
Kansanedustaja Miko Bergbom eduskuntatalon töhrimisestä: ”Elokapina sylkee suomalaisen demokratian päälle”
Selvästi tuohtunut kansanedustaja Miko Bergbom paheksuu Elokapina-äärijärjestöä ja sen toimintatapoja.

Luottamushenkilöiden ja kansanedustajien kaksois- ja kolmoisrooleista on käyty aiheellista keskustelua, mutta kovin paljon ei näe kirjoituksia siitä, miksi näin on. Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Niemisen mukaan oikeus osallistua vaaleihin ja olla ehdolla sekä vaikuttamassa yhteiskunnallisiin asioihin on vahva demokraattisen järjestelmän pohja ja perusoikeus, jolla ylläpidetään yhteiskuntajärjestystä ja -rauhaa. Siksi useisiin vaaleihin osallistumista on vaikea rajoittaa.
Jokainen valittu valtuutettu tai edustaja kantaa äänestäjän luottamuksellista mandaattia ja pyrkii tekemään päätöksiä niistä taustoista, kokemuksista ja näkemyksistä, joita hänellä on. Kansanedustaja Mira Niemisen mielestä erilaisia ihmisiä erilaisilla osaamistaidoilla tarvitaan mukaan toisiaan täydentämään.
– On turhaa vähätellä ketään, joka asettuu ehdolle ja osallistuu yhteiseen päätöksentekoon. Meidän demokraattinen järjestelmämme toimii näin, Nieminen toteaa.
– On helpompaa huudella sivusta ohjeita tai kirjoitella nimettömänä kuin olla päätöksentekijä etenkään ikävissä asioissa näinä aikoina, kun kivoja päätöksiä on vähän tarjolla.
Usein luottamustyö yllättää uuden päättäjän. Asioilla on riippuvuusyhteyksiä, on erilaisia vaikutuksia ja ne ovat monesti hitaiden prosessien päässä. Turhautumiselta ei välty kukaan, kun asiat eivät tunnu edistyvän oman tai äänestäjien mielen mukaan. Päätöksiä tehdään samaan aikaan eri näkökulmista ja intresseistä.
– ”Joku päättää aina”, ja tähän prosessiin on jokaisella äänioikeutetulla mahdollisuus antaa panoksensa. Ensi keväänä tarjolla on taas paljon paikkoja jaossa. Kokemuksesta on hyötyä, ja mitä moninaisemmin olet mukana, sitä enemmän kasvaa kokonaisymmärrys ja saat synergiaetua tiedoista ja taidoista.
– Kokeneita, sitoutuneita ja tekeviä ihmisiä äänestetään uudelleen ja moniinkin tehtäviin. Sillä esimerkiksi halutaan välttää loikkauksia. Puolueiden tehtävä on saada äänestykseen mahdollisimmat kattavat listat, joissa äänestäjille on vaihtoehtoja.
– Tämä takaa usein hyvän vaalituloksen ja vaikuttamisen paikkoja, jotka edistävät todennäköisemmin puolueen ja äänestäjien tavoitteita. Siksi samoja ehdokkaita halutaan eri listoilla rinnakkain uusien kanssa.
Poliittinen ura on joidenkin tavoite, joka vaatii työtä, kokemusta ja osallistumista. Niemisen mukaan ymmärrys yhteiskunnallisista asioista, kuntahallinnosta, taloudesta, sotesta tai poliittisesta toimintakentästä on etu.
– On aivan selvää, että sinulla on silloin laajempi kokonaiskuva, yhteydet ja verkostot myös siirtyä eteenpäin. Jokainen päättäjä on yksilöllinen asiantuntija, jossa hänen elämäntilanteensa, työtehtävät, viikkorytmi ja luottamustehtävien nivoutuminen toisiinsa vaikuttavat.
– Toiset saavat myös enemmän aikaan kuin toiset. Koen, että luottamustehtäviä ei haalita palkkiot silmissä, vaan haetaan vaikuttamisen paikkoja.
– Esimerkiksi kunnallisissa tehtävissä palkkiot eivät korvaa kaikkea menetettyä aikaa kokousten ulkopuolella, joista maksetaan verot sekä osuudet paikallisyhdistyksille ja puolueille. Taustalla täytyy olla mielenkiintoa yhteisiin asioihin ja intoa vaikuttaa, sillä muuten kokouksissa ei jaksa istua, Nieminen sanoo.
Luottamuspaikkoja ohjaavat myös nais- ja mieskiintiöt, jotka eivät aina kohtaa vaalituloksen, tarpeiden tai osaamisen kanssa. Nieminen pitää harmillisena sitä, että koko ajan kovenevan julkisen keskustelun ja syytösten lomassa liian moni ei halua osallistua asioiden henkilöidyttyä. Hän uskoo, että jokainen tekee parhaansa omasta tulokulmastaan eikä julkinen lynkkaaminen edistä yhteisiä asioita millään lailla.
– Tällöin pitäisi palautua pohtimaan, miksi tämä on järjestelmä ja mihin se perustuu. Omalla toiminnalla on merkitystä siihen, kuinka paljon meillä on osaamista ja haluttuja asiantuntijoita jatkossa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Selvästi tuohtunut kansanedustaja Miko Bergbom paheksuu Elokapina-äärijärjestöä ja sen toimintatapoja.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä Eduskuntatalon töhrimisessä on erityisen huolestuttavaa, että poliittista päätöksentekoa pyritään häiritsemään laittomin keinoin.

