Kerjäläiset ja maahanmuuttajat ulkomaisten varasliigojen apuna Ruotsissa

Kevään ja kesän myötä saapuvat taas itäeurooppalaiset varasliigat. Rosvojen mukaan lähtee perämoottoreita, autoja, maatalouskoneita ja kaikkea muutakin, mitä kodeista löytyy. Uutta Ruotsin poliisin selvityksessä on se, että varasliigat hyödyntävät nyt kerjäläisverkostoja sekä maahanmuuttajia ryöstökohteiden suunnittelussa, varastetun tavaran kätkemisessä sekä asiakirjaväärennöksissä.

Varasliigat ovat useimmiten kotoisin Romaniasta, Liettuasta tai Puolasta. Ryöstäjiä houkuttelee Ruotsiin Aftonbladetin artikkelin mukaan pieni kiinnijäämisen riski, lievät rangaistukset ja ennen kaikkea suuret voitot varastetun tavaran myynnistä. Vakuutusyhtiöiden mukaan varastettua tavaraa viedään ulkomaille vuosittain 200 miljoonan euron edestä.

Autovarkauksien monopoli

Puolet asuntomurroista on vierasperäisten roistojen tekosia. Autojen, autonosien, perämoottoreiden ja maatalouskoneiden varkauksista muualta tulleet rosvot tekevät peräti 90 prosenttia. Poliisin arvion mukaan varkaudet jatkavat kasvuaan lähivuosina.

Liigojen toiminta on hyvin suunniteltua. Ne viipyvät maassa vain lyhyen aikaa ja asuvat vastaanottokeskuksissa, luvattomissa asuntoloissa tai tukihenkilöiden luona. Varastettu tavara saatetaan kätkeä tilapäisvarastoihin odottamaan maastavientiä.

Tilapäinen henkilönumero tehokäytössä

Varasliigat liikkuvat paikallisilla rekisterikilvillä varustetuilla autoilla, huomiota herättämättä. Auton omistajan oikea henkilöllisyys on usein tuntematon. Tyypillistä on maahanmuuttajille myönnettävän tilapäisen henkilönumeron käyttö. Poliisin mukaan vuonna 2018 löytyi runsaat 700 tilapäistä henkilönumeroa, joiden nimiin oli rekisteröity yli 10 autoa kullekin. Rikollisessa toiminnassa käytettiin 10 000 eri autoa.

Viimeksi kuluneiden vuosien aikana romanialaisten liigojen toiminta on vilkastunut. Poliisin raportin mukaan aiemmin liettualaisille ja puolalaisille liigoille tyypilliset auto- ja perämoottorivarkaudet sekä asuntomurrot ovat yhä useammin yhdistettävissä kerjäläisverkostoihin.

Rahanpesua ja pimeää työvoimaa

Myös venäjää äidinkielenään käyttävä järjestäytynyt rikollisuus kasvaa Ruotsissa. Maassa jo asuvia henkilöitä käytetään apuna rahanpesuun sekä yhteiskunnan tukijärjestelmien väärinkäyttöön. Kyseessä voivat olla palkkaturvaan liittyvät rikokset tai pimeän työvoiman hyödyntäminen.

Keskusrikospoliisi NOA:n raportissa suositellaan tärkeimpien satamien ja lentokenttien sekä rajanylityspaikkojen tiukempaa valvontaa. Samoin maan sisällä liikenteen solmukohtien tarkkailua tulisi lisätä.