

Kankaanniemi: ”Nato-kumppanuus luotiin Paavo Lipposen johdolla”
Veteraanikansanedustaja Toimi Kankaanniemi (ps.) muistuttaa kolumnissaan, että Suomi lähentyi Natoa aikana, jolloin maan ulkopolitiikan hoitaminen oli SDP:n käsissä.
Suomi teki sotilasliitto Naton kanssa ns. rauhankumppanuussopimuksen lokakuussa 1996. Se astui voimaan seuraavan vuoden alussa.
Naton kumppanuus solmittiin silloisen tasavallan presidentti Martti Ahtisaaren, pääministeri Paavo Lipposen ja ulkoministeri Tarja Halosen johdolla. Kaikilla heillä on vahva sosialidemokraattinen tausta. Suomen ulkopolitiikassa oli siis silloin ”punainen värisuora”, joka oli kallellaan Naton ja USA:n suuntaan.
Alusta alkaen Suomi on kehittänyt puolustustaan Nato-yhteensopivaksi. Yhteisiä harjoituksia on pidetty joka vuosi. Suomella on Naton päämajassa yhteyshenkilö. Tietojen vaihto on aktiivista.
Euroopan turvallisuuspoliittisen tilanteen muuttuessa viime vaalikaudella Suomen lähentyminen Natoon tiivistyi. Edellinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sdp.), hoiti osaltaan Nato-yhteyksiä hallituksen linjauksen mukaisesti.
Nykyisin Suomi osallistuu vuosittain noin 80 harjoitukseen Naton, USA:n ja muiden jäsenmaiden kanssa. Näihin sitouduttiin jo Lipposen johdolla. Tämän kevään harjoitukset kuuluvat tähän sarjaan.
Tosiasiassa Suomi on edellisten hallitusten toimesta asemoitu Natoon vain sillä poikkeuksella, että sotilasliiton peruskirjan 5. artikla ei ole meillä käytössä. Meillä ei siten ole turvatakuita.
Tällä vaalikaudella Suomi ei hallitusohjelman mukaan hae Naton jäsenyyttä. Seuraavasta kaudesta emme vielä tiedä. Osa puolueista on liittymisen kannalla, pääosa vastaan. Mielenkiintoisinta on historiankin valossa seurata, miten SDP:n Nato-kanta kehittyy. Perussuomalaisten puoluepäätös on jäsenyyttä vastaan.
Nato edellyttää jäseneksi pyrkivältä maalta kansalaisten enemmistön tukea liittymiselle. Sitä Suomessa ei mielipidetutkimusten mukaan ole.
Nykyinen hallitus laatii selvityksen Nato-jäsenyyden eduista ja haitoista. Selvitystä on syytä odottaa maltillisesti. Se saadaan kuluvan kevään aikana. Sen jälkeen on keskustelun ja linjausten aika.
TOIMI KANKAANNIEMI
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”
Keskusta on juuri julkaissut uusimman vaihtoehtobudjettinsa, joka lähinnä vaikuttaa siltä, että se on laadittu vaihtoehtoisessa todellisuudessa, sillä kepu muun muassa rahoittaisi uusia menoja perumalla veronkevennyksiä, joita ei edes tule ensi vuodelle. - Mieluiten näkisin ensi vuoden vaihtoehtobudjetin koskevan ensi vuotta, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää














