Professori sähkökriisistä: Poliitikot eivät osaa ottaa luonnonlakeja huomioon

Vihreä siirtymä on johtanut sähköpulaan varsinkin Saksassa. Euroopan yhteisen sähköpörssin Nord Poolin laajentaminen Pohjoismaista muualle Eurooppaan on johtanut siihen, että yhteisellä markkina-alueella hinnat nousevat kaikkialla, jos jossain maassa vallitsee sähköpula. Sähkön vienti Pohjoismaista kalliimman sähkön maihin tarkoittaa siis samalla kalliimpien hintojen tuomista omille kotimarkkinoille. Ruotsalaisprofessori kertoo videolla sähköverkon ja sähkömarkkinoiden toiminnasta.

Professori Jan Blomgren esitelmöi elokuun lopussa Tukholmassa Ruotsin korkeista sähkön hinnoista. Blomgren on toiminut vuodesta 2003 sovelletun ydinfysiikan professorina Uppsalan yliopistossa. Videoon saa suomenkielisen tekstityksen YouTuben valikosta.

Viimeisen vuoden aikana sähkön hinta on noussut dramaattisesti koko Euroopassa. Professori Blomgrenin mukaan tämä johtuu järjestelmän toimintaperiaatteesta: sähköä on hankala varastoida, joten sitä on tuotettava juuri niin paljon kuin sitä kulloinkin käytetään.

Kaikki tavat tuottaa sähköä eivät ole yhdenvertaisia sähköverkon toiminnan ja vakauden kannalta. Blomgren korostaa suurten generaattorien merkitystä, sillä ne parantavat sähköverkon kestävyyttä häiriöitä vastaan.

Jan Blomgren itse tunnetaan ydinvoiman puolestapuhujana, ja hänellä on ydinvoimaan liittyvä konsulttiyritys, mutta hän korostaa sitä, että suuria generaattoreita voidaan pyörittää muullakin kuin ydinvoimalla. Suuri generaattori voi olla isossa vesivoimalassa tai fossiilisilla polttoaineilla (öljy, kaasu tai hiili) toimivassa voimalassa. Oleellista on joka tapauksessa se, että suurta generaattoria ei voida korvata tuhannella pienellä generaattorilla, koska silloin ei saada yhtä hyvää sähköverkon vakautta.

Sähköverkon vakaus on kriittinen asia

Tuotettu sähkö pitää yleensä siirtää tuotantopaikasta käyttöpaikkaan. Suuret generaattorit tarjoavat sähköverkon kannalta paremmat säätömahdollisuudet, kun taas pienet generaattorit tekevät sähköverkosta epävakaan.

Ruotsissa on jopa menetetty mahdollisuus siirtää vesivoimalla tuotettua sähköä Pohjois-Ruotsista Keski-Ruotsiin, koska etelässä ei ole enää riittävästi suuria, tasapainottavia generaattoreita, kun puolet ydinvoimaloista on suljettu.

Ruotsissa on ollut kaksitoista ydinreaktoria, joista kuusi on otettu pois käytöstä vuodesta 1999 alkaen. Kuusi reaktoria on yhä käytössä kolmessa eri ydinvoimalassa.

Aurinko- ja tuulivoimalat ovat sähköverkon vakauden kannalta erityisen ongelmallisia, sillä niiden teho vaihtelee luonnonolosuhteiden mukaan, ilman että ihminen voi niitä kontrolloida. Siksi ne tarvitsevat rinnalleen esimerkiksi vesivoimaa säätövoimaksi.

Sähkön vienti ulkomaille tarkoittaa korkeampia hintoja

Suomesta on Olkiluoto 3:n myötä tulossa sähköomavarainen ensimmäistä kertaa historiansa aikana. Professori Blomgren huomauttaa, että jos Suomi jatkossa haluaisi myydä tuottamaansa ylijäämäsähköä esimerkiksi Saksaan, esteenä on se, että Etelä-Ruotsin sähköverkko toimii niin huonosti.

Tällä artikkelia kirjoitettaessa Suomi tuo 1089 megawattia sähköä Pohjois-Ruotsista ja 308 MW Keski-Ruotsista, kertoo Svenska Kraftnät -portaali. Samaan aikaan Suomi vie 567 MW Viroon. Suomen nettosähköntuonti on siis 897 MW. Viro puolestaan vie sähköä Keski-Eurooppaan ja Venäjälle.

Norja on rakentanut suoran yhteyden Saksaan ja Britanniaan myydäkseen sinne sähköä hyvään hintaan. Tämä nostaa sähkön hintaa Norjassa, koska norjalaisten on maksettava sähköstä enemmän, jotta se ei menisi vientiin.

Sähkön vieminen ulkomaille tarkoittaa siis samalla korkeampien sähkön hintojen tuomista ulkomailta kotimarkkinoille, Blomgren selittää. Jos tästä johtuvaa hintojen nousua ei korvata kotimaisille kuluttajille, nämä joutuvat maksamaan kalliisti siitä, että sähkön tuottajilla on mahdollisuus tienata enemmän viemällä sähköä ulkomaille.

