Pisa-tulosten tulkintaa: Maahanmuuttajataustaiset lapset eriytyvät suomalaiskouluissa

Suomi on totuttu näkemään paalupaikoilla, kun puhutaan lasten koulutaidoista ja maamme koululaitoksesta. Suunta on viimeisimmän Pisa-tutkimuksen mukaan hitusen laskeva. Tuloksista voi lukea myös sen, että Suomessa maahanmuuttajataustaisten koululaisten pärjääminen suhteessa kantaväestöön on huonointa maailmassa.

OECD:n toteuttaman Pisa-tutkimusohjelman tarkoitus on opetusministeriön raportin mukaan ”etsiä vastauksia siihen, miten peruskoulun päättövaiheessa olevat tai sen juuri päättäneet 15-vuotiaat nuoret osaavat etsiä, arvioida ja soveltaa tietoa arkielämän sekä tulevaisuuden tarpeista nousevien tehtävien ja ongelmien ratkaisemiseksi”.

Pisa-tutkimus selvitti koululaisten lukutaitoa

Vuoden 2018 tutkimus, jonka tuloksista uutisoitiin nyt joulukuun alussa, keskittyi pääosin koululaisten lukutaidon selvittämiseen. Ensitulosten raportissa tarkastellaan myös matematiikan ja luonnontieteiden taitoja. Lisäksi tuodaan esiin joitain oppimisen kannalta keskeisiä taustatekijöitä ja muuttujia.

Tutkimustulosten tulkinta on aivan oma taiteenlajinsa, jonka puitteissa tuloksia voi selittää hyvinkin eri tavalla. Eräät asiat ovat kuitenkin suuntaa-antavia: huonoiten pärjäävillä oppilailla suuri merkitsevä tekijä on sosioekonominen tausta, eli huono-osaisuus tuppaa kasautumaan.

Eroja oppilasryhmien välillä

Erot kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden välillä ovat pysyneet vakaina Pisa-kierroksesta toiseen, vaihtelu mahtuu opetusministeriön julkaiseman raportin mukaan satunnaisotannasta johtuvaan virhemarginaaliin. Kaikissa oppilasryhmissä lukutaidon, matematiikan ja luonnontieteiden keskimääräiset tulokset ovat pudonneet vuodesta 2009.

Ruotsissa Pisa-tuloksista on kerrottu enemmän selkokielellä. Ruotsidemokraatteja lähellä olevan Samtiden-julkaisun mukaan kokonaista 11 prosenttia lapsista oli jätetty paikallisesta tutkimuksesta pois, koska he eivät osanneet ruotsia niin hyvin, että olisivat ymmärtäneet kysymykset. Segregaatio eli väestön eriytyminen on Pisa-tutkimuksen mukaan Ruotsissa poikkeuksellisen suurta.

Suomessa eriydytään eniten

Samtidenin mukaan kyse on siitä, että Ruotsi ja muut Pohjoismaat ovat kehnoja maita maahanmuuton kannalta: ”Kulttuurimme avautuu vaikeasti, koska olemme olleet köyhiä ja eläneet eristyksissä. Sosiaalinen koodimme on siksi vaikeasti ymmärrettävissä”.

Maahanmuuttajataustaiset lapset pärjäsivät Pisa-tutkimuksessa silti suhteellisesti huonoiten suomalaisissa kouluissa. Tämä siitä huolimatta, että Suomessa ovat maailman toiseksi koulutetuimmat opettajat, heti Puolan jälkeen. Muualta tulleet koululaiset suoriutuivat kantaväestöä paremmin Yhdysvalloissa, Hong Kongissa ja Israelissa. Kanadassa kaikki olivat aivan samalla viivalla.