Presidentinvaalien lähestyessä koettiin viime viikolla erikoinen episodi. Presidenttiehdokas Jussi Halla-ahon kommenteista kimpaantunut Yleisradion vuorovaikutuspäällikkö Sami Koivisto julkaisi ensin rajun, huomiota herättävän väitteen Halla-ahon epädemokraattisuudesta. Kun perussuomalaiset moittivat Koiviston toimintaa, tämä julkaisi sarjan maalitus-, kiusaamis- ja vaientamisväitteitä. Koivisto kohdisti syytöksensä eduskuntaryhmän puheenjohtajaan Jani Mäkelään ja Suomen Uutisten päätoimittajaan Matias Turkkilaan.
Poliittinen keskustelu tapaa kiihtyä aina vaalien alla, ja Koiviston poikkeukselliset ulostulot herättivät paljon huomiota.
Yle trendasi Twitterissä/X:ssä usean päivän ajan. Aiheesta uutisoitiin hyvin niukalti. Suomen Uutiset kokosi keskustelusta aikajanan.
Aikajanasta käy ilmi, että Ylen Sami Koivisto rakensi syytöksensä Jani Mäkelää kohtaan yhden twiitin perusteella. Koivisto syytti ensin Halla-ahoa epädemokraattiseksi, johon Mäkelä kuittasi: ””Sanoo asianosainen, eli Ylen propagandisti.”Koivisto käytti itse myöhemmin Matias Turkkilasta termiä ”propagandisti”.
Koivisto syyttää muita ihmisiä maalituksesta kevein perustein, mutta kestääkö hänen oma toimintansa päivänvalon? Tapaus on laaja, mutta aineistoon tutustumalla nousee kysymys – kuka oikeastaan maalitti ja ketä? Päättele itse.
AIKAJANA:
9.1.2024, iltapäivä. Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho osallistuu Ilta-Sanomien vaalitenttiin. Senioritoimittaja Timo Haapala kysyy, onko perussuomalaisten edelleen tarkoitus ”niistää” neljäsosa Ylen rahoituksesta ja jos on, johtuuko se Ylen journalismista.
Halla-aho kommentoi Haapalalle: ”Näkemyksemme on, ettei Yle aina tätä rooliaan kunnioita, vaan se on erittäin voimakkaasti ideologisesti kallellaan vasemmalle. On tietenkin selvää, että pelkästään rahoitusta leikkaamalla tätä vinoumaa ei pystytä korjaamaan, koska silloin siellä tehtäisiin vasemmistopropagandaa pienemmällä budjetilla, mutta kyllä siellä olisi syytä pohtia, mikä on Ylen rooli ja vastuu veronmaksajille, koska kaikki veronmaksajat eivät jaa vihervasemmistolaista maailmankuvaa.”
Jussi Halla-aho Ilta-sanomien haastattelusssa, tenttaajana Timo Haapala.
9.1, klo 19.17 Ylen hallituksen puheenjohtaja Matti Apunen julkaisee Ylen sivuilla kirjoitukseen, jossa hän moittii Halla-ahon syytöksiä epämääräisiksi.
Apusen mukaan Halla-ahon syytökset ovat raskaita. ”Asiallisen mediapoliittisen keskustelun tarkoitusta eivät palvele epämääräiset syytökset, jotka loukkaavat Yleisradion henkilökunnan ammattitaitoa ja integriteettiä.”
9.1. klo 20.50 Ylen yleisövuorovaikutuksen päällikkö Sami Koivisto twiittaa Matti Apusen kannanoton. Saatesanoissa hän syyttää Halla-ahoa epädemokraattiseksi.
Koivisto jakaa Apusen ulostulon Twitterissä ja kommentoi: ”Minkälaisen maan presidentti toimisi kuin presidenttiehdokas Halla-aho puhuessaan vastuullisesta mediasta? Ei ainakaan demokraattisen.”
Sosiaalisen median mylläkkä saa alkunsa tästä kommentista.
10.1. klo 8:57. PS-eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä vastaa Koiviston avaukseen seuraavana päivänä.
Mäkelä kommentoi lyhytsanaiseen tyyliinsä: ”Sanoo asianosainen, eli Ylen propagandisti.”
