

MATTI MATIKAINEN
Lulu Ranteesta Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja: ”Pohjoismainen yhteistyö lisää vakautta ja turvallisuutta”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on tänään yksimielisesti nimennyt tuoreen kansanedustajan Lulu Ranteen ehdokkaakseen Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtajaksi. Lopullisen valinnan tekee eduskunta.
Kansanedustaja Lulu Ranne Hämeenlinnasta pitää nimitystään todella mieluisana jo siitäkin syystä, että hänellä on Pohjoismaiden välisen yhteistyön edistämisestä yli kymmenen vuoden kokemus valtionhallinnon siviilityönsä puitteissa.
Hänen tehtäviinsä on kuulunut muun muassa erilaisten yhteistyöverkostojen ja -hankkeiden rakentaminen Pohjoismaissa ja Baltiassa. Yhteistyötä on tehty valtioiden, aluehallinnon sekä paikallishallinnon eri organisaatioiden välillä erityisesti ympäristöriskien hallinnassa ja aluekehityksessä.
– Pohjoismaiden välinen yhteistyö on kansainvälisesti todella keskeinen asia. Se lisää vakautta ja turvallisuutta, koska eihän maailmassa ole muita samanlaisia maaryppäitä kuin Pohjoismaat, Ranne sanoo.
Suomalainen koulutus arvostettua Pohjoismaissa
Ranne on koulutukseltaan diplomi-insinööri, ja nuoruudessaan hän on opiskellut ylioppilaaksi Ruotsissa, eli hän on aidosti kaksikielinen. Hänellä on myös erinomainen englanninkielen taito. Ranne liikkuu siis pohjoismaisten yhteistyökumppaniensa joukossa kuin kala vedessä, kuten baltialaistenkin kanssa.
Ranteen mielestä pohjoismaisen yhteistyön arvostusta pitäisi lisätä myös Suomessa, sillä kaikki eivät aina osaa antaa sille riittävästi arvoa verrattuna moniin muihin Pohjoismaihin. Esimerkiksi Ruotsissa pohjoismainen yhteistyö on hyvin arvostettua.
– Esimerkiksi suomalaista koulutusta ihaillaan kovasti muissa Pohjoismaissa. Toivottavasti uuden hallitusohjelman myötä ei siihen asiaan tule kovin paljon takapakkia, Ranne pohtii.
Yhteisöllisyys ja toisten arvostaminen tärkeää
Tulevassa roolissaan Ranne painottaa yhteisöllisyyttä sekä sitä, että ainakin toistaiseksi Pohjoismaat ovat vielä maailman tasa-arvoisimpia, puhtaimpia ja turvallisimpia maita. Tilanne ei ole itsestäänselvyys, vaan sen säilyttämiseksi ja parantamiseksi on tehtävä jatkuvasti yhteistyötä.
Esimerkiksi digitaalisen puolen yhteistyön vahvistamiseen Pohjoismaissa kannattaa panostaa, samoin vapaan liikkuvuuden vahvistamiseen nimenomaan Pohjoismaiden sisällä, jossa se vielä on suhteellisen turvallista.
Turvallisuuteen liittyen on positiivista, että kansallismieliset puolueet Pohjoismaissa menestyivät hyvin eurovaaleissa.
– Tärkeää on osaamisen, hyvien mallien ja ideoiden jakaminen, toisten arvostaminen ja yhteisöllisyys. Vastakkainasettelua ei kannata luoda turhissa asioissa. Pohjoismainen yhteisöllisyys on aivan mahtava juttu, Ranne sanoo.
MIKA MÄNNISTÖ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Eerolan puhe Pohjoismaiden neuvostossa ei miellyttänyt kaikkia: Vasemman laidan edustajat pahoittivat mielensä ääri-islamin arvostelusta

Nyt sen sanoo Ylen pohjoismaiden kirjeenvaihtaja: Maahanmuuttokriittisyydestä on tullut uusi normaali Pohjoismaissa

Halla-aho: Suomi on ainoa pohjoismaa, jossa spontaanien turvapaikanhakijoiden määrä ei ole laskenut
Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua
Noin 4 000 jengirikollista saa Ruotsissa perustoimeentulonsa sairauspäivärahasta, työkyvyttömyyseläkkeestä tai työttömyyskorvauksesta, käy ilmi paikallisen Kelan uudesta raportista. Yhteensä heille on maksettu etuuksia arviolta 3,6 miljardia kruunua.
















