

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Oppilaat eivät enää selviä Ruotsin peruskoulusta – ratkaisuna esitetään siirtymistä suhteelliseen arvostelutapaan
Ruotsin koululaitos on tutkijoiden mukaan epäonnistunut tehtävässään. Peruskoulu jää ruotsalaislapsilta läpäisemättä kolme kertaa useammin kuin EU:ssa keskimäärin ja koulupudokkaiden ennuste on surullinen. Lääkkeeksi esitetään kaikille mahdollisuutta päästötodistukseen.
Ruotsin kouluhallituksen tilastot osoittavat, että 16 000 ysiluokkalaista saa ”hylätty”- arvosanan jostakin keskeisestä oppiaineesta. Se tarkoittaa 15 prosenttia koko vuosiluokasta. Tällaisella todistuksella ei ole asiaa lukioon.
EU:ssa peruskoulu jää läpäisemättä keskimäärin neljällä-viidellä prosentilla oppilaista.
Pakollinen peruskoulu on nykymuodossaan tutkijoiden mukaan epäonnistunut tehtävässään valmentamaan nuoria pärjäämään omin avuin elämässä. Seuraukset ovat vakavia sekä yksilölle, että yhteiskunnalle.
– Jos peruskoulu jää kesken, nuorella on kasvanut riski kuolla oman käden kautta tai joutua huumekoukkuun. Peruskoulun menestyksellinen päättäminen on positiivinen ennusmerkki loppuelämän sujumisesta, sanoo sosiaalilääketieteen tutkija Sven Blomberg Karoliinisesta instituutista.
Suhteellinen arvostelu ja homma hoidettu
Useat ruotsalaiset pedagogiikan asiantuntijat ovat sitä mieltä, että ”hylätty”-arvosana on poistettava todistuksista. Oppivelvollisuuden pitäisi tarkoittaa sitä, että itse oppimisprosessille annetaan enemmän tilaa. Tämä vähentäisi asiantuntijoiden mukaan stressiä ja ohjaisi enemmän nuoria lukioihin.
– Haluamme oppilaita, jotka uskaltavat epäonnistua, ponnistelevat siitä huolimatta eteenpäin ja yrittävät uudestaan. Tämän takia on tärkeää, ettemme arvioi heidän kykyjään liian aikaisin ja luo esteitä tulevaisuudelle, summaa tutkija Alli Klapp Göteborgin yliopistosta.
Expressenin pääkirjoituksessa on esitetty konkreettinen ehdotus, miten toimia nykytilanteen korjaamiseksi. Kaikille on annettava mahdollisuus:
Ruotsissa pitäisi palata suhteelliseen todistukseen eli arvosanat olisivat välillä 1–5. Useimmat pärjäisivät keskimääräisesti ja saisivat kolmosen. Harvat saisivat sitten vitosen tai ykkösen. Mutta kaikki olisivat normaalilla käyrällä ja voisivat hakea lukioon.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kaikille mahdollisuus normaali käyrä suhteellinen arvostelutapa Karoliininen instituutti Alli Klapp Sven Blomberg päästötodistus koulutodistus ysiluokka huumekoukku Göteborgin yliopisto itsemurha oppivelvollisuus Euroopan unioni Peruskoulu Ruotsi EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Koponen päättäisi peruskoulujen lukuvuoden lauantain sijaan jo perjantaina: ”Muutoksella säästettäisiin yksi todellinen koulupäivä johonkin muuhun ajankohtaan”

Oppivelvollisuuden laajentamisen ongelmat toteutuivat juuri kuten etukäteen tiedettiin – opettajien työn suurin kuormitustekijä on opiskelijoiden entistä heikommat valmiudet opiskeluun

Mäenpäältä ehdotus työuran pidentämiseksi: Voisiko ammattikoulun lyhentää kahteen vuoteen?
Viikon suosituimmat

Purra ottaisi Tanskan mallin käyttöön Suomessa: Maahanmuuttajille työvelvoite sosiaaliturvan ehtona
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra esittää, että Suomessakin otettaisiin käyttöön työvelvoite maahanmuuttajille sosiaaliturvan saamisen edellytyksenä.

