Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko selitti hallituksen sote- ja kuntasotkujen viivästymistä varsin hämmentävällä tavalla Ylen Ykkösaamussa.
Ministerin mukaan jokaisessa puolueessa, myös kokoomuksessa, on omia kunta- ja soteihmisiään, joilla on omia linjauksiaan. Toiset painottavat kunta-asioita, toiset sotea. Kunta-asioissa eri ihmiset painottavat kunnallisia, seudullisia ja maakunnallisia asioita. Sote-asioiden rahoituksesta kiistellään, kuuluuko rahoitus valtiolle, rahastoille vai kunnille.
Risikko on jäsenenä hallituksen juuri nimittämässä työryhmässä, joka koettaa löytää sote-linjaukset toukokuun puoliväliin mennessä, jolloin eduskunta ryhtyy käsittelemään kuntarakenteen uudistusta. Oikeuskansleri vaati äskettäin, että eduskunnan täytyy saada tarkempi selko sote-asioista kuntarakennepäätöstensä pohjaksi, koska ne ovat kuntien kannalta olennainen asia.
Uutista on muokattu 24.4.2013
Risikko sanoi uskovansa yhä sinänsä hallituksen tavoitteeseen, että sote- ja kunta-asiat yhdistetään samaan kaksiportaiseen järjestelmään, vaikkei siihen sellaisenaan päästäkään.
– Tälläkin järjestelyllä päästään eteenpäin, ei siihen mitä tavoiteltiin, mutta yksikin askel eteenäin on nyt hyvä, Risikko totesi.
– Hallitus menee yhä kuntarakenne edellä. Kunta edellä mennään siksi, että uudistuksilla pyritään parantamaan kuntien palveluita, Risikko toteaa.
Kunta- sekä sote-uudistuksia yhteen sovittavaa työryhmää vetävä Petteri Orpo (kok) sanoo, että kykyä sitoutumiseen ja päätöksentekoon ei ole ollut. Kuntauudistusta sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista yhteen nivova työryhmä hakee nyt yhteistä linjaa, johon kaikki hallituspuolueet voivat sitoutua.
PS VERKKOTOIMITUS
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan Suomessa eletään outoja aikoja. Miss Suomi menettää kruununsa ystävänsä ottaman ja jakaman kuvan vuoksi, mutta useista vakavista väkivaltarikoksista tuomittu rap-artisti palkitaan Emma-ehdokkuuksilla.
Tilastokeskuksen rekisteriaineisto kertoo vääjäämättömästä muutoksesta pääkaupunkiseudulla. Nuorista yhä suurempi osa on taustaltaan maahanmuuttajia ja vanhat kantasuomalaiset kuolevat pois. Jos segregaatio etenee nykyvauhtia ja kansalaisten yhteisyys katoaa, koko perinteistä yhteiskuntaamme uhkaa mureneminen ja sortuminen.
Pääkaupunkiseudulle on kasaantunut selkeitä maahanmuuttajataustaisten ihmisten keskittymiä. Ajatuspaja Suomen Perustan tutkimus osoittaa, että pääkaupunkiseudulla on jo 16 asuinaluetta, joissa enemmistö ARA-asukkaista, eli kaupunkien vuokra-asuntojen asukkaista on ulkomaalaistaustaisia.
Viikko sitten Ylen pääuutislähetys uutisoi, että "maahanmuuttoviraston agentti ampui siviilin tämän omaan autoon" Minneapolisissa. Ampumavälikohtauksesta on sen jälkeen saatu uutta tietoa silminnäkijöiden kuvaamilta videoilta, jotka osoittavat, että asiat eivät menneet ihan niin suoraviivaisesti kuin valtamedia meille kertoi. Oikeusministeriö aikoo tutkia surmansa saaneen naisen partnerin yhteydet äärivasemmistolaisiin aktivistiryhmiin.
Britannian työväenpuolue aikoo korvata virallisessa hallituksen määritelmässä ”islamofobian” termillä ”muslimeihin kohdistuva vihamielisyys”. Tämä saattaa arvostelijoiden mukaan sisältää riskin mielipidekontrollista. Islamin erityissuoja saattaisi estää uskonnon oikeutetun kritiikin ja loisi käytännössä uuden jumalanpilkkalain.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jorma Piisinen arvostelee Facebook-kirjoituksessaan SDP:tä ja edellisiä hallituksia Suomen taloustilanteen heikentämisestä. Piisisen mukaan nykyinen hallitus joutuu korjaamaan vuosikymmenien aikana syntynyttä velkaantumista ja rakenteellisia ongelmia.
Iranin uusimman kansannousun symboliksi on noussut kuva, jossa nuori nainen sytyttää savukkeensa uskonnollista johtajaa esittävällä julisteella. Enää tupakan sytykkeeksi kelpaava, liekehtivä ajatolla Ali Khamenei on nyt ikoni, jota levitetään urakalla sosiaalisessa mediassa eri versioina.
Tilastotieteilijä Samuli Salmisen tutkimus "Maahanmuuton aluekohtaiset tilastotiedot pääkaupunkiseudulla" kertoo Tilastokeskuksen rekisteriaineistojen pohjalta maahanmuuton sosioekonomisista avainluvuista pääkaupunkiseudulla. Tutkimuksen ensimmäinen versio on julkaistu vuonna 2023.
Oikeusministeri Leena Meren mukaan ulosottolakia kehitetään parhaillaan, jotta ulosottovelallisten asema paranee. Jatkossa ulosotossa olevat varat on tarkoitus kohdentaa niin, että pääomakin lyhenee. Siten helpotetaan ulosottovelallisten mahdollisuuksia käydä töissä ja lyhentää velkojaan.