Saksan osavaltiovaaleissa kovan ja pitkän linjan maahanmuuttokriittinen Vaihtoehto Saksalle-puolue (AfD) sai äänivyöryn itäisessä Saksassa: Thüringenissa se nousi suurimmaksi ja Saksissa toiselle sijalle, joissa molemmissa sen ääniosuus ylitti kolmeenkymmenen prosentin, kirjoittaa kansanedustaja Onni Rostila kolumnissaan.


Viikon suosituimmat

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra esittää, että Suomessakin otettaisiin käyttöön työvelvoite maahanmuuttajille sosiaaliturvan saamisen edellytyksenä.


Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto varoittaa Kauppalehden Talousaamussa, että ilmasto‑ ja luontopaneelien esittämät hakkuuvähennykset iskisivät suomalaiselle metsäsektorille rajusti. Aallon mukaan kymmenen prosentin leikkaus puunkäyttöön merkitsisi jopa kymmenien sahojen sulkemisia, miljardiluokan talousmenetyksiä ja tuhansien työpaikkojen menetystä.

Joukkoraiskaukseen 20 vuotta sitten osallistunut mies tuomittiin lopulta samasta teosta kuin muutkin, mutta mies sai teostaan kevyemmän rangaistuksen, koska onnistui piileskelemään oikeutta niin pitkään.


Suomen turvallisuuden, talouden ja huoltovarmuuden kannalta kriittisen tärkeää E16-tietä jatketaan Suomen puolelle. Uunituoreen tien rakentamiselle on nyt päätetty rahoitus, ja rakentaminen alkaa jo keväällä.

Vantaan Korsossa syttyi 17. joulukuuta kerrostalossa räjähdysmäinen tulipalo, jonka todellinen syy on paljastunut tipoittain. Kyseessä oli polttopulloisku. Rikos liittyi ilmeisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Epäilty 15-vuotias tekijä on vangittu jo kuukausi sitten.

Vasemmistolainen europarlamentaarikko Irene Montero käytti puheessaan väestönvaihto-ilmaisua. Hän toivoi, että maahanmuuttajat voisivat korvata äärioikeiston ja rasistit sekä saada Espanjassa kansalaisuuden ja äänioikeuden.

Perussuomalaisten kansanedustaja Pia Sillanpää on huvittunut SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin vaatimuksesta, että Orpon hallituksen pitäisi tehdä vielä 1,4 miljardin euron lisäsopeutukset tällä hallituskaudella. Sillanpään mielestä Lindtman pelkää jo nyt tulevaa pääministerin vastuuta: seuraavaa hallitusta odottavat karut 10 miljardin euron säästötalkoot.

Sisäministeri Mari Rantanen haluaa jatkaa maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä sekä kansallisesti että EU-tasolla. Rantasen mukaan Suomella ei ole syytä ylläpitää löyhempiä maahanmuuttosääntöjä kuin muillakaan Euroopan mailla. Hänen mielestään mallia voisi ottaa Tanskan linjauksista.