Riikka Purra ja Björn Wahlroos harvinaisessa yhteishaastattelussa

Sahateollisuus varoittaa miljardipommista – Tynkkynen varoitti jo aiemmin: Ilmastokiimassa unohtuvat talous ja huoltovarmuus
Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto varoittaa Kauppalehden Talousaamussa, että ilmasto‑ ja luontopaneelien esittämät hakkuuvähennykset iskisivät suomalaiselle metsäsektorille rajusti. Aallon mukaan kymmenen prosentin leikkaus puunkäyttöön merkitsisi jopa kymmenien sahojen sulkemisia, miljardiluokan talousmenetyksiä ja tuhansien työpaikkojen menetystä.

Maahanmuuttajataustainen mies pakoili oikeutta 20 vuotta, sai lievemmän tuomion lapsen joukkoraiskauksesta – Vigelius: ”Kokeeko kukaan oikeuden toteutuneen”
Joukkoraiskaukseen 20 vuotta sitten osallistunut mies tuomittiin lopulta samasta teosta kuin muutkin, mutta mies sai teostaan kevyemmän rangaistuksen, koska onnistui piileskelemään oikeutta niin pitkään.

Valtio kasvattaa omistustaan kantaverkkoyhtiö Fingridistä – ”erinomaisia energiauutisia”, hehkuttaa Purra ja tylyttää samalla Caruna-Haaviston ja Uniper-Tuppuraisen

Eurooppatie 16 tulee Suomeen, rakentaminen alkaa keväällä – ministeri Lulu Ranne: ”Hanke on napakymppi, joita ei usein tule kohdalle”
Suomen turvallisuuden, talouden ja huoltovarmuuden kannalta kriittisen tärkeää E16-tietä jatketaan Suomen puolelle. Uunituoreen tien rakentamiselle on nyt päätetty rahoitus, ja rakentaminen alkaa jo keväällä.

Rikollisjengit laittoivat lapsen asialle Vantaalla – kerrostalon asukkaat evakuoitiin polttopulloiskussa
Vantaan Korsossa syttyi 17. joulukuuta kerrostalossa räjähdysmäinen tulipalo, jonka todellinen syy on paljastunut tipoittain. Kyseessä oli polttopulloisku. Rikos liittyi ilmeisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Epäilty 15-vuotias tekijä on vangittu jo kuukausi sitten.

Vasemmiston euroedustaja Montero toivoo maahanmuuttajien ”pyyhkäisevän pois” äärioikeistolaiset ja rasistit – Musk syyttää Monteroa kansanmurhan edistämisestä
Vasemmistolainen europarlamentaarikko Irene Montero käytti puheessaan väestönvaihto-ilmaisua. Hän toivoi, että maahanmuuttajat voisivat korvata äärioikeiston ja rasistit sekä saada Espanjassa kansalaisuuden ja äänioikeuden.

Sillanpäältä piikki Lindtmanille: Antin puntit alkavat tutista – seuraavalla hallituksella edessä 10 miljardin euron säästötalkoot
Perussuomalaisten kansanedustaja Pia Sillanpää on huvittunut SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin vaatimuksesta, että Orpon hallituksen pitäisi tehdä vielä 1,4 miljardin euron lisäsopeutukset tällä hallituskaudella. Sillanpään mielestä Lindtman pelkää jo nyt tulevaa pääministerin vastuuta: seuraavaa hallitusta odottavat karut 10 miljardin euron säästötalkoot.

Sisäministeri Rantanen: Maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä täytyy jatkaa – ”Meillä on tehty 30 vuotta hyysäribisnestä, jonka purkaminen vaatii paljon työtä”
Sisäministeri Mari Rantanen haluaa jatkaa maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä sekä kansallisesti että EU-tasolla. Rantasen mukaan Suomella ei ole syytä ylläpitää löyhempiä maahanmuuttosääntöjä kuin muillakaan Euroopan mailla. Hänen mielestään mallia voisi ottaa Tanskan linjauksista.
















