

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Ranska peruuttaa tuulivoimalupia – asukkaita ei ole kuultu lain edellyttämällä tavalla
Ranskassa hallitus on asettanut rajoja tuulivoimateollisuuden toiminnalle. Ranskan hallitus totesi päätöksessään maaliskuussa, että maatuulivoimaloiden luvat ja tuulivoima-alueiden uudistamista koskevat määräykset ovat laittomia. Pääsyinä päätöksessä todettiin ympäristövaikutusarvioinnin puuttuminen ja asukkaiden kuulematta jättäminen.
Tuulivoimaloiden rakentamispäätöksistä valittivat National Organisation Fédération Environnement Durable ja 15 muuta järjestöä. Päätös vaikuttaa jo voimassa olevien lupien lisäksi myös tuleviin tuulivoimahankkeisiin ja voi kyseenalaistaa myös jo valmiiksi rakennetut tuulivoima-alueet. Hallitus totesi lainvastaiseksi sen, että melunmittausmääräysten osalta ei ole tehty ympäristövaikutusarviointia.
Jo luvitetuista, mutta vielä rakentamattomista hankkeista on tehtävä täydellinen ympäristövaikutusarviointi. Käytössä olevat tuulivoimalat tulevat arvioinnin piiriin. Kaikkien nyt laittomiksi todettujen asetusten perusteella rakennettujen tuulivoimaloiden ei tulisi saada hyväksyttyjä toimintalupia nykymuodossaan.
Ranskan hallitus kumosi kaikki kolmea melumittauspöytäkirjaa koskevat määräykset, jotka koskivat paikallisten asukkaiden terveydensuojelua. Melupöytäkirjan hyväksymispäätökset eivät olleet osallistavan ja läpinäkyvän päätöksenteon periaatteiden mukaisia.
Lakeja laiminlyöty jatkuvasti
Valituksen tehneet järjestöt pitävät Ranskan hallituksen tekemää päätöstä tärkeänä paikallisen väestön terveyden, lain noudattamisen ja ympäristönsuojelun kannalta. Järjestöt väittävät viranomaisten jatkuvasti laiminlyöneen lakien noudattamista, jotta on saatu pakolla mahdollistettua tuulivoimaloiden rakentaminen, vaikka asukkaat erityisesti maaseudulla ovat rakentamista kasvavassa määrin vastustaneet.
Päätöksellä on vaikutusta maatuulivoiman rooliin osana energiantuotantoa. Maatuulivoiman kehittäminen ja rakentaminen Ranskassa hidastuu kunnes uudet, lainmukaiset luvat pannaan täytäntöön.
Päätöksen myötä on herännyt kysymyksiä sekä tuulivoimahankkeiden kannattavuudesta että jo käytössä olevien tuulivoima-alueiden tulevaisuudesta.
Vuonna 2023 tuulivoimalla tuotettiin 11 % Ranskan sähköntarpeesta. Ranskan sähköjärjestelmä nojaa vahvasti ydinvoimaan.
Odotettavissa miljardiluokan kustannukset
Tuulivoimaloiden purkamiseen ja purkurahastoihin liittyvä lainsäädäntö uudistettiin Ranskassa vuonna 2020. Uudistetun lain myötä tuulivoimaloita purettaessa myös perustukset pitää purkaa. Purkukustannukset ovat uutissivusto Economie Matinin mukaan arviolta 500 000 – 850 000 euroa per voimala.
Vuodesta 2024 alkaen yhtiöiden on osallistuttava lisäksi voimaloidensa ympäristövaikutuksista aiheutuviin kustannuksiin. Yhtiöille on odotettavissa miljardiluokan kustannukset, joita kaikki yhtiöt eivät kykene maksamaan.
Useita kalliita purkamispäätöksiä
Ranskan tuomioistuimet ovat antaneet useita purkamismääräyksiä tuulivoimaloille. Viime vuonna yksi tuulivoimala-alue määrättiin toimintakieltoon, koska se oli aiheuttanut Connexion-lehden mukaan melu- ja terveyshaittoja alueen ihmisille ja tappanut yli tuhat lintua, mukaan lukien maakotkia.
Nimesin muutoksenhakutuomioistuin määräsi, että tuulivoimaloita hallinnoivan yhtiön Énergie Renouvelable du Languedocin (ERL), joka kuuluu saksalaiseen EnW-konserniin, on suljettava ja 15 kuukauden aikana purettava kaikki Lunasin kaupungin lähellä vuodesta 2016 toimineet seitsemän tuulivoimalaa sekä ennallistettava maa-alue alkuperäiseen kuntoon.
Purkupäätösten myötä eri puolilla Ranskaa on havahduttu purkamiskulujen suuruuteen. Monessa hankkeessa on saattanut tyypilliseti olla 50 000 euron vakuus purkamiskulujen osalta voimalaa kohden, mutta toteutuneet purkamiskulut ovat saattaneet olla yli kymmenkertaiset suhteessa purkamisvakuuteen.
Lähteet: Fédération Environnement Durable, Connexion, Economie Matin, Suomen ympäristöterveys ry.
Leena Kurikka
Artikkeliin liittyvät aiheet
- tuulivoimaluvat tuulivoima-alueet ympäristövaikutusarvioinnit maatuulivoimalat tuulivoimahankkeet meluhaitat tuulivoimalat tuulivoimateollisuus terveyshaitat energiantuotanto melumittaukset Ympäristönsuojelu Tuulivoima Ranska
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Merituulivoimaloiden turvallisuus puhuttaa Euroopassa – turvatoimien maksajasta erimielisyyksiä

Perussuomalaiset huolissaan tuulivoimaloiden kytkemisestä sähköverkkoon – voi luoda kohtuuttomia tilanteita omaisuudensuojan osalta

Eurovaaliehdokas Vilhelm Junnila EU:n ilmastopolitiikasta: ”Meidän on huolehdittava logistisesta kilpailukyvystämme”

Halla-aho: Ilmastopaniikin lietsominen lapsiin ja nuoriin on vastuutonta – ”Henkinen pahoinvointi ilmastonmuutoksesta ei edistä ratkaisujen löytämistä”

Pörssisähkön tuotantokatkoset askarruttavat: Energian hankintatavat vaativat puntarointia

Osa tuulivoimayhtiöistä kiertää Suomen verotusta Luxemburgin erikoisrahastojen avulla
Viikon suosituimmat

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”
Somen vihapuhujat yllyttävät muslimeita vihaan ruotsalaisia kohtaan ja kuvaavat Ruotsin valtiona, jolta puuttuu legitimiteetti. Siksi väkivalta on sallittu oikeauskoisille. “Jos koko Ruotsi syttyy tuleen, niin palakoon”, tunnettu saarnaaja julistaa Fokus-uutismedian mukaan. “Kyseessä on sinun sotasi heitä vastaan.”

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali
Entinen BBC-toimittaja Graham Majin näkee Ison-Britannian yleisradioyhtiön käsillä olevan skandaalin oireeksi pidempään jatkuneesta journalistisen etiikan alennustilasta. Nykyisin Bournemouthin yliopistossa journalismia kouluttava Majin kuvailee BBC:n siirtymää faktoihin nojaavasta "totuusjournalismista" kohti narratiivien ja aktivismin hallitsemaa toimituskulttuuria.

Vasemmistoliitto tekee siirtymää kohti laiskuussosialismia, mutta pitäisikö työnvieroksujien myös sanoa ei yhteiskunnan tuille?
Vasemmistoliitto kannustaa jopa puoluejohtonsa suulla terveitä työikäisiä ihmisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa. Nykyvasemmisto väittää työnteon rajoittavan vapautta ja liittää tähän vapauteen työssäkäyvien velvollisuuden toimia rahoittajina.

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan
Eduskunta äänesti tänään läpi lakimuutokset ulkomaalaisten pysyvien oleskelulupien ehtojen kiristämiseksi äänin 114-56. Lakia vastaan äänestivät vasemmistoliitto, vihreät sekä sosiaalidemokraatit. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta merkittävänä askeleena kohti vastuullisempaa maahanmuuttopolitiikkaa.

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”
Entisenä Meta-lobbarina tunnettu europarlamentaarikko Aura Salla (kok) vaati tällä viikolla Suomea ja EU:ta lopettamaan julkisella sektorilla Microsoftin tuotteiden käyttämisen.

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi
Journalismissa on viime vuosina otettu käyttöön sosiaalisen median keskeiset toimintamallit. Siten myös somen yksilökeskeiset sisältöperiaatteet hiipivät mukaan juttuihin. Toimittaja raportoi asioista oman kokemuksensa kautta ja samalla tuotokseen tarttuvat tekijän omat arvot sekä yhteiskunnalliset näkemykset.

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua
Noin 4 000 jengirikollista saa Ruotsissa perustoimeentulonsa sairauspäivärahasta, työkyvyttömyyseläkkeestä tai työttömyyskorvauksesta, käy ilmi paikallisen Kelan uudesta raportista. Yhteensä heille on maksettu etuuksia arviolta 3,6 miljardia kruunua.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti
Uusi Suomi: ”Ääri- ja laitaoikeisto eli oikeistopopulistit tai radikaalioikeisto ovat nousseet Euroopan suosituimmaksi puolueperheeksi”. Median nimilista kasvaa, mutta ymmärrys ei, kirjoittaa kansanedustaja Onni Rostila kolumnissaan.
Uusimmat

Työllisten määrä kasvoi lokakuussa

Kolumni: Suomen suhtautuminen maahanmuuttoon muuttui 90-luvulla
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää










