

Perussuomalaiset nimeää eurovaaliehdokkaita kevään vaaleihin – katso nimet täältä
Perussuomalaiset julkistaa ensimmäiset eurovaaliehdokkaansa kevään vaaleihin. Ehdolla ovat Vilhelm Junnila, Lauri Laitinen, Teija Makkonen, Mauri Peltokangas ja Nanna Väätäinen.
Suomi valmistautuu parhaillaan tammikuun lopussa käytäviin presidentinvaaleihin. Niiden jälkeen ovat seuraavana vuorossa europarlamenttivaalit. Vaalien tulos julkistetaan sunnuntaina 9.6.2024.
Perussuomalaiset asettaa europarlamenttivaaleihin 20 ehdokasta. Nyt julkistetaan viiden ensimmäisen ehdokkaan nimet. Suomen Uutiset julkaisee ehdokkaiden tekemät esittelytekstit ohessa:
VILHELM JUNNILA
kansanedustaja
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Vilhelm Junnila on toisen kauden kansanedustaja. Hänellä on ulkopoliittista kokemusta muun muassa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin Suomen valtuuskunnan johtamisesta, ulkoasiainvaliokunnasta, tiedusteluvalvontavaliokunnasta ja Pohjoismaiden neuvostosta.
Junnila haluaa toimia suomalaisen autoilijan puolestapuhujana ja keskittyä myös kansalliseen kilpailukykyyn.
– Vientiteollisuuden toimintaedellytykset, sääntelyn ja hallinnollisen taakan purkaminen ja luonnonvarojen hyödyntäminen kestävästi ovat kansallisesti merkittäviä tekijöitä. Autoa käyttävät kansalaiset tarvitsevat myös puolestapuhujan. Tästä olen saanut vahvaa tukea ehdolle asettumiseen, hän kertoo.
Lisäksi hän painottaa EU:n ulkosuhteita ja yhteiskuntarauhaa.
– On tärkeää, että jatkamme EU:n ulkosuhteiden kehittämistä. Olen ylläpitänyt kansainvälisiä yhteyksiä myös henkilökohtaisella tasolla. Yhtä tärkeää on yhteiskuntarauhan turvaaminen: ajan tiukkaa siirtolaispolitiikkaa, ekstremismin vastustamista sekä yksilön ja suomalaisen työntekijän oikeuksien turvaamista sisämarkkinoilla, Junnila päättää.
Hallitusneuvotteluissa Junnila toimi kasvun kaava -reformipöydässä ja hetken aikaa elinkeinoministerinä. Hän on myös perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja.
LAURI LAITINEN
Puheenjohtaja, Perussuomalainen Nuoriso
Olen Lauri Laitinen, lappeenrantalainen ensihoitajaopiskelija ja Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtaja.
Nuoremmat sukupolvet ovat eläneet koko elämänsä EU-Suomessa. Emme voineet vaikuttaa siihen, tulisiko Suomen liittyä Euroopan unioniin, mutta voimme vaikuttaa siihen, millainen se on tulevaisuudessa. Se, joka aiemmin mahdollisti itsenäisten, demokraattisten kansallisvaltioiden välisen poliittisen ja taloudellisen yhteistyön tietyillä osa-alueilla, on kriisien myötä rappeutunut Euroopan laajuiseksi pakkoavioliitoksi, jossa harvainvaltaa käyttävät byrokraatit ja suurmaiden päättäjät sanelevat pienemmille jäsenmaille, miten heidän tulee elää ja miten heidän tulee toimia suurempiensa palvelemiseksi. Tätä he kutsuvat “eurooppalaiseksi yhteistyöksi”.
Eurooppalainen yhteistyö ei vaadi ylivelkaantuneiden maiden pelastamista, metsiemme ennallistamista, laittomien siirtolaisten taakanjakoa saatika kansallisen päätäntävallan kaventamista. Suuruudenhullujen, jäsenmaita vastaan sotivien hankkeiden on loputtava — Suomen on pysyttävä suomalaisten käsissä. EU:n on palattava juurilleen, jotta myös suomalaisten ääni kuuluisi Brysselissä. Siksi EU on ennallistettava.
TEIJA MAKKONEN,
valtiosihteeri, sotatieteiden maisteri