Saksan sähköpula aiheuttaa hintaennätyksiä Ruotsissa

Sähköpörssin toiminta on tietenkin poliittinen kysymys, johon on keksittävä ratkaisu kaikissa Pohjoismaissa, Blomgren sanoo. Hän kertoo, että Skånessa rikottiin kaikkien aikojen ennätys sähkön hinnassa juuri sinä päivänä, kun hän piti esitelmänsä. Tämä tapahtui siis elokuussa, kun oli lämmintä ja kaunista. Ongelma johtuu nimenomaan Saksassa vallitsevasta valtavasta sähköpulasta.

– Tässä näemme seuraukset, kun poliittiset päättäjät eivät ole osanneet ottaa luonnonlakeja huomioon, Blomgren toteaa.

Saksa maksattaa omat energiapoliittiset virheensä muilla, kuten perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne kiteytti eduskunnan kyselytunnilla.

Ilta-Sanomien erikoistoimittaja Jan Hurri näkee saman syy-seuraus-ketjun kuin professori Blomberg: Pohjolan ja Manner-Euroopan väliset sähkön siirtoyhteydet ovat helpottaneet muiden sähköpulaa mutta samalla tuoneet osan muiden hirmuhinnoista Pohjolaan. Jan Hurrin mukaan Suomen ainoa nopea ja takuulla tehokas tapa helpottaa omien sähkömarkkinoidensa hirmuhintoja olisi katkaista sähkön siirtoyhteydet Manner-Euroopan sähkömarkkinoille.

Onko luvassa kymmenen vuoden kurjuus?

Blomgren kertoo, että Ruotsissa tilanne huononi huomattavasti, kun Barsebäckin lisäksi neljä muutakin ydinreaktoria suljettiin tällä vuosituhannella poliittisten päätösten tuloksena. Tämän seurauksena sähkön hinta on vuoden aikana yli nelinkertaistunut Ruotsissa.

Tähän ongelmaan ei ole olemassa nopeita ratkaisuja, Blomgren sanoo. Uuden ydinvoimalan rakentaminen kestää vähintään seitsemän vuotta siitä, kun lupa on saatu, ja luvan saaminen voi kestää kauemmin kuin voimalan rakentaminen.

Nyt on julkisessa keskustelussa alettu ymmärtää, että tässä kaikessa on sähkön hinnan lisäksi kyse myös turvallisuuspolitiikasta ja koko talouden toiminnasta, koska energia on koko yhteiskunnan perusta.

Blomgren ennustelee, että nykyinen energiakriisi voi johtaa Euroopassa samanlaiseen, kymmenen vuotta kestävään talouden stagflaatioon kuin 1970-luvun öljykriisi aikoinaan. Stagflaatio tarkoittaa taloustilannetta, jossa yhdistyvät lama, korkea inflaatio ja korkea työttömyys.

Blomgren muistuttaa, että sähkön hinnan nousu alkoi jo puoli vuotta ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Sähkön osuus energiasektorista on nykyään paljon suurempi kuin se oli 1970-luvulla. Ja energian hinta vaikuttaa kaikkeen, kuten esimerkiksi ruuan hintaan.

Vihreä siirtymä aiheuttaa ongelmia

Pyrkimys niin kutsuttuun vihreään siirtymään on Blomgrenin mukaan erityisen ongelmallinen, koska mikään maa maailmassa ei ole kyennyt rakentamaan sähköverkkoa, joka toimii pelkästään vaihtelevan energian – kuten tuulen ja auringon – varassa. Kaikkien maailman sähköverkkojen perustana ovat suuret generaattorit, joiden tuotantoa voidaan itse kontrolloida.

Ongelma kiteytyy siihen, että tuuli- ja aurinkovoimaloiden teho vaihtelee suuresti luonnonolosuhteiden mukaan. Aurinko ei paista yöllä ja tyynellä kelillä tuulivoimalat saattavat seistä lähes koko maassa. Sähköä pitäisi siis pystyä varastoimaan.

Sähköä on hankala varastoida

Sähkön varastointi on suuressa mittakaavassa kuitenkin vaikeaa. Tällä hetkellä käytännössä toimivin tapa varastoida esimerkiksi tuulivoiman tuottamaa ylijäämäsähköä on käyttää sitä pumppaamaan vettä takaisin ylös vesivoimalan patoaltaaseen.

On puhuttu myös sähkön käyttämisestä veden hajottamiseen vedyksi ja hapeksi, jotta vety voidaan myöhemmin polttaa sähköksi generaattorissa. Tämä on Blomgrenin mukaan erittäin tehotonta ja vaatii suuria investointeja.

Myöskään nykyinen akkukapasiteetti ei riitä, kun kyse on sähkön varastoimisesta koko maan tarpeisiin. Esimerkiksi Saksassa on yhteensä 40 gigawattitunnin verran erilaista varastointikapasiteettia. Se riittää Saksan sähköntarpeen tyydyttämiseen puoleksi tunniksi tai korkeintaan tunniksi.