
VALTIONEUVOSTO
Purra: Paikallinen sopiminen helpottaa seuraavan työntekijän palkkaamista
Oppositio tivasi eduskunnan kyselytunnilla jankuttamiseen asti ammatillisen koulutuksen melko marginaalisista säästöistä. Sen sijaan hallituksen kädenojennus ammatissa jo toimiville - paikallinen sopiminen - jäi vähemmälle huomiolle.
Kokoomuksen Saara-Sofia Sirén muistutti kysymyksessään valtiovarainministeri Riikka Purraa tästä. Sirén kertoi, miten paikallinen sopiminen mahdollistaa joustavat ratkaisut työehtosopimusten puitteissa. Se kun tuo suomalaiset yritykset yhdenvertaiseen asemaan sopimista ja sopimisen mahdollisuuksia koskien.
– Tämä on sekä työnantajan että työntekijän etu. Yritykset kasvavat ja menestyvät yhdessä sopien ja yhdessä työtä tehden.
Parantaa toimintaedellytyksiä
Sirén kysyi Purralta työelämäuudistusten vaikutuksista talouden kasvuun ja julkisen talouden pitkän aikavälin näkymiin.
Purran mukaan hallituksen esitys paikallisen sopimisen lisäämisestä kohdistuu yrityksiin ja työpaikoille, joissa hallitus toivoo oikeita vaikutuksia työpaikkojen määrään, yrittämiseen ja investointeihin.
– Se, että tälle yhdelle esitykselle ei kyetä laskennallisesti määrittämään selkeitä työllisyysvaikutuksia tai talouskasvuvaikutuksia, ei tietenkään tarkoita sitä, että esityksellä ei niitä olisi. Hallituksen työmarkkinoille ja muualle yhteiskuntaan tekemät rakenteelliset toimet tähtäävät nimenomaan siihen, että näitä toimintaedellytyksiä ja sitä ympäristöä, jossa meidän yritykset toimivat, parannetaan, Purra vastasi.
Kannustaa rekrytointeihin
Purra huomautti, että merkittävä osa yrityksistä uskoo paikallisen sopimisen helpottavan työntekijän palkkaamista.
– Kun yrityksiltä itseltään kysytään, miten he näkevät paikallisen sopimisen vaikutuksen esimerkiksi rekrytointeihin, niin erittäin merkittävä osa yrityksistä, tutkimuksista vähän riippuen, noin 70 prosenttia, on sitä mieltä, että nimenomaan paikallisella sopimisella on vaikutus seuraavan työntekijän palkkaamiseen.
– Toisaalta silloin, kun suhdanne on heikko ja yritys esimerkiksi vaikeuksissa, se mahdollistaa sekä työntekijöitä että työnantajia itseään helpottavia ratkaisuja, Purra sanoi.
SUOMEN UUTISET
Lue myös
Mäkelä: Esitys paikallisen sopimisen edistämisestä vie työmarkkinoita toimivampaan suuntaan – ”Kaikki pääsevät sopimaan”
Oppositio hamuaa kehitysmaista lisää halpatyövoimaa, vastustaa paikallisen sopimisen maltillisia muutoksia – Purra huomauttaa ristiriidasta: ”Kaikkein hulluinta on..”
Artikkeliin liittyvät aiheet
- toimintaedellytykset Saara-Sofia Sirén rekrytoinnit työntekijät Yritykset Paikallinen sopiminen Riikka Purra Hallitusohjelma Talouskasvu työllisyys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Hallituksen lakiesitysten arvioitu vaikutus 74 000 työllistä – Purra: ”Voimme olla erittäin tyytyväisiä”

Suomen Perustan tutkimus osoittaa: Maahanmuutto rasittaa entistä enemmän Suomen kuntien taloutta

Julkista taloutta pakko korjata, että hyvinvointijärjestelmä säilyy – Purra: ”Velkalaivaa käännetään hitaasti, mutta suunta on nyt oikea”

Mäkelä: Esitys paikallisen sopimisen edistämisestä vie työmarkkinoita toimivampaan suuntaan – ”Kaikki pääsevät sopimaan”
Eduskunta käsitteli tänään lähetekeskustelussa hallituksen esitystä paikallisen sopimisen edistämisestä. Kyseessä on yksi hallituksen työmarkkinapolitiikan uudistuksista, joilla kehitetään Suomen työmarkkinoita joustavampaan suuntaan ja vahvistetaan työllisyyttä.

Oppositio hamuaa kehitysmaista lisää halpatyövoimaa, vastustaa paikallisen sopimisen maltillisia muutoksia – Purra huomauttaa ristiriidasta: ”Kaikkein hulluinta on..”
Puheenjohtaja Riikka Purra oudoksuu opposition ristiriitaisia väitteitä paikallisesta sopimisesta.
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Vantaa on varoittava esimerkki pieleen menneestä maahanmuutosta – velkaantuneen kaupungin asukkaista kohta kolmannes vieraskielisiä
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä
Pride-teemapelipaidasta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi kieltäytyneen jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen tapaus on ollut viikonlopun keskustelunaihe. Savinaisen Pride-nihkeys poiki saman tien voimakkaan reaktion Setalta, cancelointiyrityksen ja jopa vihjailua lakimuutoksista. Vihreän puolueen puheenjohtajalla Sofia Virralla näyttäisi myös olevan oma roolinsa tapahtumien taustalla.

Kolumni: Yle puhuu polarisaatiosta mutta ruokkii sitä itse
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.

Bergbom TPS:n kohuottelusta: ”Seta ja Sofia Virta, jättäkää Veli-Matti Savinainen rauhaan”
TPS:n SM-liigaottelussa syntyi viikonloppuna kohu, kun kokenut hyökkääjä Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pelaamasta Pride-teemapelipaidassa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom muistuttaa, että työntekijällä on Suomessa oikeus kieltäytyä poliittisesta tai ideologisesta toiminnasta työpaikallaan.

Päivän pointti: Sääntöpohjainen maailmanjärjestys on vasemmistolle kuin pyhä huoneentaulu – mutta kaupan kassalla ja joukkoliikenteessä säännöistä voi joustaa

Kolumni: Seta on totalitaarinen järjestö
Jääkiekkoilija Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pukemasta Pride-paitaa TPS:n pelissä, koska ei halua julkisesti tukea Pride-ideologiaa. Turun Setan paikallisjohto ilmoitti, että Savinaisen ei olisi pitänyt edes pelata, kun hän ei suostunut käyttämään Pride-paitaa. Samalla Seta julkaisussaan valitti sitä, että Suomen syrjintälainsäädäntö estää tällaisen sivuuttamisen. Ajatus on pysäyttävä. Ihminen pitäisi sulkea ulos työtehtävästään siksi, että hän ei suostu julkisesti osoittamaan ideologista uskollisuutta Pridelle, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison 1. varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.













