

LEHTIKUVA
Politico: Kreikalle tyrkytetään hiljaisuudessa euroeroa
Kreikan kolmannen tukipaketin neuvottelut alkavat, koska viimeisimpinä maina Saksan ja Itävallan parlamentit myönsivät mandaatit neuvotella uudesta lainaohjelmasta. Tästä huolimatta Kreikalle ollaan tarjoamassa väliaikaista irtaantumista yhteisvaluutasta eräänlaisena vaihtoehtona kannustimien saattelemana. Asiasta kertoo Politico-lehti.
Ajatus on varsin yksinkertainen: lainaohjelmasta tulee niin raskas Kreikalle, että maa näkee tarjotun eron kannustinpaketteineen loppujen lopuksi mielekkäämpänä vaihtoehtona. Taustalla on ajatus antaa Kreikalle velkaleikkauksia ja tuntuvasti tukea muun muassa maan pankkijärjestelmälle.
Kreikan arvellaan pystyvän toipumaan kurimuksestaan paljon paremmin yhteisvaluutan ulkopuolella. Kreikalle ei kuitenkaan haluta antaa vaikutelmaa joutuneensa savustetuksi ulos. Kreikan tulee pyytää itse kuorrutettua ”Grexit”-pakettia.
Parempi vaihtoehto?
Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble arveli Kreikan väliaikaisenkin euroeron olevan maalle parempi ratkaisu kuin jatkuvat säästöohjelmat. Schäuble totesi, ettei Kreikka voi yhteisvaluutassa saada velkojaan leikatuksi. Sen sijaan Kreikan ollessa euron ulkopuolella velkoja voitaisiin antaa anteeksi.
Tämä saattaa houkuttaa myös Kreikan vasemmistoradikaalia Syriza-puoluetta, sillä velkojen leikkaus oli yksi heidän vaaliteemojaan tammikuun vaaleissa.
Kreikkaa ei heitettäisi EU:sta pihalle. Kreikka saisi kilpailukykyisemmän valuutan ja se voisi toteuttaa uudistuksiaan rauhallisemmalla tempolla. Paluuovi yhteisvaluuttaan avataan Kreikalle uudelleen, kun maan talous on vankemmalla pohjalla.
IMF:n kanta ongelmallinen
Kolmannesta lainaohjelmasta kuitenkin neuvotellaan, mikäli Kreikka ei tarraudu eropakettiin heti. Muut euromaat ovat vaatineet Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n mukanaoloa myös kolmannessa lainaohjelmassa.
IMF:n kanta puolestaan on, että Kreikan velkataakka on kestämättömällä tasolla, eikä rahasto voi siksi osallistua Kreikan luototukseen. IMF on kuitenkin esittänyt, että Kreikan velkoja ei välttämättä tarvitse suoranaisesti leikata, vaan Kreikalle voitaisiin myöntää pidempiä luottoaikoja.
Eropaketin yhteydessä toteutetut velkaleikkaukset sopisivat luonnollisesti IMF:lle.
Euromaiden valtiovarainministereistä kootun euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Djisselbloem ei ole kuitenkaan ilahtunut Kreikan euroeron pyörittelystä. Myös jotkut euromaat ovat ajatusta vastaan.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää