
Kansanedustaja Miko Bergbom eduskuntatalon töhrimisestä: ”Elokapina sylkee suomalaisen demokratian päälle”
Selvästi tuohtunut kansanedustaja Miko Bergbom paheksuu Elokapina-äärijärjestöä ja sen toimintatapoja.

Luottamushenkilöiden ja kansanedustajien kaksois- ja kolmoisrooleista on käyty aiheellista keskustelua, mutta kovin paljon ei näe kirjoituksia siitä, miksi näin on. Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Niemisen mukaan oikeus osallistua vaaleihin ja olla ehdolla sekä vaikuttamassa yhteiskunnallisiin asioihin on vahva demokraattisen järjestelmän pohja ja perusoikeus, jolla ylläpidetään yhteiskuntajärjestystä ja -rauhaa. Siksi useisiin vaaleihin osallistumista on vaikea rajoittaa.
Jokainen valittu valtuutettu tai edustaja kantaa äänestäjän luottamuksellista mandaattia ja pyrkii tekemään päätöksiä niistä taustoista, kokemuksista ja näkemyksistä, joita hänellä on. Kansanedustaja Mira Niemisen mielestä erilaisia ihmisiä erilaisilla osaamistaidoilla tarvitaan mukaan toisiaan täydentämään.
– On turhaa vähätellä ketään, joka asettuu ehdolle ja osallistuu yhteiseen päätöksentekoon. Meidän demokraattinen järjestelmämme toimii näin, Nieminen toteaa.
– On helpompaa huudella sivusta ohjeita tai kirjoitella nimettömänä kuin olla päätöksentekijä etenkään ikävissä asioissa näinä aikoina, kun kivoja päätöksiä on vähän tarjolla.
Usein luottamustyö yllättää uuden päättäjän. Asioilla on riippuvuusyhteyksiä, on erilaisia vaikutuksia ja ne ovat monesti hitaiden prosessien päässä. Turhautumiselta ei välty kukaan, kun asiat eivät tunnu edistyvän oman tai äänestäjien mielen mukaan. Päätöksiä tehdään samaan aikaan eri näkökulmista ja intresseistä.
– ”Joku päättää aina”, ja tähän prosessiin on jokaisella äänioikeutetulla mahdollisuus antaa panoksensa. Ensi keväänä tarjolla on taas paljon paikkoja jaossa. Kokemuksesta on hyötyä, ja mitä moninaisemmin olet mukana, sitä enemmän kasvaa kokonaisymmärrys ja saat synergiaetua tiedoista ja taidoista.
– Kokeneita, sitoutuneita ja tekeviä ihmisiä äänestetään uudelleen ja moniinkin tehtäviin. Sillä esimerkiksi halutaan välttää loikkauksia. Puolueiden tehtävä on saada äänestykseen mahdollisimmat kattavat listat, joissa äänestäjille on vaihtoehtoja.
– Tämä takaa usein hyvän vaalituloksen ja vaikuttamisen paikkoja, jotka edistävät todennäköisemmin puolueen ja äänestäjien tavoitteita. Siksi samoja ehdokkaita halutaan eri listoilla rinnakkain uusien kanssa.
Poliittinen ura on joidenkin tavoite, joka vaatii työtä, kokemusta ja osallistumista. Niemisen mukaan ymmärrys yhteiskunnallisista asioista, kuntahallinnosta, taloudesta, sotesta tai poliittisesta toimintakentästä on etu.
– On aivan selvää, että sinulla on silloin laajempi kokonaiskuva, yhteydet ja verkostot myös siirtyä eteenpäin. Jokainen päättäjä on yksilöllinen asiantuntija, jossa hänen elämäntilanteensa, työtehtävät, viikkorytmi ja luottamustehtävien nivoutuminen toisiinsa vaikuttavat.
– Toiset saavat myös enemmän aikaan kuin toiset. Koen, että luottamustehtäviä ei haalita palkkiot silmissä, vaan haetaan vaikuttamisen paikkoja.
– Esimerkiksi kunnallisissa tehtävissä palkkiot eivät korvaa kaikkea menetettyä aikaa kokousten ulkopuolella, joista maksetaan verot sekä osuudet paikallisyhdistyksille ja puolueille. Taustalla täytyy olla mielenkiintoa yhteisiin asioihin ja intoa vaikuttaa, sillä muuten kokouksissa ei jaksa istua, Nieminen sanoo.
Luottamuspaikkoja ohjaavat myös nais- ja mieskiintiöt, jotka eivät aina kohtaa vaalituloksen, tarpeiden tai osaamisen kanssa. Nieminen pitää harmillisena sitä, että koko ajan kovenevan julkisen keskustelun ja syytösten lomassa liian moni ei halua osallistua asioiden henkilöidyttyä. Hän uskoo, että jokainen tekee parhaansa omasta tulokulmastaan eikä julkinen lynkkaaminen edistä yhteisiä asioita millään lailla.
– Tällöin pitäisi palautua pohtimaan, miksi tämä on järjestelmä ja mihin se perustuu. Omalla toiminnalla on merkitystä siihen, kuinka paljon meillä on osaamista ja haluttuja asiantuntijoita jatkossa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Selvästi tuohtunut kansanedustaja Miko Bergbom paheksuu Elokapina-äärijärjestöä ja sen toimintatapoja.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä Eduskuntatalon töhrimisessä on erityisen huolestuttavaa, että poliittista päätöksentekoa pyritään häiritsemään laittomin keinoin.

Saksan osavaltiovaaleissa kovan ja pitkän linjan maahanmuuttokriittinen Vaihtoehto Saksalle-puolue (AfD) sai äänivyöryn itäisessä Saksassa: Thüringenissa se nousi suurimmaksi ja Saksissa toiselle sijalle, joissa molemmissa sen ääniosuus ylitti kolmeenkymmenen prosentin, kirjoittaa kansanedustaja Onni Rostila kolumnissaan.


Viikon suosituimmat

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Tytti Tuppuraista syytellään toistuvasta epäasiallisesta käytöksestä, joka kohdistuu hänen avustajiinsa ja muihin kansanedustajiin. Väitteiden mukaan Tuppuraisen käytös on huutamista, nöyryyttämistä, nolaamista julkisesti sekä tylyä ja käskyttävää johtamistyyliä.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen puolustaa Vantaan valtuutettu Juha Järää ja ihmettelee, miksi kokoomuksen puheenjohtaja antoi vasemmistoliiton muuttaa valtuustosalin poliittiseksi teatteriksi.

Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.

Vantaan kaupunginvaltuustossa nähtiin maanantaina vihervasemmistolainen episodi, kun kokouksessa puhuttiin maahanmuutosta. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Järän puheenvuoroa häirittiin välihuutelulla, kun hän puhui maahanmuuton haitoista. Lopulta joukko vasemmistosiipeen kuuluvia valtuutettuja käveli ulos kokouksesta, joka jouduttiin keskeyttämään.

Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.

Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.

Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.

Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo viestipalvelu X:n jäädyttäneen hänen tilinsä väliaikaisesti sen jälkeen, kun Tynkkynen arvosteli Euroopan parlamentin vasemmiston linjaa Irania koskevassa päätöslauselmassa.

Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.

Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea