Purra: Illasta toiseen puhutaan muutaman sadan miljoonan säästökohteista, mutta ei siitä, että hallitus kuittasi veronmaksajille kymmenen miljardia maksettavaa EU-elvytyspaketissa

Suomen seuraava hallitus todennäköisesti joutuu ratkaisemaan Suomen kannan tuleviin EU-tukipaketteihin. Perussuomalaisten Riikka Purra muistutti tänään aamupäivällä Ilta-Sanomien vaaligrilli-ohjelmassa, että kaikki eduskuntapuolueet ovat jo aiemmin sitoutuneet vastustamaan uutta yhteisvelkaa. Nyt vihreät kuitenkin vihjailee lipsuvansa siitä, mitä on sovittu.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen johdolla eduskunta hyväksyi kesällä 2021 EU-elvytyspaketin eli yhteisvelkajärjestelyn, josta Suomelle koituu miljardien tappiot. Suomen seuraava hallitus myös todennäköisesti joutuu ratkaisemaan Suomen kannan tuleviin EU-tukipaketteihin ja yhteisvelkaan.

Perussuomalaisten Riikka Purra sanoi tänään Ilta-Sanomien vaaligrilli -ohjelmassa, että Suomen kanta seuraavaan tukipakettiin on kielteinen, koska kaikki eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet vastustamaan uutta yhteisvelkaa.

– Meillä on eduskunnan yhdessä sovitut lausumat elvytyspaketin käsittelyn yhteydessä, joissa sanotaan selvästi, että Suomi ei halua enempää yhteistä velkaa eikä veroja unionitasolle, Purra sanoo. Hän oli tänään keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon kanssa haastateltavana Ilta-Sanomien vaaligrillissä.

Vihreät väläyttää jo lipeävänsä sovitusta

Lähtökohtaisesti Suomi ei siis tule hyväksymään uusia EU-yhteisvelkapaketteja. Myös pääministeri Sanna Marin (sd.) vakuutteli eilen samaa eilisessä puoluejohtajien vaalitentissä esiintyen uusien EU-pakettien vastustajana.

Kuitenkin osa puolueista on jo nyt lipeämässä sovitusta: esimerkiksi vihreät väläyttelee jo, että se saattaa olla valmis siihen, että Euroopan unioni ottaisi vastaisuudessakin yhteisesti velkaa.

Vaarana onkin, että kun EU:n no bailout -periaatteesta on jo kerran luistettu, unionissa on houkutusta pyrkiä tekemään sama uudestaan. Mikäli asia on perussuomalaisista kiinni, Suomi ei tule enää osallistumaan uusiin tukipaketteihin.

Korkokuluista kertyy karmeasti maksettavaa

EU-elvytyspaketin maksaminen alkaa vuonna 2028. Taloudellisesti paketti oli jo alun alkaenkin suomalaisten kannalta surkea.

Purra huomauttaa, että Suomen 6,6 miljardin maksuosuus elvytyspaketista on nykyisellä korkotasolla nousemassa jopa 10 miljardiin euroon.

– Minua ihmetyttää, kuinka vähän elvytyspaketista puhutaan näiden eduskuntavaalien alla. Nyt puhutaan illasta toiseen muutaman sadan miljoonan säästökohteista, mutta siitä ei puhuta, että Marinin hallitus kuittasi veronmaksajille kymmenen miljardia maksettavaa EU-elvytyspaketissa, Purra sanoo.

Uutta EU-pakettia pukkaa

Lisää jäsenmaiden välisiä tulonsiirtoja ja yhteisvelkaa on siis hyvin todennäköisesti edessä. Jo kesän kynnyksellä luultavimmin esitetään EU-suvereniteettirahastoa. Lisäksi tulossa voi olla ennallistamisasetus.

Kepun Saarikko on aiemmin ilmoittanut vastustavansa uutta EU-yhteisvelkaa – vaikka hyväksyi edellisen paketin Marinin hallituksessa. Saarikko toisti aiemman kantansa ja totesi, että jatkossa komission suunnitelmiin – esimerkiksi koskien suvereniteettirahastoa – tulisi vaikuttaa aikaisemmassa vaiheessa.