

LEHTIKUVA
Ministeri: Maahanmuutto on tehnyt Tanskasta vähemmän vapaan maan
Tanskan kotouttamisministeri totesi haastattelussa, että maahanmuutto on tehnyt Tanskasta vähemmän vapaan maan, koska tietynlainen maahanmuutto lisää sääntelyn tarvetta ja edellyttää valtion puuttumista yhä useampiin asioihin. Erityisesti ministeri mainitsi muslimimaahanmuuton. Isänsä puolelta eritrealainen Mattias Tesfaye on toiminut Mette Frederiksenin hallituksen maahanmuutto- ja kotouttamisministerinä viime heinäkuusta lähtien. Tesfaye aloitti poliittisen uransa äärivasemmistosta, mutta edustaa nyt sosiaalidemokraatteja. Suomen Uutiset on aiemmin uutisoinut Tesfayen näkemyksistä, että maahanmuutto lisää eriarvoisuutta. Äskettäin hän kertoi viikkolehti Weekendavisenin haastattelussa, että maahanmuutto on johtanut siihen, että vapaus on Tanskassa vähentynyt.
– On kiistämätöntä, että maahanmuutto on tehnyt Tanskasta vähemmän liberaalin maan, ministeri Tesfaye sanoo. Jos meillä ei olisi ollut tätä 50 vuoden maahanmuuttokautta, meidän lainsäädäntömme olisi tällä hetkellä paljon vapaampaa.
Mitä enemmän maahanmuuttoa, sitä enemmän sääntelyä
Lehdissä kerrotaan maahanmuuton mukanaan tuomista ongelmista: imaameista, jotka eivät halua myöntää musliminaisille avioeroa, maahanmuuttajayhteisöjen keskinäisestä sosiaalisesta valvonnasta ja lähiöistä, joissa on jäljellä enää muutama tanskalainen. Mutta poliittiset vaikutukset ovat laajemmat: maahanmuutto on saanut valtiovallan tiukentamaan otettaan kaikista maassa asuvista ja valvomaan, säätelemään ja sanelemaan kansalaisten tekemisiä yhä tarkemmin.
– Mitä enemmän maahanmuuttoa, sitä vahvempi valtion sääntelyn on oltava, ja sitä sovelletaan kaikkiin. Meidän on myönnettävä tämä tosiasia siirtolaisuuden aikakautena, kotouttamisesta vastaava tanskalaisministeri sanoo.
Lakeja tiukennettu muslimikoulujen takia
Tesfayen mukaan rinnakkaisyhteiskuntien syntymistä on yritetty estää niin voimakkaasti, että Tanskan koko yhteiskunnan vapaus on kärsinyt. Yhtenä esimerkkinä ovat yksityiset vapaakoulut, joiden toimintaa ollaan jouduttu rajoittamaan.
– Tanskalaiset vapaakoulut ovat hieno osa tanskalaista kouluperinnettä, ministeri sanoo. Mutta nykyinen yksityisiä kouluja koskeva lainsäädäntömme ei ole niin liberaalia kuin se oli 20 vuotta sitten.
– Lakeja ei ole jouduttu tiukentamaan tanskalaisten, juutalaisten tai katolisten koulujen takia, vaan tiettyjen muslimikoulujen takia.
Länsimainen vapaus katoamassa
Weekendavisenin toimittaja kysyy, onko Lähi-idästä tulevien maahanmuuttajien vastaanottamisen kustannus todellakin se, että sen jälkeen kaikki joutuvat asumaan vähemmän liberaalissa maassa. Maahanmuuttoministerin vastaus on kyllä.
– Esimerkiksi 24 vuoden sääntöä (ulkomaalaisten kanssa solmittavissa avioliitoissa) ei olisi koskaan otettu käyttöön, ellei meillä olisi ollut Lähi-idästä tullutta maahanmuuttoa, ministeri sanoo.
Maahanmuuttoministeri Tesfayen ratkaisuna ei kuitenkaan ole se, että Tanska irrottautuisi kansainvälisistä sopimuksista ja sulkisi rajansa kaikelta maahanmuutolta. Hän ehdottaa tulijamäärien pitämistä pieninä seuraavien vuosikymmenien ajan, jotta jo Tanskassa olevat ehtisivät integroitua tanskalaiseen yhteiskuntaan. Tesfaye on vaatinut tulijoiden määrälle kattoa jo ennen maahanmuuttoministeriksi tuloaan, kuten Suomen Uutiset kertoi puolitoista vuotta sitten.
Ongelmat on tiedetty jo vuosikymmenien ajan
Tesfaye vertaa Tanskan kotouttamispolitiikkaa hidastettuun liikenneonnettomuuteen. Vuonna 2017 hän julkaisi kirjan “Tervetuloa Mustafa – 50 vuotta sosiaalidemokraattista maahanmuuttopolitiikkaa“. Kirja kertoo koruttomasti, että kaikki nykyiset ongelmat olivat selvästi nähtävissä Tanskassa jo 1980-luvun lopulla. Rinnaisyhteiskunnat ja etnisten ryhmien eriytyminen eivät ole uusia asioita.
Tuoreena esimerkkinä yhteiskunnan eriytymisestä käy erään tanskalaislukion päätös, että oppilaat eivät saa enää vapaasti valita, kenen kanssa istuvat koulun ruokalassa. Viidesosalla lukion oppilaista on maahanmuuttajatausta. Koulussa oli koettu ongelmaksi se, että ruokalassa tanskalaiset söivät tanskalaisten kanssa ja maahanmuuttajat maahanmuuttajien kanssa. Niinpä lukio otti käyttöön pysyvät istumapaikat ruokalassa edistääkseen eri etnisten ryhmien kanssakäymistä.
Nähtäväksi jää, onko pakkokeinoilla mitään vaikutusta. Sama eriytyminen etnisten ryhmien mukaan nimittäin jatkuu nuorten valitessa opiskelupaikkansa lukion jälkeen.
Isis-taistelijat eivät ole tervetulleita Tanskaan
Eräs maahanmuuton seurauksista ovat Islamilaisen valtion taistelijat, joilla on Tanskan passi. Nyt monet näistä vierastaistelijoista pyrkivät takaisin Tanskaan. Äskettäin Tanskan eduskunta myönsi kotouttamisministerille oikeuden poistaa Isis-taistelijoiksi lähteneiltä henkilöiltä Tanskan kansalaisuus hallinnollisella päätöksellä ilman tuomioistuimen käsittelyä.
Kun eräs Isis-järjestön riveihin lähtenyt palasi Tanskaan marraskuussa 2019, Tanskan poliisi otti hänet kiinni heti Kööpenhaminan lentokentällä. Samaan aikaan pääministeri Frederiksen kommentoi asiaa Facebookissa:
– Valitettavasti Tanskaan on tulossa vierastaistelijoita vastoin toiveitamme. Saanen sanoa jotain suoraan sinulle: Et ole tervetullut Tanskaan, pääministeri kirjoitti.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tanska perustaa Kotimatkaviraston laittomasti maassa olevien kotiinpaluun edistämiseksi

