Kuntatalouden kriisi syvenee – Purra: Verotulojen kehitys heikkoa jo ennen koronaa

Eduskunta keskusteli tänään tiistaina hallituksen viidennestä lisäbudjetista ja kuntataloudesta. Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja ja kunta-asioista vastaavan hallintovaliokunnan puheenjohtaja Riikka Purra toteaa kuntatalouden olevan historiallisen surkeassa jamassa.

Riikka Purra korostaa, että varsinainen syy tälle ei ole koronavirus, mutta se on viimeistellyt kroonisten heikkouksien aiheuttaman alasajon.

Purran mukaan kriisi on iskenyt erityisesti kuntien verotuloihin, mutta samalla se kasvattaa menoja ja lisää kuntien tulevia rahoitusvastuita. Hallintovaliokunta etätapasi tänään Kuntaliiton edustajia perinteisten Kuntamarkkinoiden merkeissä.

– Velkaantuminen on hyvin rakenteellista. Jopa Espoon kaltaiset hyvien veronmaksajien ja yhteisöveron saajat ovat osin vapaassa luisussa. Helsingillä on vielä millä mällätä, mutta mikäli kaupungin johdossa ei pian oteta peiliä kauniiseen käteen, tilanne tulee kurjistumaan sielläkin, Purra sanoo.

Humanitaarinen maahanmuutto maksaa

Silmiinpistävää monessa kaupungissa ja perinteisesti hyvävointisessa kunnassa on Purran mukaan verotulojen heikko kehitys, siis myös ennen koronaa, jopa väestönlisäyksestä huolimatta.

– Ikääntyminen on krooninen ja suuria kustannuksia aiheuttava tosiasia, mutta edes nuorten aikuisten muuttaminen kuntiin ei usein korjaa asiaa parempaan. Uudellamaalla, joka siis on kuitenkin maan talouden kannalta ensiarvoinen, nuorten aikuisten maksamat verot ovat romahtaneet.

– Aina toisinaan Espoon tai Vantaan tai muun suuren kaupungin johtohenkilöt purskahtavat mediassa, että maahanmuutto maksaa, tarvitaan lisää rahaa. Näin se todella tekee. Kunpa asia ymmärrettäisiin valtakunnan tasollakin, Purra surkuttelee.

Kuntien tehtäviä karsittava – hallitus lisää niitä

Myös Kuntaliitto muistuttaa, että veropohja on kaventunut, ja yhä harvemmat maksavat kuntaveroa. Samalla myös valtionosuusprosentti on tippunut merkittävästi. Purran mukaan mikään muu ei tule kuntia pelastamaan kuin se, että niiden tehtäviä vähennetään ja ne laitetaan tärkeysjärjestykseen.

– Hallitus toimii kuitenkin täysin toisin. Se pitää itsepäisesti kiinni hallitusohjelmastaan, jossa lisätään kuntien tehtäviä. Erityisesti oppivelvollisuuden pidentäminen ja maksuton toinen aste ovat kallis ja tehoton toimi. Lukiokirjojen maksuttomuus on myös mittava tulonsiirto hyvätuloisille ja niille, jotka aivan hyvin kykenisivät ostamaan lastensa kirjat itse, Purra muistuttaa.

Purran mukaan hoitajamitoitus ja hoitotakuun parannus ovat tietenkin hyviä asioita, mutta valitettava tosiasia tällä hetkellä on, että niihin ei ole tiedossa rahoitusta. Kuntaliitto on toistuvasti korostanut, että kuntien tehtäviä ei voi lisätä ilman uutta rahoitusta ja uudistusten kanssa pitää löytyä joustoja ja porrastuksia. Tänään Kuntaliitto julkaisi näkemyksensä soteuudistuksesta. Sen mukaan uudistus uhkaa edelleen heikentää kuntien taloutta ja rahoitusasemaa.

– Kuntien tehtävien ja rahoituksen välillä on selvä ja yhä kroonisempi epäsuhta eikä se ole korjaantumassa. Kuten tapaan hokea: asiat on pantava tärkeysjärjestykseen, kaikkeen ei ole varaa, Purra sanoo.