Mäkelä palaa Koiviston tapaukseen vasta seuraavana päivä. Mäkelän yksi ainoa twiitti kuitenkin riittää Sami Koivistolle, ja hän käynnistää syyttelyn.
10.1. klo 10:25 Sami Koivisto syyttää Twitterissä Jani Mäkelää vaientamisyrityksestä:
”Perussuomalaisessa demokratiassa Halla-ahon kritisointi ei kuulu asiaan. Jos niin teet, sinua voidaan yrittää hiljentää joukkovoimalla. Koettu on, monet kerrat. Tällä kerralla koontipilliin puhalsi eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Tunnin sisällä reilut 15 tiliä yhtynyt kuoroon.”
10.1. klo 11.01 Koivisto julkaisee Facebook-kirjoituksen
Sami Koivisto kirjoittaa Facebook-seinälleen tekstin, jossa hän ensin syyttää Jani Mäkelää vaientamisesta. Koivisto täydentää Facebook-kirjoitustaan päivän aikana. Kun illalla Facebook-kirjoitus on viimein valmis, se sisältää yksityiskohtaiset kiusaamis- ja maalittamisväitteet. Syystä tai toisesta Koivisto ei suostu paljastamaan samoja syytöksiä Twitterin puolella.
Vuorovaikutuspäällikkö Sami Koiviston Facebook-päivitys, jossa hän esittää kiusaamis-, vaientamis- ja maalittamissyytöksiä. Päivitys on poistunut yleisön saatavilta.
10.1. klo 18:20 PS-päätoimittaja Matias Turkkila vastaa Koivistolle:
”Ne eivät ole ”tilejä”. Eivät ”kuorolaisia”. Eivät ”joukkovoimalla hiljentäjiä”. Eivät ”koontipilliin vastaajia”. He ovat suomalaisia. Ihmisiä, joita Ylen loputon sokeus ja ylenkatse jurppii. Sä olet heillä töissä.”
10.1. klo 19:39. Matias Turkkila tekee päivityksen Twitterissä:
”Ohhoh! 😨😳
Ylen päällikkötasolta otetaan todella raju, puoluepoliittinen kanta yhtä ehdokasta vastaan – juuri ennen vaaleja.
Yleisradion yleisövuorovaikutuksen päällikkö kehystää @halla_aho:n epädemokraattiseksi ehdokkaaksi, koska tämä haluaisi suitsia Yleisradion massiivista rahoitusta.
Aikamoista. Jos vapaissa vaaleissa ehdolla oleva ehdokas ei kritiikittä niele mediajättiläisen jatkuvaa, räikeää mielipiteenohjailua ja on tiukassa taloudellisessa tilanteessa valmis nipistämään sen rahoituksesta, Ylen pomotasolta ollaan valmiita käyttämään mediavaltaa tämän ehdokkaan nujertamiseen.
Tämä on paljaimmillaan juuri sitä, mistä Yle-kritiikissä on koko ollut kyse. Harvoin kuitenkaan Ylestä erehdytään näin suoraan sanomaan näin suoraan julki omaa puoluepoliittista kantaa.
Rivien välistä on toki jo vuosikausien ajan voinut nähdä Yleisradiossa kytevän syvän inhon tiettyjä poliittisia puolueita kohtaan.
Ping @MattiApunen @JoukoJokinen @halla_aho”
10.1. klo 20:20 Kokoomuskansanedustaja Tere Sammallahti kommentoi Koiviston avausta:
”Minkälaisen maan julkisen mediayhtiön yleisövuorovaikutuksen päällikkö toimisi kuin poliitikko puhuessaan vaaleista somessa? Ei ainakaan demokraattisen. Entä minkälaisen julkisrahoitteisen mediayhtiön päällikkö toimisi samoin? Ei ainakaan poliittisesti neutraalin.”
11.1. 7:57. Sami Koivisto kertoo olevansa massiivisen maalituksen kohteena:
”Mas-sii-vi-sen persumaalituksen kohteena. En saisi kritisoida presidenttiehdokas Halla-ahon julkista Yle-kritiikkiä, en työroolista enkä yksityishenkilönä. Pitäisi vain olla kaikin tavoin hiljaa, muuten olen puolueellinen. Tätäkö on perussuomalainen sananvapaus ja demokratia?”
