Nyt tutkitaan trans-tulevaisuutta, rasismia, Afrikan liikkuvia parantajia, rodullistamisen merkitystä ja meemikuvia – Suomen Akatemia rahoittaa

Suomen Akatemia kustantaa tänä vuonna tieteellistä tutkimusta 413 miljoonalla eurolla. Suomen Uutiset tarkasteli eräitä tutkimusprojekteja, joihin Akatemia on viime vuosina myöntänyt rahoitusta.

Tieteen politisoituminen on alkuvuodesta noussut valtakunnalliseksi keskustelunaiheeksi. Perussuomalaiset on nostanut erityisesti tieteellisen tutkimuksen rahoituspäätökset kriittisen tarkastelun kohteeksi. Merkittävä tutkimusrahoittaja Suomessa on Suomen Akatemia (Akatemia), joka tänä vuonna rahoittaa tieteellistä tutkimusta 413 miljoonalla eurolla.

Vuonna 2017 Akatemia myönsi 430 000 euron rahoituksen historiantutkija Oula Silvennoiselle monivuotiseen tutkimushankkeeseen ”Suomi ja lopullinen ratkaisu”, joka pyrkii selvittämään Suomen ”suhdetta” holokaustiin, eli Natsi-Saksan suorittamaan juutalaisten kansanmurhaan toisen maailmansodan aikana. Silvennoinen on vihreiden aktiivipoliitikko, ja oli viime keväänä myös vihreiden eduskuntavaaliehdokas.

Miten valetutkijoihin pitäisi suhtautua?

Silvennoisen tutkimusprojektia on kritisoitu muun muassa siitä syystä, että holokaustia on tutkittu ja selvitetty kattavasti jo vuosikymmenien ajan, ympäri maailmaa. Vastaavasti Silvennoisen poliittinen aktivismi on herättänyt epäilyjä hänen tutkimustyönsä laadusta. Usein mediassa esiintyvä Silvennoinen on toistuvasti muun muassa pyrkinyt leimaamaan perussuomalaiset ”äärioikeistoksi.” Kansanedustaja Jani Mäkelä kutsui äskettäin Silvennoisen tutkimusta pelleilyksi. Päivän lehti -verkkolehden päätoimittaja Kari Kallonen puolestaan nosti viime vuonna esille epäselvyydet ja asiavirheet Silvennoisen sotasankari Lauri Törnistä kirjoittamassaan kirjassa.

Kansanedustaja Ville Tavio kirjoitti Twitterissä yleisemmällä tasolla siitä, että yliopistoihin on pesiytynyt agitaattoreita, jotka hyödyntävät järjestelmää omiin poliittisiin tarkoitusperiinsä ja propagandan tuottamiseen.

– He yrittävät naamioida propagandansa tieteeksi ja pyrkivät yleiseksi auktoriteetiksi. Miten valetutkijoihin pitäisi suhtautua? Tavio kysyi.

Akatemia toimii opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa

Suomen Akatemia on tieteen ja tutkimuksen asiantuntijaorganisaatio, joka kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan. Toimintaa valvoo Akatemian hallitus, jonka puheenjohtajana toimii tällä hetkellä professori Johanna Myllyharju Oulun yliopistosta.

Akatemian toiminnasta säätää laki Suomen Akatemiasta. Lain mukaan rahoituspäätöksiä myöntävät tieteelliset toimikunnat, jotka samalla suunnittelevat tutkimuksen edistämistoimintaa yhdessä Akatemian muiden toimielinten kanssa.

Tällä hetkellä Akatemiassa on kolme tieteellistä toimikuntaa: biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta, kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta sekä luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta.

Valtion talousarviossa päätetään vuosittain Akatemian tutkimusrahoituksen myöntövaltuuden määrä. Akatemia saa osan tutkimusrahoitukseen jakamistaan varoista myös rahapelitoiminnan voittovaroista.

Kontrolloiko biovalta tulevaisuutta?

Merkittävä osa Akatemian jakamasta rahoituksesta kanavoituu yliopistoissa tehtävään tutkimukseen. Suomen Uutiset tarkasteli joitakin tutkimusprojekteja, joihin Akatemia on viime vuosina myöntänyt rahoitusta.

Toukokuussa 2019 Akatemia myönsi Oulun yliopistolle 477 350 euroa dosentti Markku Hokkasen vetämään hankkeeseen, jossa tutkitaan Saharan autiomaan eteläpuolisten alueiden liikkuvia parantajia sekä näiden vaikutusta paikalliseen politiikkaan. Hankkeen nimi on Liikkuvat parantajat, politiikka ja kehitys Saharan etelänpuoleisessa Afrikassa 1870-2000: muutokset, kamppailut ja keksinnöt. Julkisen kuvauksen mukaan tutkimusprojekti tuottaa uuden kokonaiskuvan Saharan etelänpuoleisen Afrikan terveyshistoriasta. Hankkeen rahoituskausi alkoi viime vuoden syyskuussa ja päättyy elokuussa 2023.

Syyskuussa 2019 Akatemia myönsi 205 828 euroa Helsingin yliopistolle filosofian tohtori Julian Honkasalon tutkimukselle nimeltä Trans-tulevaisuudet Yhteisöllisyyden Rakentaminen Biopolitiikan Vastarintana.

Tutkimuksen puitteissa on tarkoitus tutkia ”vaihtoehtoisia käsityksiä tulevaisuudesta trans-ihmisten yhteisöissä.” Hanke väittää, että ”trans-ihmisten elämää hallinnoi tulevaisuutta kontrolloiva biovalta, joka ilmenee esimerkiksi sterilisaatiolainsäädännöissä ja erilaisissa väkivallan muodoissa. Tutkimushankkeen on tarkoitus tuottaa uutta tietoa alueilla, jotka ovat jääneet pimentoon niin sukupuolentutkimuksessa kuin queer-teoreettisessa tulevaisuuden teoretisoinnissakin.” Transtutkimushankkeen rahoituskausi päättyy elokuussa 2022.

Rasismin haastamista hybridissä mediaympäristössä

Akatemia on myöntänyt rahoitusta myös erilaisille rasismi- ja monikulttuuritutkimushankkeille.

Vuonna 2016 Tampereen yliopistolle myönnettiin vuosille 2016-2018 yhteensä 190 644 euroa tohtori Kaarina Nikusen vetämälle projektille nimeltä Rasismit ja julkinen keskustelu hybridissa mediamaisemassa. Kuvauksen mukaan tutkimushanke ”tarkastelee, kuinka rasismia tuotetaan, kierrätetään ja haastetaan nykyisessä transnationaalissa, hybridissä mediaympäristössä.”

Hankkeen tavoitteena on ”lisätä ymmärrystä rasismia koskevista uudentyyppisistä tiedontuottamisen, affektiivisten kokemusten ja julkisen keskustelun muodoista. Projektin luvataan lisäksi tuottavan tietoa erityisesti siitä, kuinka rasismin ja anti-rasismin muodot ovat kietoutuneet osaksi jokapäiväisiä mediakäytäntöjä.” Kyseiselle hankkeelle myönnettiin vuodelle 2019 vielä lisärahoitusta yhteensä 43 356 euroa.

Nykyinen vasemmiston kansanedustaja, tohtori Veronika Honkasalo ryhtyi vuonna 2015 tutkimaan seksuaalikasvatusta monikulttuurisuuden näkökulmasta. Tutkimushankkeelle nimeltä Sukupuolten tasa-arvo, etnisyys ja seksuaalisuus: Monikulttuurinen seksuaalikasvatus Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa myönnettiin 280 104 euron rahoitus vuosille 2015-2018.

Uudenlaista metodologiaa affektien tarkasteluun

Tampereen yliopistolle myönnettiin 124 994 euroa vuosille 2019-2020 tutkija Tuula Juvosen tutkimusprojektiin Vain me kaksi? Affektiivinen eriarvoisuus intiimisuhteissa. Hankkeen kuvauksen mukaan ”Affektiivinen eriarvoisuus intiimisuhteissa pyrkii teoretisoimaan tuoreella tavalla sukupuolen ja seksuaalisuuden järjestämisen tapoja ja kehittämään uudenlaista metodologiaa affektien tarkasteluun.”

Edelleen kuvauksen mukaan ”hankkeessa on tarkoitus avata tutkimuskenttää intiimisuhteiden sisäisen eriarvoisuuden tarkasteluun niin heteroseksuaalisissa kuin ei-heteroseksuaalisissakin suhteissa. Kehitämme hankkeessamme ensinnäkin metodologiaa, jolla tavoitetaan aiempaa paremmin affektien kokemisen ruumiillisuus, toiseksi tuotamme tietoa niistä tavoista, joilla sosiaalista eriarvoisuutta tuotetaan affektiivisesti. Kolmanneksi kehitämme heterodynamiikan käsitettä edelleen sekä teoreettisesti että menetelmällisesti. Hanke pyrkii kuromaan umpeen nykyisin vallitsevaa kuilua sofistikoituneen teoreettisen affektikeskustelun ja sen empiiristen sovellutusten välillä.”

Meemien merkityksellistämää maailmanpolitiikkaa

Akatemia myönsi viime vuonna Tampereen yliopistolle myös 262 811 euroa tutkimushankkeelle MEMEPOL – Meemien merkityksellistämää maailmanpolitiikkaa. Tutkimuksen on tarkoitus jatkua elokuuhun 2022 saakka. Meemejä on ryhtynyt pyörittelemään tutkijatohtori Saara Särmä, joka tunnetaan myös feministisen ajatushautomo Hatun johtajana.

Hankkeen julkisen kuvauksen mukaan ”meemiprojekti keskittyy analysoimaan visuaalista maailmanpolitiikkaa eli sitä, miten erilaiset toimijat valtioista aktivisteihin tuottavat ja levittävät meemejä sosiaalisessa mediassa ja internetissä pyrkiessään vaikuttamaan kansainväliseen politiikkaan.” Projektin tarkoitus on siis pyrkiä ymmärtämään miten meemit leviävät ja miksi jotkut kuvat politisoituvat ja toiset eivät.

Feministitohtori Särmän vetämän projektin akateemisen annin sanotaan liittyvän ”visuaalisuuden ja politiikan monimuotoisten suhteiden teoretisointiin ja syvempään ymmärrykseen. Projektin yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteena on edistää visuaalista poliittista lukutaitoa ja kriittistä ajattelua.”

Intersektionaalisia rajakamppailuja

Lähes puoli miljoonaa, yhteensä 480 000 euroa myönnettiin Helsingin yliopistolle Suvi Keskisen tutkimukseen nimeltä Intersektionaaliset rajakamppailut ja tottelematon tieto aktivismissa. Lähtökohta hankkeelle julkisen kuvauksen mukaan väitetään olevan se, että ”sukupuoleen, maahanmuuttoon ja rasismiin liittyvät kysymykset ovat keskeisiä nykypäivän hyvinvointiyhteiskunnissa.” Tutkimus on alkanut syyskuussa 2018 ja se jatkuu vuoteen 2022 saakka.

Kyseisessä hankkeessa ”selvitetään sukupuolen, etnisyyden, rodullistamisen, luokan ja iän merkitystä osallistujien välisten suhteiden rakentumisessa ja yhteistoiminnassa. Siinä jäsennetään uutta tietoa, joka syntyy erilaisten toimijoiden kohtaamisesta sekä siirtolaisten ja vähemmistöjen näkökulmien sisällyttämisestä sosiaalisten liikkeiden tavoitteisiin. Hankkeessa yhdistetään useita laadullisen ja määrällisen tutkimuksen menetelmiä: osallistavia työpajoja, haastatteluja, havainnointia, kirjoituksia, autoetnografiaa ja kyselyä. Hanke kehittelee osallistavan toimintatutkimuksen menetelmiä.”

Summat ovat käsittämättömän suuria

Taloustieteen professori Matti Virén on aktiivisesti osallistunut julkiseen keskusteluun tiedepolitiikasta. Professori on myös moittinut Suomen Akatemiaa löysästä rahanjaosta. Suomen Uutiset kysyi Viréniltä yleisen tason näkemystä tässä jutussa esiteltyihin tutkimushankeisiin.

Professori kiinnittää heti huomiota siihen, että tutkimuksiin myönnetyt rahasummat ovat korkeita.

– Summat ovat käsittämättömän suuria, vaikka ottaa huomioon yliopistojen osuuden. Vaikea tässä on enää viestittää kansalaisille, että rahasta on pulaa. Olisikin syytä pohtia perusteellisesti, mikä on järkevä Suomen Akatemian budjetin taso. Nyt jää vaikutelmaksi, että rahaa on liikaa ja huonotkin tutkimukset saavat haluamansa.

– Tiedepolitiikka ei ole pelkästään tiedeihmisten asia: asioista on päätettävä demokraattisten instituutioiden puitteissa samalla tavalla kuin muistakin budjettitalouden asioista, Virén sanoo.

Itsekeksittyjä sivistyssanoja

Professori Virén arvostelee myös kysymyksenasetteluja ja tutkimushankkeiden sisältökuvausta.

– Näköjään on lähdetty leikkimään itsekeksityillä sivistyssanoilla ikään kuin asioita ei voisi ilmaista suomen kielellä. Tyypillistä on, että mitään hypoteeseja ei esitetä. Tämä täytynee tulkita siten, että niitä ei olekaan, eli tulokset ovat jo tiedossa. Jäljellä on vain tulosten kuvailu. Vaikuttaa siltä, että tutkimustulokset on tarkoitettu pääsääntöisesti kotimaiseen käyttöön, mikä on tutkimusten laadun ja laadunvertailun kannalta ongelmallista.

– Asemoituminen keskelle päivänpolttavaa poliittista keskustelua ei sekään ole kovin hedelmällinen lähtökohta, etenkin jos tutkimuksen tekijät ovat jo lähtökohtaisesti sitoutuneet voimakkaasti johonkin poliittiseen agendaan, Virén sanoo.