Keskisarja: Vaalitaistellaan Jussi Halla-aho itsenäisen Suomen viimeiseksi presidentiksi

Historioitsija Teemu Keskisarja suhtautuu pessimistisesti Suomen tulevaisuuteen EU:n puristuksessa, mutta kehottaa silti suomalaisia taistelemaan Jussi Halla-ahon “itsenäisen Suomen viimeiseksi presidentiksi”. Elinkeinoministeri Rydman toi esille syvällisen Ukrainan ja Venäjän tuntemuksen merkityksen seuraavan presidenttikauden aikana.

Puhemies Jussi Halla-aho avasi virallisesti presidentinvaalikampanjansa perjantai-iltana. Tilaisuudessa nähtiin Jussin vaalivideo ensimmäistä kertaa ja kuultiin Halla-ahon lisäksi puheenjohtaja Riikka Purran, elinkeinoministeri Wille Rydmanin, kansanedustaja Teemu Keskisarjan ja puoluesihteeri Harri Vuorenpään puheet.

Vaalipäällikkö, perussuomalaisten puoluesihteeri Harri Vuorenpää korosti, että presidentiksi tarvitaan kokenut ja rohkea arvojohtaja, joka on ajan kuluessa ollut näkemyksissään johdonmukainen: “tuuliviirejä emme Presidentinlinnaan tarvitse kuin korkeintaan katolle”. Ja ennen kaikkea presidentin tulee olla henkilö, jolle Suomi ja suomalaiset ovat ensisijalla aina ja joka tilanteessa.

” 10 000 enimmäkseen viheliäistä vuotta”

Historioitsija, kansanedustaja Teemu Keskisarja kuvaili Suomen tarinaa omaan, värikkääseen tapaansa: 10 000 enimmäkseen viheliäistä vuotta jääkauden ja ilmastonmuutoksen välillä. Maan mainioin juonenkäänne sattui viitisen sukupolvea sitten, kun supisuomalaiset saivat ja väkisin ottivat vastuun isänmaastaan ja äidinkielestään.

– Ennen valtiollista itsenäisyyttä koittivat kulttuurin ja sivistyksen itsenäisyydet.

Nälänhätäisimmillään Suomi-neito oli saattohoitokondiksessa, mutta taloudellisen itsenäisyyden kautta Suomi nousi 1800-luvun alistetusta kehitysmaasta itsenäiseksi valtioksi. Tarinan alkuvaiheissa sääty-yhteiskunta orjuutti ja kyykytti suomalaisen rahvaan, mutta suomalaisuusliike toi suomalaisille ihmisarvon ja ensimmäisen aavistuksen tasa-arvosta.

Suomen tositarinan pelasti kansallismielisyys

Historioitsija Keskisarjan mielestä 1900-luku oli Suomelle vuosisadoista paras. Suomen menestys ei johtunut hyvästä herraonnesta, vaan Suomen tarinaa veivät eteenpäin pienet ja keskikokoiset ihmiset: kelpo kansanryhmä, jolla oli ruista ranteessa, älliä päässä sekä sielukas uskonto.

– Suomalaiset rakensivat näköisensä yhteiskunnan, jonka ominaispiirteenä on ylihuomisesta huolehtiminen. Se ominaispiirre ei periydy geeneissä vaan kansallisvaltiossa.

– Suomen tositarinan pelasti kiva, kova, kaunis sana: kansallismielisyys.

– Kansallismielisyyden vastakohta ei ole kansainvälisyys vaan kansallismielettömyys, Keskisarja sanoi saaden yleisöltä raikuvat aplodit.

Keskisarja pessimistisenä: “EU jyrää meitin”

Keskisarja kertoi olevansa “persuluonteeltaan” synkistelijä ja pessimisti isolla peellä. Siksi hän pelkää, että “kansallismielettömyys jyrää meitin” ja lopulta ajan henki puhaltaa Suomen presidentin tilalle “EU:n osavaltionhoitajan”.

– Tulevaisuudessa kumarramme komissaarien neuvostovallalle ja ripustamme koulujen seinille presidenttien riviin EU:n osavaltionhoitajien kuvia kansallismielettömyyden kehyksissä.

– Mutta viel’ elää isäin henki: ennen nöyryytystä me teemme piruuttamme vielä jotain historiallista: vaalitaistelemme Jussi Halla-ahon itsenäisen Suomen viimeiseksi presidentiksi.

Rydman: Suomi tarvitsee presidentiksi näkijän

Elinkeinoministeri Wille Rydman kertoi pohtineensa “lakmustestiä” tasavallan presidentiksi pyrkiville: uskaltaisitko päästää tuon miehen tai naisen kahden kesken Vladimir Putinin kanssa samaan huoneeseen tarvitsematta pelätä, että mitähän se tulee luvanneeksi?

– Presidentin on pidettävä kirkkaana mielessä, minkä kansankunnan edunvalvoja hän on. Meillä on yksi presidenttiehdokas, jonka kanssa tätä ei tarvitse jännittää. Ja se on Jussi Halla-aho.

– Presidentin tulee kyetä ennakoimaan tulevaisuutta. Jussi Halla-aho on näkijä, joka näki maahanmuuton ongelmat ja Vladimir Putinin todellisen luonteen ennen kuin muut.

– Tällaisen presidentin Suomi tarvitsee.

Rydman arvelee, että seuraavien kuuden vuoden kuluessa Ukrainan sota joko päättyy tai muuttaa merkittävästi muotoaan. Emme vielä tiedä, päättyykö se hyvin vai huonosti. Riskit ovat suuria. Tällaisessa tilanteessa on äärimmäisen kova etu, jos meillä on sellainen presidentti, joka tuntee syvällisesti Ukrainan ja Venäjän.

Purra liikuttui kyyneliin

Riikka Purra muisteli, miten paljon asiat ovat muuttuneet sinä aikana, kun hän on Jussin tuntenut.

– On tullut paikkoja, joista en olisi osannut koskaan edes haaveilla.

– En usko, että kumpikaan meistä on lapsuuden tai nuoruuden haaveammatissaan, mutta tässä sitä ollaan.

– Joskus vuosia sitten pienissä humalissamme nauroimme, että varmaan Jussia ja Hillaa saa vielä joskus kätellä itsenäisyyspäivänä presidentinlinnassa, kun kerran kaikkea vaan tapahtuu.

Riikka liikuttui kyyneliin halatessaan Jussia puheensa lopuksi.

– Olen todella iloinen, että Jussi suostui tähän kisaan. Hänestä tulisi Suomen paras presidentti. Ja sittenkin kyseessä olisi edelleen se sama mies, jonka minä tunnen, johon luotan ja josta hirveästi pidän.

Halla-aho: Suomi on suomalaisten kotimaa

Tilaisuuden lopuksi Jussi Halla-aho piti oman puheensa, jossa hän korosti, että tilannetajun ja realismin lisäksi merkitystä on ehdokkaan arvomaailmalla ja sillä, mitkä ovat hänen prioriteettejaan.

– Oma, perussuomalainen arvopohjani on se, että Suomi on suomalaisten kotimaa, ainoa kotimaa, Suomen, suomalaisten, suomen kielen turvapaikka tässä pahassa maailmassa. Suomen ja suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi nyt ja tulevaisuudessa ovat minun arvopohjani.

Halla-ahon puhe on luettavissa kokonaisuudessaan tästä linkistä.