Tanska piristää talouttaan: Eläkeläisille koronatonni verottomana käteen
Viikon suosituimmat

Elon Muskin “nörttitiimi” sulki USA:n kehitysapuviraston – demokraatit raivoissaan
Demokraattien luoman USAID-sotkun selvittäminen on vasta alkanut. Jo nyt on paljastunut, että veronmaksajien rahoja on hätäavun sijasta käytetty LGBTQ- ja DEI-ideologioiden levittämiseen. Rahaa on käytetty myös median lahjomiseen eri puolilla maailmaa. Jatkossa Afganistanin talebanit joutuvat tulemaan toimeen ilman USAID-kondomeja. Rahankäyttöä tutkinut Elon Muskin "nörttitiimi" on jo saanut tappouhkauksia.

Kansanedustaja Sanna Antikainen teki selvitystyön toimittajien puolesta: Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho on jakanut oppositiolle enemmän puheenvuoroja kuin edellinen puhemies Matti Vanhanen
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.

Vanha valtamedia johtaa harhaan uutisoidessaan maahanmuutosta – lukijoita vedätetään osatotuuksilla ja valikoiduilla tiedon palasilla
Useimmiten asiat alkavat mennä pieleen, kun perinteisen valtamedian sähköpostiin ilmestyy tiedote maahanmuuton vaikutuksia, etenkin taloudellisia vaikutuksia, käsittelevästä tutkimuksesta. Myös elinkeinoelämän lobbarit rakentavat omissa julkaisuissaan maahanmuuton vaikutuksista ruusuista kuvaa. Lähes aina pimentoon jää tavallisen veronmaksajan näkökulma, vaikka hän lopulta joutuu maahanmuuton kulujen maksajaksi.

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Yrittäjien vaalitentin saldoa – Purra: Antti Lindtmanilta kuultiin poskettomia väitteitä niin julkisen talouden korjaamisesta kuin demarien velkaantumishuolestakin
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.

Ex-puhemies Matti Vanhanen puhuu pötyä, ja media jättää yleisön virheellisen tiedon varaan – tilastot osoittavat, etteivät väitteet Halla-ahon puolueellisuudesta pidä alkuunkaan paikkaansa
Entinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on syyttänyt tiedotusvälineissä nykyistä puhemiestä Jussi Halla-ahoa (ps.) puolueellisuudesta puheenvuorojen jakamisessa eduskunnan kyselytunneilla. Väitteet ovat saaneet laajaa huomiota mediassa, joka on kritiikittömästi toistanut niitä ilman faktapohjaista tarkastelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen omien tutkimusten perusteella väitteet eivät pidä ollenkaan paikkaansa.

Vasemmistoliitto ottaisi vastaan kaikki ihmiset, jotka vain pääsevät rajan yli Suomeen – Mäkelä: Vaarallista puhetta – ”Jos kaikki otettaisiin vastaan, se väki ei lopu koskaan”
Vasemmistoliitto ei tue rajaturvallisuuslain jatkamista, ja vasemmisto haluaa myös lisää työperäistä maahanmuuttoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä muistuttaa, että myös EU-komissio on nyt hyväksynyt sen, että turvapaikanhaun voi rajalla keskeyttää tietyssä tilanteessa.

Eduskunta-aloite vaatii vähemmistöjen ”positiivisen syrjinnän” kieltämistä
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.