansanedustajat Joakim Vigelius (ps.) ja Veronika Honkasalo (vas.) kiistelevät suhtautumisesta ulkomaalaisten rikollisten karkotuksiin. Vigeliuksen mukaan "vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi".
04.09.2025 |15:43
6.
USA:ssa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa – Suomessa kuuluu vielä viimeisiä kuolinkorahduksia
Yhdysvalloissa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa. Tämä on pitkälti Trumpin ansiota, koska hän on presidenttikautensa alusta asti pyrkinyt kitkemään woke-hullutuksia ja "positiivista erityiskohtelua" pois valtionhallinnosta ja yliopistoista. Suomessa tiedostavat poliitikot ja toimittajat jaksavat vielä pöyristyä "vääristä" sanoista.
03.09.2025 |08:32
7.
Yle hehkutti, kun Marinin hallitus etsi säästöjä mutta lisäsi menoja 900 miljoonalla – nyt talouspolitiikan uutisoinnin sävy on vaihtunut toisenlaiseksi
Yleisradion talousuutisissa ja -kommenteissa ääneen pääsevät usein veronalennusten kriitikot ja sopeutusten vastustajat. Samaan aikaan journalistista kritiikkiä vasemmisto-opposition talouslinjauksia kohtaan Ylellä ei juuri ole.
04.09.2025 |13:35
8.
Mielenterveystyötä tekevä järjestö antoi 400 000 euron pääomalainan yksityiselle ravintolayhtiölle – samaan aikaan järjestöpomo valitettelee lisäresurssien puutetta
Mieli ry:n puheenjohtaja harmitteli Helsingin Sanomille, että hallituksen säästöt vaikeuttavat järjestöjen mahdollisuutta auttaa. Samaan aikaan Mieli ry:lla on kuitenkin ollut satojen tuhansien eurojen edestä ylimääräistä rahaa yksityisen ravintolatoiminnan tukemiseen.
07.09.2025 |15:28
9.
Näkemiin, Woke! Maailman suurin varainhoitoyhtiö BlackRock kritisoi talouselämän politisoitumista – vetää tukensa yritysaktivismilta
Maailman suurin varainhoitoyhtiö BlackRock arvostelee jyrkästi talouselämän politisoitumista ja ilmoittaa lopettavansa aktivismin tukemisen. Amerikkalainen finanssijätti kritisoi sekä demokraattien että republikaanien pyrkimyksiä ujuttaa politiikkaa eläkevarojen hallinnointiin. Yhtiön mukaan talouselämän politisoituminen uhkaa aiheuttaa lisäkustannuksia ja heikentää asiakkaiden tuottoja. Yhtiö on ilmoittanut peruneensa tuen lähes kaikelle aiemmin tukemalleen yritysaktivismille. Yli 12 000 miljardin dollarin varallisuutta hallinnoivalla BlackRockilla on globaalia poliittista valtaa omistajaohjauksen kautta. Yhtiön linjamuutos merkitsee ratkaisevaa käännettä 2020-luvun alun woke-kapitalismin hulluista vuosista.
05.09.2025 |09:14
10.
Veronmaksajien rahaa palaa vammaisten ”työllistämiseen” – hankehumppaa ilman konkreettisia tuloksia
Vates-säätiö on yksi monista julkisilla varoilla rahoitettavista yhteisöistä, joiden missiona on edistää vammaisten pääsyä työelämään. Konkreettisia tuloksia, kuten lukuja työllistyneiden vammaisten määristä, ei kuitenkaan Vatesin vuosikertomuksesta löydy.
01.09.2025 |16:49
