

LEHTIKUVA
Reuters: Eurooppalaiset yritykset ajautuvat velkaloukkuun kasvun jäädessä pandemian edeltävälle tasolle
Uutistoimisto Reuters uutisoi, että pandemiarajoitusten vuoksi lukuisat pienet ja keskisuuret yritykset ovat saaneet helpotusta valtioiden lainatakausohjelmilla. Ongelma on se, että yritysten velat kasvavat. Yritysten halukkuus investoida kasvuun lisävelalla on heikkoa.
Ilman talouskasvua rajoitusajan vuoksi syntynyttä velkaa on hankalaa hoitaa. Lisäkasvua ei puolestaan ole tiedossa ilman investointeja. Tämän noidankehän seurauksena eurooppalaiset yritykset ovat ajautumassa velkaloukkuun ja kansantalouden kasvu jäänee vaimeaksi.
Reutersin laskelmien mukaan viiden suuren eurooppalaisen maan yritykset ovat nostaneet 290 miljardin euron edestä valtioidensa takaamia luottoja vain selvitäkseen rajoitusaikojen yli.
Kansainvälinen järjestelypankki BIS laski, että ennen pandemiaa eurooppalaisyritysten velkaantuneisuusaste oli 165 prosenttia alueen bruttokansantuotteesta. Vastaava lukema Yhdysvalloissa oli 150 prosentissa.
Japanisaatio uhkaa
Eurooppalaisyritykset ovat suurimmaksi osaksi pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Näillä ei ole rahaa ostaa luottoluokitusta voidakseen saada sijoittajilta pitkäaikaista lainarahoitusta. Harvalla yrityksellä on valmiuksia listautua pörssiin kerätäkseen pääomaa.
Euroopan talouskasvun tulisi ylittää pandemiarajoitusten edeltävä aika. Jättipankki UBS:n luottostrategisti Stephen Caprio toteaa, että ilman reipasta kasvua Eurooppaa uhkaa japanisaatio. Se tarkoittaa korkean velan ja velanhoitoa vaikeuttavan deflaation yhdistelmää.
– Eurooppalaiset yritykset ovat jo nyt raskaasti velkaantuneita. Se luonnollisesti tukahduttaa yritysten kehityksen, Caprio sanoo.
Yritykset tarvitsevat satoja miljardeja
EU on laskenut yritysten tarvitsevan maksukykynsä turvaamiseksi peräti 720 miljardia euroa pelkästään tänä vuonna. Unioni aikoo käynnistää 300 miljardin euron investointiohjelman yrityksilleen. Ohjelmassa taataan ja täydennetään yksityissijoittajien sijoittamia rahoja.
Ohjelmaan ei olla kelpuuttamassa perinteisiä yrityksiä. Rahaa ohjataan digi- ja viheryrityksille. Lisäksi rahoitusta tuskin tulee kovin pienille yrityksille.
– Ei voi kuvitella investointirahan kohdentuvan esimerkiksi baareihin, EKP:n ex-johtokunnan jäsen José Manuel González-Páramo kertoo.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Irakilaiskaksoset saivat valtiolta 426 000 euron koppikorvaukset – hallitus esittää korvauksille kattoa
Irakilaiskaksosten tapaus on nostanut esiin Suomessa maksettujen koppikorvausten korkean tason ja toimii esimerkkinä tilanteista, joihin hallitus pyrkii nyt puuttumaan asettamalla korvauksille enimmäisrajan.

Marinin hallituksen senioriministeri aiheutti hirvittävän vahingon, tappiot miljardeissa – myöntää ettei tajunnut mitä teki – nyt vasen laita valehtelee asiaa Purran syyksi
KOLUMNI | Sosiaalinen media on täyttynyt erityisesti vasemmalla laidalla väitteistä, että nykyhallitus olisi vaihtanut Marinin pitkät nollakorkolainat vaihtuvakorkoisiksi. Tämä on ihan puhdasta valehtelua, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

Kiihtynyt Sofia Virta puhui päälle ja haastoi riitaa A-studiossa
Eilisessä Ylen A-studiossa vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta korotti ääntään, elehti voimakkaasti ja keskeytti sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin useaan kertaan, Virran puolustaessa järjestöjen oikeutta jatkaa toimintaansa veronmaksajien rahoilla.

Rydman: Ylen faktantarkastus on luokatonta – tarkastaa eri asiaa mistä puhuttiin, asiantuntijana veronmaksajien rahoittamien järjestöjen päälobbari
Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri kritisoi kovin sanoin Ylen harjoittamaa "faktantarkastusta" koskien taannoista A-studion debattia hallituksen sote-säästöistä kehysriihessä. "Faktantarkastus" on jälleen kerran tyypillisen yleläistä, sillä tarkastelun kohteeksi on otettu jotain aivan muuta kuin kehysriihessä tehdyt päätökset ja asiantuntijaksi on napattu SOSTE ry:n pääsihteeri, jonka päivätyö on lobata järjestöille lisää veronmaksajien rahaa.

Aino-jäänmurtaja rakennetaan Suomessa – ministeri Ranne: ”Ilouutinen koko Suomelle!”
Väylävirasto kertoi tänään, että Suomen uusi jäänmurtaja rakennetaan Suomessa joko Rauman tai Helsingin telakalla. Suomen omista kahdeksasta jäänmurtajasta useampi on jo käyttöikänsä päässä, ja hallitus onkin liikenne- viestintäministeriön johdolla uudistamassa vanhenevaa jäänmurtolaivastoa sekä jäänmurron järjestämistapaa.

SDP:n Tuppurainen jäi kiinni valehtelusta – Vigelius: ”Epärehellistä sumutusta’’
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen jäi torstaina kiinni valehtelusta koskien sote-järjestöjen valtion tuista säästämistä.

Jäikö kommunismin ruumiinavaus kesken? Uutuuskirja kertoo, mistä woke on lähtöisin
Perinteinen kommunismi voi olla heikossa hapessa, mutta punaisen aatteen jälkeläiset porskuttavat kaikissa läntisissä yhteiskunnissa. Kommunismin yhteydet nykyiseen woke-ideologiaan, antirasistiseen teollisuuteen ja ympäristöliikehdintään nousevat näkyville toimittaja, tietokirjailija Pekka Virkin tuoreessa tietokirjassa.

Kun eliitti rikastuu enemmistön kustannuksella – yhteismaan ongelma selittää nykyaikaa
Massamaahanmuutto, tuulimyllypuistot ja Lapin turistiralli ovat kaikki ilmiöitä, joilla varakas vähemmistö lyö rahoiksi. Tavallisen veronmaksajan tehtäväksi jää seurausten sietäminen.

Purra Ykkösaamussa: Hyvinvointivaltio ei kestä ilman selkärankaisia päätöksiä
Valtiovarainministeri Riikka Purra avasi Ylen Ykkösaamussa hallituksen kehysriihen päätöksiä. Hän korostaa, että ilman rakenteellisia uudistuksia ja tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa hyvinvointivaltion ylläpitäminen tulevaisuudessa on uhattuna. Purra linjaa myös, että kilpailukykyä ei voida tuhota liian kunnianhimoisella ilmastopolitiikalla.

Saksa patoaa turvapaikanhakijoiden määrää luokittelemalla lähtömaita turvallisiksi
Talousvaikeuksissa painiskeleva Saksa hillitsee siirtolaisvirtaa listaamalla yhä useampia maita turvallisiksi. Näistä maista tulevia ei pidetä suojelun tarpeessa olevina, ja viranomaiset palauttavat heidät nopeasti. Taustalla vaikuttavat myös EU‑parlamentin päätökset.















