Purra: Ruotsi ja Tanska valvovat rajojaan, Suomi vaatii lisää avoimuutta

Norja, Ruotsi, Tanska, Saksa ja Itävalta jatkavat tiistaista alkaen jälleen seuraavalla puolella vuodella väliaikaiseksi nimettyä rajavalvontaansa. Ranska teki saman päätöksen jo lokakuun lopussa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra toteaa, että valvonta ei tosiasiassa ole väliaikaista.

– EU haluaa esittää, että kyse on väliaikaisesta ratkaisusta (Temporary Reintroduction of Border Control) ja poikkeuksesta avoimella Schengen-alueella. Tosiasiassa poikkeus on ollut voimassa jo monta vuotta. Ja hyvä niin, Purra sanoo.

Useat Schengen-maat ottivat käyttöönsä rajatarkastukset vuoden 2015 siirtolaiskriisin jälkeen. Ne uusivat toimenpiteen voimassaolon aina kuuden kuukauden välein.

Suomi vapaamatkustaa

Suomi ei ole missään vaiheessa tehnyt samaa.

– Suomi ajaa avointa Schengeniä – eli toisin sanoen ei tee mitään, mutta nauttii vapaamatkustajana siitä, että muut tekevät, Purra sanoo.

Rinteen hallituksen hallitusohjelmassa asia kuvataan toteamalla, että ”vapaa liikkuvuus Schengen-alueella turvataan.”

– Olen yrittänyt oleellisilta henkilöiltä kysellä, että mitä tuo mahtaa konkreettisesti tarkoittaa, mutta en ole oikein saanut vastausta.

– Totta kai Suomi salaa myhäilee, että muut hoitavat homman. Hallitus leikkii, että meillä on ainoastaan itäraja, vaikka hyvin tiedämme, että länsirajasta on ollut lähivuosina paljon enemmän harmia, Purra sanoo.

– Vaatii mielestäni melkoista kirkasotsaisuutta tällaisessa eurooppalaisessa tilanteessa julistaa, että Suomi ajaa vapaata ja esteetöntä Schengeniä. Vai typeryyttäkö se on? Schengen meni jo, de facto.

Ongelma kasvaa määrästä riippumatta

Purran mukaan maantieteellinen sijaintimme ”pussinperällä” suojaa meitä juuri siksi, että edellä puskureina olevat maat eivät päästä massoja läpi.

– Ennen kaikkea tällä on vaikutuksensa liikkeiden ohjautumiseen. Rajavalvonta heikentää maiden vetovoimaa, vaikka turvapaikan hakemisen oikeus säilyy.

Tällä hetkellä suurin osa turvapaikanhakijoista tulee Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Schengenin sisäisillä lennoilla. Turvapaikanhakijoiden vähentynyt määränsä ei kuitenkaan lohduta Purraa, joka pitää tyytyväisyyttä epärehellisenä.

– Niin kauan kuin meille joka tapauksessa tulee ihmisiä samoista maista ja samoilta seuduilta, samanlaisilla olemattomilla koulutustaustoilla, samanlaisilla valtavilla integroitumishaasteilla, samanlaisilla kustannusvaikutuksilla, on aivan yhdentekevää, millä perusteella oleskelulupa on lopulta annettu, Purra tähdentää.

– Kansainvälinen suojelu, perhe, työ, opiskelu. Ei väliä – lopputulos yleensä sama tai melkein sama.