Twiittiä luetaan tulevina päivinä 420 000 kertaa. Lukema on suomalaittain poikkeuksellisen suuri.
11.1. klo 12:17 Kokoomustaustainen ay-vaikuttaja Sture Fjäder vastaa Koivistolle Twitterissä:
”Jos on yleisövuorovaikutuksen päällikkö YLEllä miettisin kaksi kertaa haukkuisinko presidenttiehdokasta julkisesti, tai puhemiestä. Se voidaan helposti tulkita YLE kannaksi. Ja en ole PS kannattaja. Näin minä ajattelisin jos hoitaisin sinun tehtävää.”
11.1. klo 13:46. Sami Koivisto vastaa Fjäderille:
”Sinuna tutustuisin asiaan ennen neuvojani. En ole haukkunut ketään. Olen jakanut Ylen hallituksen pj:n kritiikin omalla saatteellani, omalta henk.koht. tililtäni. Sen seurauksena PS:n puolueorganisaatio käynnisti tuhansien viestien kampanjan, jossa mm. vaaditaan minulle potkuja.”
11.1 klo 14:20. Puoluesihteeri Harri Vuorenpää pyytää Koivistolta täsmennystä syytöksiinsä. Koivisto kieltäytyy vastaamasta.
Vuorenpää: ”Noin niin kuin PS:n puolueorganisaation edustajana haluaisin kovin mielelläni kuulla mihin tämä syytös perustuu?”
Koivisto toteaa ettei lähde asiaa tarkemmin julkisuudessa käsittelemään.
Klo 18.13 Turkkila oudoksuu Koiviston kommenttia, sillä tämä on äskettäin käsitellyt asiaa julkisuudessa. Turkkila nostaa esiin Koiviston Facebook-kirjoituksen, jossa Koivisto syyttää suoraan Jani Mäkelää ja Turkkilaa maalituksesta ja kiusaamisesta.
Koivisto oli kirjoittanut edellisenä päivänä Facebookissa: ”Todellisuudessa tässä on kysymys siitä, että poliittinen puolueorganisaatio käynnistää eduskuntaryhmän puheenjohtajan ja puolueen pääpropagandistin johdolla maalituksen, jolla kiusataan mediassa työssä olevaa kansalaista, joka on kritisoinut vapaa-ajallaan puolueen presidenttiehdokasta, jota ei saisi kritisoida.
Tämmöisen toiminnan vaikutukset demokratiaan on massiiviset, ihan niinkuin tämmöisen yksittäisen maalituksen vaikutuksetkin kohteeseensa ovat. Viestejä tulee koko ajan, niitä on satoja. Niissä on mukana erilaisia asiattomuuksia ja mm. vaaditaan minulle potkuja, kyseenalaistetaan tehtäväni tarpeellisuus ja esitetään minut todisteena Ylen puolueellisuudesta.
Tätä on maalitus ja juuri tällaisilla keinoilla myös esim. työtään tekeviä toimittajia pyritään vaientamaan. Kysymys ei siis useinkaan ole ensisijaisesti kritiikistä ja aidosta halusta vuoropuheluun vaan pyrkimyksestä kohteen vaientamiseen.”
Turkkila kirjoittaa Koivistolle: ”Et tunnu lainkaan ymmärtävän, että kritiikki kumpuaa omista, äärimmäisen rajusta presidenttiehdokas Halla-ahoa koskevasta kommentistasi. Yrität leimata hänet epädemokraattiseksi ehdokkaaksi, koska hän puhuu kriittisesti yhtiösi rahoituksesta. Mielestäsi Halla-aho ei saisi moittia kyseistä rahoitustilannetta tai Ylen markkinoita vääristävää vaikutusta. Sinä olet itse se, joka on tukkimassa Halla-ahon suuta. Se on tosi kummallista.
Kuten ehkä muistat, Yle erikseen lupaa, etteivät sen työntekijät asetu osapuoliksi kiistakysymyksissä. Siis MISSÄÄN kiistakysymyksessä.
Sinä taistelet tällä hetkellä YLEÄ ITSEÄÄN koskevassa kiistakysymyksessä. Kamppailet yhtä aikaa PS:n presidenttiehdokasta, PS:n ryhmänjohtajaa sekä PS-lehden päätoimittajaa vastaan ja esität kaikista todella rajuja syytöksiä. Kun puoluesihteeri pyytää sinulta tarkennuksia kummallisiin purkauksiisi, kieltäydyt vastaamasta.”
11.1. klo 18:36 Suomen Uutiset nostaa tapahtumaketjun uutiseensa.
Uutinen nostaa esiin Koiviston maalitusväitteet, joita hän ei suostunut PS-puoluesihteerille avaamaan.
11.1. klo 20:35 Sami Koivisto tulkitsee Suomen Uutiset jutun maalittamiseksi ja kiusaamiseksi:
Koivisto kirjoittaa: ”Tuhansia viestejä (joista monet asiattomia) käsittäneen maalituskampanjan jatkoksi persumedia Suomen Uutiset teki minusta kiusaamisjutun. Mitähän seuraavaksi? Tämä puolue ei totisesti tunnu kaihtavan keinoja kun joku vastuullisen median henkilö otetaan maalitauluksi.”
Turkkila vastaa Koivistolle klo 22.12: ”Olet ymmärtääkseni itsekin töissä uutistalossa. Mistä lähtien uutisten julkaiseminen on ollut kiusaamista? Uutisissa kerrotaan yleensä siitä, mitä maailmassa tapahtuu. Jos Ylen pomoedustaja hyökyy vaalien alla yhden ehdokkaan kimppuun mielikuvituksellisilla väitteillä, on kyseessä väkisinkin uutistapahtuma. Sun skaba PS:ää vastaan on jatkunut päiviä, ja Yle trendaa täällä sun takia jatkuvasti. Välillä esität PS:ää kohtaan rajuja syytöksiä, välillä sanot, ettet esitä mitään syytöksiä. Hetken päästä poistelet edellisiä kisuaamisväitteitäsi, ja nyt taas esität niitä lisää.”
Tapaus velloo päivien ajan Twitterissä.
Freelance-toimittaja Sanna Ukkola osallistuu verkossa vellovaan keskusteluun 11.1. klo 15.13.
Ukkola kommentoi: ”Sami on Ylen yleisövuorovaikutuksen päällikkö. Siinä asemassa ei ole somessa yksityishenkilö vaan Ylen kasvot yleisön suuntaan.” Myöhemmin Ukkola oudoksuu Koiviston tapaa ottaa vaaleihin kantaa.
Kello 20.21 Koivisto kommentoi Ukkolaa asiattomasti. Hän ymmärtää nopeasti twiittinsä olevan ylilyönti ja poistaa sen nopeasti. Päivän Byrokraatti -tili ehti kuitenkin ottaa viestin talteen.
Kello 21.39 Ukkola moittii Koivistoa: ”Ylen asiakkuuspäällikkö ottaa kantaa parisuhteeseeni. En ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa. Tämä henkilö siis kehtaa viitata suhteeseeni”
Kello 21.50 Koivisto pyytää anteeksi: ”Sanna, olen poistanut tuon viestini, joka oli asiaton. Pahoittelen ja pyydän anteeksi sitä.” Hetken päästä hän selittää kommenttiaan asiaa sillä, että oli ”tällä hetkellä selvästi liian väsynyt ja stressaantunut, josta tuo tyhmä viestini oli selvästi osoitus.”
Koivisto kiistää edelleen sinnikkäästi [1, 2] alkuperäisen ulostulonsa poliittisuuden: ”En halua ottaa minkäänlaista poliittista kantaa; minua kiinnostaa vapaan journalismin tulevaisuus ja siksi jaoin Ylen hallituksen pj:n kannanoton Halla-ahon Yle-kommenteista, jotka olivat ennenkuulumattomia pressaehdokkaalta. Kritiikkini ei oikeasti ole poliittista.”
”En ole haukkunut äänestäjiä enkä ole väittänyt ehdokasta epädemokraattiseksi. Olen kysynyt, Halla-ahon Yle-kommentteihin viitaten, että millaisen maan presidentti voisi nuo antaa ja vastannut että ei demokraattisen. Kyse ei ehdokkaasta vaan kommenteista.”
Koiviston räikeä ylilyönti saa Ylen toimitusjohtajan lopulta puuttumaan peliin.
12.1. 9:32. Ylen toimitusjohtaja pahoittelee tapausta Ukkolalle:
”Hyvä Sanna. Yksittäistapaukseen en tässä voi ottaa kantaa. Yleisesti todeten, Ylellä on someohjeistus ja mikäli niistä poiketaan esihenkilö käy asian läpi. Näitä ohjeita tarkastellaan tavan takaa. Olen pahoillani sinun mielesi pahoittamisesta.”
Rivien välistä on selvästi luettavissa, että Yle puuttuu työntekijänsä asiattomaan somekäytökseen.
Koivisto lopettaa twiittaamisen useaksi päiväksi.
12.1. klo 10.09. Iltalehti tekee uutisjutun aiheesta.
Iltalehti toistaa Koiviston maalitus- ja häirintäsyytökset sellaisenaan. Jutussa Koivisto syyttää Suomen Uutisia maalittamisesta, kiusaamisesta ja keinoja kaihtamattomasta maalitauluksi ottamisesta.
Iltalehti ei pyydä kommenttia Suomen Uutisilta.
Iltalehti ei jostain syystä ota myöskään juttuunsa mukaan PS-puoluesihteerin kysymystä Koivistolle.
Koivisto lopettaa twiittaamisen. Kohu laantuu, Yle lakkaa vihdoin trendaamasta.
Vaikka episodi johti Ylen Koiviston julkiseen anteeksipyyntöön ja Yleisradion toimitusjohtajan pahoitteluihin, suomalainen media ei Iltalehteä lukuunottamatta koske tapaukseen mitenkään. Iltalehden jutun tekijä on toimittaja Ida Erämaa.
Kolmen päivän tapaus herää jälleen henkiin.
15.1. klo 15.54 Journalistiliitto julkaisee kannanoton otsikolla ”Maalittaminen on henkistä pahoinpitelyä”
Journalistiliitto kirjoittaa: ”Ylen vuorovaikutuspäällikkö Sami Koivisto joutui voimakkaan maalituskampanjan kohteeksi jaettuaan sosiaalisessa mediassa Ylen hallituksen puheenjohtajan Matti Apusen vastauksen Jussi Halla-Ahon esittämiin väitteisiin Ylestä. Koivisto kirjoitti omassa saatteessaan kriittisesti Jussi Halla-Ahosta. Tämän jälkeen Koivisto sai tuhansia viestejä, joista monet olivat erittäin asiattomia.
Journalistiliitto ilmaisee tukensa Koivistolle ja muistuttaa, että Yleisradiota ja mediaa saa ja pitää kritisoida, mutta maalittaminen ei ole kritiikkiä vaan henkistä pahoinpitelyä, jonka tavoite on tyrehdyttää asiallinen keskustelu. Journalistien ja mediatyöntekijöiden maalittaminen voi johtaa itsesensuuriin ja kaventaa yhteiskunnallista keskustelua. Maalittaminen on uhka demokratialle ja se tulee ottaa vakavasti.”
Journalistiliiton ulostulo on ylimalkainen ja kirjoitettu passiivimuodossa. Se ei sisällä mitään konkreettisia väitteitä maalittajista. Sami Koivisto on itse aiemmin poistanut julkiset maalittamissyytöksensä Facebookista.
Kansalaisten pohdittavaksi jää, tulkitaanko toimittajiin kohdistuva kritiikki vastedes väkivallaksi.
Kello 16.36 Sami Koivisto kiittelee Journalistiliittoa ja korostaa maalittamisen uhkaa demokratialle:
”Lämmin kiitos kannanotostanne. Sydämen täydeltä kiitoksia myös kaikille tukensa ilmaisseille kansalaisille ja kollegoille yli toimitusrajojen. ’Maalittaminen on uhka demokratialle ja se tulee ottaa vakavasti.’ Asiallinen kritiikki rakentaa parempaa huomista meille kaikille.”
Muu media ei tartu Journalistiliiton tiedotteeseen.
SUOMEN UUTISET