

LEHTIKUVA
Reuters: Eurooppalaiset yritykset ajautuvat velkaloukkuun kasvun jäädessä pandemian edeltävälle tasolle
Uutistoimisto Reuters uutisoi, että pandemiarajoitusten vuoksi lukuisat pienet ja keskisuuret yritykset ovat saaneet helpotusta valtioiden lainatakausohjelmilla. Ongelma on se, että yritysten velat kasvavat. Yritysten halukkuus investoida kasvuun lisävelalla on heikkoa.
Ilman talouskasvua rajoitusajan vuoksi syntynyttä velkaa on hankalaa hoitaa. Lisäkasvua ei puolestaan ole tiedossa ilman investointeja. Tämän noidankehän seurauksena eurooppalaiset yritykset ovat ajautumassa velkaloukkuun ja kansantalouden kasvu jäänee vaimeaksi.
Reutersin laskelmien mukaan viiden suuren eurooppalaisen maan yritykset ovat nostaneet 290 miljardin euron edestä valtioidensa takaamia luottoja vain selvitäkseen rajoitusaikojen yli.
Kansainvälinen järjestelypankki BIS laski, että ennen pandemiaa eurooppalaisyritysten velkaantuneisuusaste oli 165 prosenttia alueen bruttokansantuotteesta. Vastaava lukema Yhdysvalloissa oli 150 prosentissa.
Japanisaatio uhkaa
Eurooppalaisyritykset ovat suurimmaksi osaksi pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Näillä ei ole rahaa ostaa luottoluokitusta voidakseen saada sijoittajilta pitkäaikaista lainarahoitusta. Harvalla yrityksellä on valmiuksia listautua pörssiin kerätäkseen pääomaa.
Euroopan talouskasvun tulisi ylittää pandemiarajoitusten edeltävä aika. Jättipankki UBS:n luottostrategisti Stephen Caprio toteaa, että ilman reipasta kasvua Eurooppaa uhkaa japanisaatio. Se tarkoittaa korkean velan ja velanhoitoa vaikeuttavan deflaation yhdistelmää.
– Eurooppalaiset yritykset ovat jo nyt raskaasti velkaantuneita. Se luonnollisesti tukahduttaa yritysten kehityksen, Caprio sanoo.
Yritykset tarvitsevat satoja miljardeja
EU on laskenut yritysten tarvitsevan maksukykynsä turvaamiseksi peräti 720 miljardia euroa pelkästään tänä vuonna. Unioni aikoo käynnistää 300 miljardin euron investointiohjelman yrityksilleen. Ohjelmassa taataan ja täydennetään yksityissijoittajien sijoittamia rahoja.
Ohjelmaan ei olla kelpuuttamassa perinteisiä yrityksiä. Rahaa ohjataan digi- ja viheryrityksille. Lisäksi rahoitusta tuskin tulee kovin pienille yrityksille.
– Ei voi kuvitella investointirahan kohdentuvan esimerkiksi baareihin, EKP:n ex-johtokunnan jäsen José Manuel González-Páramo kertoo.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Valkoisen teinin tappajasta tuli Amerikan mustien sankari
Texasissa nuorten miesten nujakka päättyi toisen nuoren kuolemaan, koska musta nuorukainen oli tuonut koulun urheilukisoihin repussaan veitsen ja päätti käyttää sitä. Nyt valkoisen teinipojan tappajasta on tullut Amerikan mustien sankari, jolle ihmiset ovat lahjoittaneet jo yli puoli miljoonaa dollaria.

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Purra: “Suomalaisen veronmaksajan ei pidä kustantaa sitäkin lystiä, että joku roudaa jopa bisneksenä porukkaa tänne”

SDP sulki perussuomalaiset ulos pormestarineuvotteluista – Vigelius: Nurmisen puheet yhteistyön tärkeydestä ovat ristiriidassa tekojen kanssa
Tampereen pormestariksi todennäköisesti nouseva Ilmari Nurminen (sd.) kertoi torstaina, että perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit on jätetty pois neuvotteluista Tampereen pormestariohjelmasta vuosille 2025–2029.

Ulosottovelallisten tilanne paranee – Ari Koponen: ”Aito mahdollisuus päästä pois veloista”
Hallitus päätti puoliväliriihessä kirjauksesta, jolla etsitään keinoja auttaa ulosottovelallisia uuteen alkuun. Tarkoituksena on, että koron lisäksi myös velan pääoma tosiasiallisesti lyhenee.

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.

Saksan kansallisen mediayhtiön ZDF:n uutisdokumentti paljastaa Hamasin soluttautumisen kansalaisjärjestöihin Euroopassa
Journalistit Carl Exner ja Ahmet Şenyurt selvittivät "Die Spur" -uutisdokumentissa, mitkä tahot ovat islamististen rakenteiden ja Hamasin propagandistien taustalla. Tutkivan journalismin dokumentti todentaa, kuinka Hamas-toimijat ovat merkittävissä rooleissa eurooppalaisissa yhdistyksissä ja kansalaisjärjestöissä.