Olen Teija Makkonen, 40-vuotias oikeusministerin sekä ulkomaankauppa- ja kehitysministerin valtiosihteeri. Ennen työtäni ministeriöissä ja eduskunnassa työskentelin puolustusvoimissa yli 10 vuoden ajan. Edustin perussuomalaisia hallitusneuvotteluissa EU-politiikkapöydässä.
Koulutukseltani olen sotatieteiden maisteri, MBA (yamk) sekä hallintotieteiden kandidaatti.
Osana globaalia maailmaa ja Eurooppaa Suomen on toimittava kansalaisten edusta ja tarpeista huolehtien. Suomen on oltava EU:n jäsenmaana päämäärätietoisempi ja omaa kansallista etuaan edistävä sekä puolustava maa. Suomen rahahanat muille eivät voi olla vain auki. EU:n talouskuria ja maahanmuuttopolitiikkaa tulee tiukentaa nykyisestä. EU:n tulee olla turvallisuutta ja vakautta lisäävä tekijä.
EU kaventaa jatkuvasti Suomen kansallista suvereniteettia ulottamalla velvoittavaa sääntelyä yhä syvemmälle alueille, joihin sillä ei ole toimivaltaa. Tämän on loputtava.
Suomi tarvitsee vahvempaa EU-vaikuttamista. EU:n päätöksentekoon on vaikutettava strategisesti, oikea-aikaisesti ja johdonmukaisesti.
Kokemukseni ja yhteiskunnallinen osaaminen antavat minulle vankan pohjan työskentelyyn Euroopan parlamentissa.
MAURI PELTOKANGAS
kansanedustaja
Olen Mauri Peltokangas, vankkumaton kansamme edustaja. Toisen kauden kansanedustaja, puolueeni 2 vpj. Toimin tällä hetkellä eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtajana. Perheeseeni kuuluu vaimoni ja kolme tytärtä.
Harrastan musiikkia, metsästystä ja yhteiskuntaa.
Olen periksiantamaton isänmaan mies, jolle Suomi ja suomalaiset arvot ovat aina sydämen asia.
Europarlamentaarikon tulee uskaltaa tehdä sellaista politiikkaa, joka hyödyttää ensin kansallisvaltioperiaatetta, kansallisvaltioiden omia etuja sekä kansalaistensa turvallisuutta ja vasta toissijaisesti unionia itseään.
Isänmaiden Eurooppa voisi olla toimiva konsepti.
Suomalaisena Euroopassa olen ylpeä kauniista ja puhtaasta Suomen luonnosta, sen tuhansista järvistä, maakuntien ja kaupunkiemme vahvuuksista. Olen ylpeä kielestäni, kulttuuristani ja suomalaisesta identiteetistä, juuri siitä, mikä tekee meistä niin arvokkaita maailmassa.
Ei väliä, mihin ikinä tieni veisi, Suomi ja suomalaisuus kulkevat mukanani.
NANNA VÄÄTÄINEN
AMK-opiskelija
Olen Nanna Väätäinen, 19-vuotias kuopiolainen heppatyttö ja perustason ensihoitaja, sekä ensihoitaja AMK -opiskelija. Politiikkaan olen lähtenyt mukaan 16-vuotiaana yläasteen ystäväporukan innoittamana. Perussuomalaiset on ollut alusta asti eniten omiin arvoihini sopiva puolue. Tällä hetkellä toimin Perussuomalainen Nuoriso ry:n hallituksen jäsenenä, sekä Savo-Karjalan Perussuomalainen Nuoriso ry:n varapuheenjohtajana.
Politiikassa toimintaani ohjaa ennen kaikkea isänmaallisuus ja pyrin toimimaan aina tavalla, joka on Suomelle ja suomalaisille parhaaksi. Haluan tarkastella kriittisesti sitä, mihin yhteisiä varoja käytetään ja vastustan turhaa rahan tuhlausta.
Eurovaaleihin lähdin mukaan, sillä olen huolissani EU:n liittovaltiokehityksestä ja Suomen itsemääräämisoikeuden vähenemisestä. Brysseliin täytyy saada päättäjiä, jotka ajavat siellä ennen kaikkea Suomen ja suomalaisten etua. Sanon ei yhteisvelalle, turhille säädöksille ja perussopimusten muuttamiselle siten, että yksittäisten valtioiden päätäntävalta omista asioistaan vähenee ja lipsutaan kohti liittovaltiota. Valtioiden tulisi saada itse päättää omista metsistään, omista rajoistaan ja omasta maahanmuuttopolitiikastaan.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset nimesi lisää eurovaaliehdokkaita

Euroopan unionissa on tehtävä suunnanmuutos – Koskela: Tulonjakounioni ja liittovaltiokehitys vaarantavat Euroopan yhtenäisyyden

Ruotsidemokraatit kesäkuun eurovaaleista: ”Jos pienet maat eivät laita kovaa kovaa vasten, EU jyrää meidät”

PS-Nuorison eurovaaliehdokkaat: Kiilusilmäinen ilmastopolitiikka uhkaa Euroopan omavaraisuutta

Pirkko Ruohonen-Lerner ja Mika Niikko perussuomalaisten ehdokkaiksi eurovaaleissa

Perussuomalaiset nimesi lisää eurovaaliehdokkaita – Juvonen ja Polvinen kisaan mukaan

Sara Seppänen ja Ilpo Heltimoinen eurovaaliehdokkaiksi – perussuomalaisten ehdokaslista on nyt täynnä
Viikon suosituimmat

Ilta-Sanomat teetti faktantarkistuksen Teemu Keskisarjan puheista, mutta lukijoille ei kerrota, että faktantarkistaja on vihreissä vaikuttanut kuntapoliitikko
Suomen Uutiset teki faktantarkistuksen Ilta-Sanomien käyttämän faktantarkistajan poliittisista kytköksistä. Tarkistuksessa selvisi, että Keskisarjan puheita arvioivalla faktantarkistajalla on taustaa ja kytköksiä vihreisiin.

Teemu Keskisarjan kolumni: V-sana, T-sana ja R-sana

Teemu Keskisarja: Väestönvaihto on ruma sana, mutta se on totta
Eilisessä A-studiossa Yle oli etukäteen tavoitellut asetelmaa, jossa maahanmuuton haittoja ja kustannuksia veronmaksajalle hämärretään tunnepuheella ja pöyristelyllä. Tällä kertaa Yle ei täysin onnistunut.

Päivän pointti: Vihreiden Sofia Virran puheet työtä tekevistä maahanmuuttajista ovat suuresti liioiteltuja

Helsingin Sanomat kaivoi esille asiantuntijan, joka lausuu huntukiellon olevan islaminvastaisuutta – Purra: ”Väitteet eivät kestä loogista ja moraalista tarkastelua”

Juutalaisia vihaava ”transnainen” murhasi lapsia katolisessa koulussa USA:ssa
Minneapolisissa tapahtui kouluammuskelu, jossa hyökkääjä tappoi kaksi lasta ja haavoitti lähes kahtakymmentä. Suomen valtamedia jätti järjestelmällisesti kertomatta, että ampuja oli Trumpia ja juutalaisia vihaava "transnainen".

Teemu Keskisarja: Maahanmuuton lieveilmiöistä pitää puhua oikeilla nimityksillä – ”Työperäinen on valheellinen sana”
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja palaa vielä tämän viikon mediakohuun toteamalla, että hän hyvin ymmärtää, miltä Jussi Halla-ahosta aikoinaan tuntui selittää sata kertaa sama asia samoille ihmisille, jotka eivät ymmärrä tai eivät tahdo ymmärtää varsin selkeitä seikkoja.

USA:ssa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa – Suomessa kuuluu vielä viimeisiä kuolinkorahduksia
Yhdysvalloissa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa. Tämä on pitkälti Trumpin ansiota, koska hän on presidenttikautensa alusta asti pyrkinyt kitkemään woke-hullutuksia ja "positiivista erityiskohtelua" pois valtionhallinnosta ja yliopistoista. Suomessa tiedostavat poliitikot ja toimittajat jaksavat vielä pöyristyä "vääristä" sanoista.

PS:n Simo Grönroos väestönvaihdoksesta: ”Väestönvaihdos ei ole salaliittoteoria vaan kylmän looginen seuraus maahanmuuttopoliittisista valinnoista”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kirjoittaa Suomalaisuuden Liiton Suomen Mieli -julkaisussa väestönvaihdoksesta, joka ei ole salaliittoteoria vaan korkean maahanmuuton ja kantaväestön matalan syntyvyyden synnyttämä ilmiö, josta aikamme tullaan muistamaan historiankirjoissa, jos asialle ei tehdä jotain. - Suomalaisuuden pelastamiseksi tarvitaan tervettä ylpeyttä omasta suomalaisesta kulttuurista ja omista juurista, jota ilman kansallinen pelastuminen ei ole mahdollista, Grönroos kirjoittaa.

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa
Budjettiriihessä käsitellään muun muassa leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin. Järjestöt tietenkin vastustavat kaikkia leikkauksia saamiinsa julkisiin rahoihin. Monet järjestöt ovat palkanneet veronmaksajien rahoilla kovapalkkaisia lobbareita, jotka pyrkivät vaikuttamaan poliitikkoihin, jotta järjestöt saisivat lisää rahaa.