
Kansanedustaja Miko Bergbom eduskuntatalon töhrimisestä: ”Elokapina sylkee suomalaisen demokratian päälle”
Selvästi tuohtunut kansanedustaja Miko Bergbom paheksuu Elokapina-äärijärjestöä ja sen toimintatapoja.

Luottamushenkilöiden ja kansanedustajien kaksois- ja kolmoisrooleista on käyty aiheellista keskustelua, mutta kovin paljon ei näe kirjoituksia siitä, miksi näin on. Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Niemisen mukaan oikeus osallistua vaaleihin ja olla ehdolla sekä vaikuttamassa yhteiskunnallisiin asioihin on vahva demokraattisen järjestelmän pohja ja perusoikeus, jolla ylläpidetään yhteiskuntajärjestystä ja -rauhaa. Siksi useisiin vaaleihin osallistumista on vaikea rajoittaa.
Jokainen valittu valtuutettu tai edustaja kantaa äänestäjän luottamuksellista mandaattia ja pyrkii tekemään päätöksiä niistä taustoista, kokemuksista ja näkemyksistä, joita hänellä on. Kansanedustaja Mira Niemisen mielestä erilaisia ihmisiä erilaisilla osaamistaidoilla tarvitaan mukaan toisiaan täydentämään.
– On turhaa vähätellä ketään, joka asettuu ehdolle ja osallistuu yhteiseen päätöksentekoon. Meidän demokraattinen järjestelmämme toimii näin, Nieminen toteaa.
– On helpompaa huudella sivusta ohjeita tai kirjoitella nimettömänä kuin olla päätöksentekijä etenkään ikävissä asioissa näinä aikoina, kun kivoja päätöksiä on vähän tarjolla.
Usein luottamustyö yllättää uuden päättäjän. Asioilla on riippuvuusyhteyksiä, on erilaisia vaikutuksia ja ne ovat monesti hitaiden prosessien päässä. Turhautumiselta ei välty kukaan, kun asiat eivät tunnu edistyvän oman tai äänestäjien mielen mukaan. Päätöksiä tehdään samaan aikaan eri näkökulmista ja intresseistä.
– ”Joku päättää aina”, ja tähän prosessiin on jokaisella äänioikeutetulla mahdollisuus antaa panoksensa. Ensi keväänä tarjolla on taas paljon paikkoja jaossa. Kokemuksesta on hyötyä, ja mitä moninaisemmin olet mukana, sitä enemmän kasvaa kokonaisymmärrys ja saat synergiaetua tiedoista ja taidoista.
– Kokeneita, sitoutuneita ja tekeviä ihmisiä äänestetään uudelleen ja moniinkin tehtäviin. Sillä esimerkiksi halutaan välttää loikkauksia. Puolueiden tehtävä on saada äänestykseen mahdollisimmat kattavat listat, joissa äänestäjille on vaihtoehtoja.
– Tämä takaa usein hyvän vaalituloksen ja vaikuttamisen paikkoja, jotka edistävät todennäköisemmin puolueen ja äänestäjien tavoitteita. Siksi samoja ehdokkaita halutaan eri listoilla rinnakkain uusien kanssa.
Poliittinen ura on joidenkin tavoite, joka vaatii työtä, kokemusta ja osallistumista. Niemisen mukaan ymmärrys yhteiskunnallisista asioista, kuntahallinnosta, taloudesta, sotesta tai poliittisesta toimintakentästä on etu.
– On aivan selvää, että sinulla on silloin laajempi kokonaiskuva, yhteydet ja verkostot myös siirtyä eteenpäin. Jokainen päättäjä on yksilöllinen asiantuntija, jossa hänen elämäntilanteensa, työtehtävät, viikkorytmi ja luottamustehtävien nivoutuminen toisiinsa vaikuttavat.
– Toiset saavat myös enemmän aikaan kuin toiset. Koen, että luottamustehtäviä ei haalita palkkiot silmissä, vaan haetaan vaikuttamisen paikkoja.
– Esimerkiksi kunnallisissa tehtävissä palkkiot eivät korvaa kaikkea menetettyä aikaa kokousten ulkopuolella, joista maksetaan verot sekä osuudet paikallisyhdistyksille ja puolueille. Taustalla täytyy olla mielenkiintoa yhteisiin asioihin ja intoa vaikuttaa, sillä muuten kokouksissa ei jaksa istua, Nieminen sanoo.
Luottamuspaikkoja ohjaavat myös nais- ja mieskiintiöt, jotka eivät aina kohtaa vaalituloksen, tarpeiden tai osaamisen kanssa. Nieminen pitää harmillisena sitä, että koko ajan kovenevan julkisen keskustelun ja syytösten lomassa liian moni ei halua osallistua asioiden henkilöidyttyä. Hän uskoo, että jokainen tekee parhaansa omasta tulokulmastaan eikä julkinen lynkkaaminen edistä yhteisiä asioita millään lailla.
– Tällöin pitäisi palautua pohtimaan, miksi tämä on järjestelmä ja mihin se perustuu. Omalla toiminnalla on merkitystä siihen, kuinka paljon meillä on osaamista ja haluttuja asiantuntijoita jatkossa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Selvästi tuohtunut kansanedustaja Miko Bergbom paheksuu Elokapina-äärijärjestöä ja sen toimintatapoja.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä Eduskuntatalon töhrimisessä on erityisen huolestuttavaa, että poliittista päätöksentekoa pyritään häiritsemään laittomin keinoin.

Saksan osavaltiovaaleissa kovan ja pitkän linjan maahanmuuttokriittinen Vaihtoehto Saksalle-puolue (AfD) sai äänivyöryn itäisessä Saksassa: Thüringenissa se nousi suurimmaksi ja Saksissa toiselle sijalle, joissa molemmissa sen ääniosuus ylitti kolmeenkymmenen prosentin, kirjoittaa kansanedustaja Onni Rostila kolumnissaan.


Viikon suosituimmat

Kansainvälinen talouslehti Financial Times (FT) on julkaissut analyysin Suomen ja Espanjan työmarkkinoiden kehityksestä. Lehden artikkeli tarjoaa kylmää vettä niiden suomalaisten puolueiden niskaan, jotka ovat vuosia väittäneet kehitysmaamaahanmuuton olevan ratkaisu Suomen huoltosuhdeongelmiin ja työvoimapulaan. FT:n analyysi osoittaa selvästi, miksi Suomen korkean osaamisen talousmalli ja SDP:nkin haikailema massasiirtolaisuus ovat täysin yhteensopimaton yhtälö.

Kansanedustaja Joakim Vigelius kritisoi Ylen sisältövalintoja ja rahoitusta. Hänen mukaansa yhtiö on etääntynyt julkisen palvelun ydintehtävistään ja käyttää verovaroja liiaksi viihteeseen. Vigelius ehdottaa 100 miljoonan euron budjettileikkausta ja painopisteen siirtämistä luotettavaan uutisointiin, kriisiviestintään ja suomalaisen kulttuurin tukemiseen.

Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos tyrmää väitteet maahanmuuton tarpeellisuudesta. Tilastot osoittavat, että maahanmuutto maksaa Suomelle miljardeja.

Alaikäisen somalitytön salakuljettaminen Suomeen johti järjestäytyneen ihmissalakuljetusryhmän paljastumiseen. Käräjäoikeus on tuominnut kaksi ryhmän jäsentä ehdottomiin vankeusrangaistuksiin.

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää on jättänyt kirjallisen kysymyksen Siviilipalveluskeskuksen järjestämän koulutuksen sisällöstä. Kansanedustajien korviin on kantautunut huolestuttavia tietoja, miten keskus kouluttaa siviilipalvelukseen osallistuvia.

Intiasta Suomeen opiskelemaan vuonna 2021 tullut mies on tuomittu neljän vuoden vankeuteen lapsenraiskauksesta ja huumausainerikoksesta.

Kesäkuu tuo mukanaan tutun rituaalin: vihervasemmisto vaatii kuntia liputtamaan sateenkaarilipulla, ja kunnat jakautuvat. Suomen lipun nostamisesta on laki. Pride‑liputuksesta ei. Kieltäytyviin kuntiin kohdistuu poliittista painostusta kuin kyse olisi virkavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Southamptonissa puhkesi rajuja mielenosoituksia, kun paikallisen opiskelijan puukotuksesta julkaistiin poliisin haalarikameralla taltioima video. Poliisi laittaa kuolevan käsirautoihin, koska puukottaja syyttää tätä rasistisesta hyökkäyksestä. Nyt Britanniassa selvitetään, mikä rooli etnisellä erityiskohtelulla oli traagisissa tapahtumissa.

Ulkomaalaisten vankien maasta poistamisen edellytyksiä selvittävän tutkimuksen on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä.

Poliisina ja tutkinnanjohtajana työskennellyt perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen arvioi, että huumerikollisuuden kansainvälistymisen ensimerkit sekä nuorten rikollisuuden ongelmat olivat nähtävissä jo vuosia sitten. Hänen mukaansa viranomaiset ja poliitikot eivät kuitenkaan käsitelleet kehitystä julkisuudessa riittävän avoimesti.

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää