

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perussuomalaiset: EU kaappaamassa lisää valtaa talouspolitiikassa
Eduskunta käsittelee parhaillaan EU:n talouspolitiikan koordinaatiota, jossa perussuomalaisten mukaan ollaan siirtämässä budjettivaltaa EU:lle. Perussuomalaiset esittävät, että EU-komission ehdotuksessa tulisi ottaa huomioon markkinakuri, joka edellyttäisi valtioiden velkakirjojen riskittömyyden lopettamista ja juniorivelkakirjojen liikkeellelaskua.
– EU-komission ehdotuksessa on merkittäviä puutteita, jotka uhkaavat vesittää koko uudistuksen tehokkuuden. Perussuomalaiset vastustavat unionin sekaantumista kansalliseen budjettipolitiikkaan, mutta vaadimme parempaa velkakuria ja toimenpiteitä nettosaajilta ja nettotakausten kohteilta, kansanedustaja Ville Vähämäki toteaa.
– Markkinakuri on reaaliaikaista signaalia tuottava ja markkinaehtoinen mekanismi, joka voi varmistaa talouspoliittisen itsenäisyyden ja vähentää yhteisvastuita ja tulonsiirtoja. Ehdotamme no-bailout-velan liikkeellelaskua ja vaihtotaseen seurantaa, muistuttaa kansanedustaja Sami Savio.
Talouspoliittista päätösvaltaa siirretään taas EU-komissiolle
EU-komissio määrittelee suunnitelmassaan jäsenmaan menojen maksimimäärän. Lisäksi EU-komissio pystyy käyttämään harkintaa siitä, millaisia toimenpiteitä lasketaan rakenteellisiksi uudistuksiksi tai investoinneiksi ja kuinka paljon niillä voisi saada helpotusta menojen perusuraan.
– Tämä tarkoittaisi merkittävää talouspoliittisen päätösvallan siirtämistä jäsenvaltioiden hallituksilta EU-komissiolle. Komission ehdotuksessa tai Suomen kannassa ehdotukseen ei käy selväksi, millä edellytyksillä ja kenen päätösvallalla EU-komission ulkopuolisia riippumattomia arvioijia otettaisiin mukaan maakohtaisia suunnitelmia arvioitaessa ja hyväksyttäessä, kansanedustaja Vilhelm Junnila huomauttaa.
Syviin ongelmiin ei auta kuin markkinaehtoisuus
Mikäli halutaan samanaikaisesti säilyttää talouspoliittinen itsenäisyys ja välttää tai edes vähentää yhteisvastuita ja tulonsiirtoja, tulee perussuomalaisten mukaan vastuuta talouspolitiikasta siirtää nykyistä enemmän jäsenmaille itselleen.
– Tätä vastuuta ei voi olla olemassa ilman markkinakurin paluuta, kansanedustaja Jari Koskela tiivistää.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- budjettipolitiikka markkinakuri EU-tulonsiirrot budjettivalta valtion velkakirjat yhteisvastuut Euroopan unioni Jari Koskela EU-komissio Sami Savio Vilhelm Junnila Talouspolitiikka Ville Vähämäki
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


EU on tällä kertaa metsävarkaissa, punavihreät sangen tyytyväisiä (video)

Koskela pitää ennallistamisasetusta katastrofina kansakunnalle – ”Suomi ei pyöri pelkällä tuulella tai aurinkovoimalla”

Perussuomalaisten Sanna Antikainen: Pääministeri Marinin hidastelu ja hampaattomuus ennallistamisasetuksen käsittelyssä heikensi merkittävästi Suomen neuvotteluasemaa

Perussuomalaiset: Suomen ei tule hyväksyä Euroopan komission ennallistamisasetusta missään muodossa
Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali
Entinen BBC-toimittaja Graham Majin näkee Ison-Britannian yleisradioyhtiön käsillä olevan skandaalin oireeksi pidempään jatkuneesta journalistisen etiikan alennustilasta. Nykyisin Bournemouthin yliopistossa journalismia kouluttava Majin kuvailee BBC:n siirtymää faktoihin nojaavasta "totuusjournalismista" kohti narratiivien ja aktivismin hallitsemaa toimituskulttuuria.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi
Journalismissa on viime vuosina otettu käyttöön sosiaalisen median keskeiset toimintamallit. Siten myös somen yksilökeskeiset sisältöperiaatteet hiipivät mukaan juttuihin. Toimittaja raportoi asioista oman kokemuksensa kautta ja samalla tuotokseen tarttuvat tekijän omat arvot sekä yhteiskunnalliset näkemykset.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua
Noin 4 000 jengirikollista saa Ruotsissa perustoimeentulonsa sairauspäivärahasta, työkyvyttömyyseläkkeestä tai työttömyyskorvauksesta, käy ilmi paikallisen Kelan uudesta raportista. Yhteensä heille on maksettu etuuksia arviolta 3,6 miljardia kruunua.
Uusimmat

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Kolumni: Some vie ison osan lapsuudesta
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää










