

Martti Kainulainen Lehtikuva
Viikon 47/2013 luetuin
Marraskuu 2013 luetuin
Perussuomalaiset torppasi Laura Rädyn tolkuttoman palkankorotuksen
Kevan toimitusjohtajan Merja Ailuksen eroon johtanut nimitys- ja palkkiosotku saa yhä oudompia sävyjä. Kevan hallituksen puheenjohtaja Laura Räty (kok) kritisoi poliittisia virkanimityksiä, mutta unohtaa mainita, että hänet itsensä on nimetty kokoomuksen mandaatilla sekä Kevan hallitukseen että Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtajaksi. Lisäksi Räty on ollut itse alkuvuoden aikaan osallisena palkankorotussotkussa, jossa hyvällä hallintotavalla on niin sanotusti pyyhitty pöytää.
Helsinkiläinen kaupunginhallituksen jäsen, kansanedustaja Jussi Halla-aho (ps.) kertoi tapauksesta Scripta-blogissaan. Hänen mukaansa Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen esitti vuoden 2012 joulukuussa Rädyn ja muiden apulaiskaupunginjohtajien palkan korottamista 144 803 eurosta 159 288 euroon vuodessa. Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri (vihr.) esitti vastaavasti, että kaupunginjohtajan palkkaa nostettaisiin 190 380 euroon vuodessa. Palkankorotus olisi tuottanut Pajuselle korkeammat ansiot kuin New Yorkin pormestarille. Halla-aho kuvasi palkankorotusesityksiä ”tolkuttomiksi”.
Perussuomalaiset nostivat asiasta metelin ja tekivät ensin palkankorotusesityksistä hylkäysesityksen, joka ei menestynyt. Asiaa ei kuitenkaan jätetty silleen. Halla-aho kuvaa toisessa blogikirjoituksessaan tapahtumien jatkoa:
– Palkankorotusasia palasi kaupunginhallitukseen 11.3.2013. Varavaltuutettu Pekka Tiusanen (ps.) oli tehnyt perussuomalaisten valtuustoryhmän puolesta oikaisuvaatimuksen, jossa edellytettiin palkankorotuspäätösten kumoamista mm. siksi, että kaupunginjohtaja Pajunen ja apulaiskaupunginjohtaja Sauri olivat tosiasiallisesti jäävejä toimimaan esittelijöinä toisiaan koskevassa asiassa.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki (kok) totesi esittelyssään, että menettely on ollut omiaan aiheuttamaan epäilyksiä puolueettomuudesta:
– On katsottava, asiaa objektiivisesti arvioiden, että tällaisessa menettelyssä saattaa syntyä perusteltu epäilys viranhaltijoiden puolueettomuudesta asiakokonaisuuden käsittelyn yhteydessä.
Perussuomalaisten ärhäkkä toiminta johti siihen, että kaupunginjohtajiston palkankorotustoiveet lopulta kariutuivat. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Rauhamäki ilmoitti toukokuussa, ettei hän aio esitellä palkankorotuksia.
Ja niin Laura Rädynkin oli tyydyttävä 144 803 euron vuosipalkkaan.
Matias Turkkila
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Helsingin johtajiston tolkuttomille palkankorotuksille stoppi

IL: Demareilta jälleen räikeä poliittinen virkanimitys – puoluetoverille n. 9400 eur/kk
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää