

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Saksalaisprofessori: “Hypernationalistinen” Ukraina, jossa siviilit pysäyttävät tankkeja paljain käsin, ei kelpaa EU:n jäseneksi
Ukraina haki viikko sitten EU:n jäsenyyttä pikamenettelyllä. Saksalaisen oikeustieteen professorin mielestä Ukrainasta on kuitenkin tullut Venäjän hyökkäyksen seurauksena niin “hypernationalistinen”, että sen olisi vaikea sopeutua EU:n arvoihin.
Presidentti Volodymyr Zelenskyi vaati viikko sitten Ukrainalle välitöntä EU-jäsenyyttä erityismenettelyiden kautta. Georgia puolestaan aikoo hakea Euroopan unionin jäsenehdokkaan asemaa ja laittaa varsinaisen hakemuksen vuonna 2024. Pikaista oikotietä EU-jäsenyyteen tuskin tulee kummallekaan.
Molemmat maat ovat jo pitkään pyrkineet myös sotilasliitto Natoon, mutta jäsenyysprosessi ei ole edennyt. Ukraina ja Georgia ilmaisivat halunsa liittyä Natoon vuonna 2008 Bukarestissa järjestetyssä Nato-kokouksessa.
Kansainväliseen oikeuteen ja EU-oikeuteen erikoistunut professori Franz C. Mayer pohtii twiittiketjussaan Venäjän hyökkäyksen aiheuttamaa muutosta ukrainalaisten asenteissa ja sodan vaikutusta Ukrainan EU-kelpoisuuteen.
Bielefeldin yliopiston oikeustieteen professori vetää yhtäsuuruusmerkin nationalismin ja sodan välille. Kansallismielisyyden ja maanpuolustushengen nousu on nähtävillä monessa muussakin maassa kuin Ukrainassa. Jopa Saksassa.
Jäsenehdokkaan on kunnioitettava EU:n perusarvoja
Saksalaisprofessori korostaa, että EU:n jäseneksi päästäkseen valtion on kunnioitettava ja edistettävä EU:n perusarvoja. Ukrainalla on hänen mielestään vielä paljon tekemistä oikeusvaltion toimivuudessa, korruption kitkemisessä, demokratiassa, suvaitsevaisuudessa, naisten ja miesten tasa-arvossa ja monessa muussa asiassa.
Hyvin oleellisena professori Mayer pitää sitä, että EU on rauhanprojekti, joka syntyi Eurooppaa repineiden maailmansotien tuloksena. Hän näkee EU:n liittovaltiokehityksen vastaiskuna “kansallisvaltioiden ylilyönteihin”.
Mayer huomattaa, että EU:n tavoite ei kuitenkaan ole kansallisvaltioiden nujertaminen, vaan ainoastaan liiallisen kansallismielisyyden suitsiminen. Kansakuntia yhteen sitovat voimat tulevat silti säilymään pitkään, professori toteaa käyttäen kuvituksena aavemaista kuvaa, jossa ensimmäisen maailmansodan kaatuneiden haamut kummittelevat.
Liiallinen nationalismi ei sovi EU:hun
EU-juridiikan professori Franz C. Mayer korostaa kuitenkin, että liiallinen nationalismi ei EU:hun sovi. Hän pelkään että Vladimir Putin on sysännyt Ukrainan jonkinlaiseen hypernationalismiin, jossa “henkesi antaminen maasi puolesta on kaikkein kaunein uhraus”.
Mayer maalailee kuvaa olemassaolonsa puolesta taistelevasta Ukrainasta, jossa siviilit tarttuvat polttopulloihin tai pysäyttävät vihollisen tankit paljain käsin. Hän tuntuu pitävän tätä jotenkin huonona asiana, joka “menee tavallisen isänmaallisuuden yli”.
– Jos Ukraina selviää tästä koettelemuksesta itsenäisyytensä säilyttäen, minä pelkään, että tämän kansallisen kuolemanvaaran kokemuksen jälkeen Ukrainalta kestää pitkään, ennen kuin se voi hyväksyä ylikansallisen rakenteen, jossa EU-lainsäädäntö menee kaiken edelle ja jossa EU:n elimet kertovat ukrainalaisille, mitä heidän pitää tehdä. Toivottavasti olen väärässä, professori Mayer kirjoittaa.
– Nationalismi johtaa sotaan. Mutta sota myös nostattaa nationalismia.
Jäsenyyttä ei pidä myöntää huonon omatunnon takia
Kun ihmiset pakotetaan puolustamaan omaa maataan pahimmillaan paljain käsin, ja he joutuvat kokemaan, että kukaan ei ole halukas lähettämään joukkojaan auttamaan heitä, sillä on tietyt seurauksensa, professori Mayer kirjoittaa.
– En halua, että EU-jäsenyyden myöntämistä käytetään eurooppalaisten poliitikkojen huonon omatunnon rauhoitteluun.
Puolaa ei enää kelpuutettaisi EU:n jäseneksi
Saksalaisprofessorin mukaan 70 vuotta Euroopan rauhan takeena toiminut EU on yhä hauras rakenne, jonka perustaa – oikeusvaltiota – tietyt jäsenmaat uhkaavat. Mayerin mielestä Puolaa ei enää nykyään kelpuutettaisi EU:n jäseneksi, jos se hakisi.
Kroatiaa professori Mayer pitää hyvänä esimerkkinä valtiosta, joka on onnistunut “toipumaan sodasta ja nationalismista”. Hän toivoo, että – vastoin odotuksia – Ukrainasta tulisi se “kaikkein eurooppalaisin EU-maa”, joka käskisi Puolaa ja muita kansallistuntoisia maita “heittämään pois itsenäisyysfetissinsä”.
EU-liittovaltion kannattajilla ja Venäjällä näyttää siis olevan ainakin yksi asia yhteistä: molempien mielestä ukrainalaiset ovat liian nationalistisia.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Franz C. Mayer Volodymyr Zelenskyi Georgia Nationalismi Kansallismielisyys Vladimir Putin Kroatia Puola Ukraina Venäjä nato EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Luukkanen: Valheellinen ja väärä kuva Venäjästä on vaihtunut realismiin

Venäläiset oligarkit eivät voi pysäyttää Putinia – Halla-aho: Tarkoitus ei ole rangaista venäläistä kansaa, mutta venäläiset voivat tehdä muutoksen

Mäkelä: Turvallisuusympäristömme on muuttunut – “Suomen on otettava käyttöön kaikki tarvittavat keinot”

Halla-aho: Venäjä on laajentumishaluinen ja pidäkkeetön gangsterivaltio

Antikainen: Hybridiuhkien torjuminen saatava lakiin – myös kaksoiskansalaisuuteen ja ulkomaalaisten maakauppoihin saatava rajoituksia

Kansan yhtenäisyys punnitaan etenkin kriisitilanteissa – “Isänmaallisuus alkaa maistua, kun naapuri käy sotaa”
Viikon suosituimmat

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Valkoisen teinin tappajasta tuli Amerikan mustien sankari
Texasissa nuorten miesten nujakka päättyi toisen nuoren kuolemaan, koska musta nuorukainen oli tuonut koulun urheilukisoihin repussaan veitsen ja päätti käyttää sitä. Nyt valkoisen teinipojan tappajasta on tullut Amerikan mustien sankari, jolle ihmiset ovat lahjoittaneet jo yli puoli miljoonaa dollaria.

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

SDP sulki perussuomalaiset ulos pormestarineuvotteluista – Vigelius: Nurmisen puheet yhteistyön tärkeydestä ovat ristiriidassa tekojen kanssa
Tampereen pormestariksi todennäköisesti nouseva Ilmari Nurminen (sd.) kertoi torstaina, että perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit on jätetty pois neuvotteluista Tampereen pormestariohjelmasta vuosille 2025–2029.

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.

Brittipoliisi varoitti miestä kadulla: “puhu englantia”-kehotus voi olla viharikos
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.

Saksan kansallisen mediayhtiön ZDF:n uutisdokumentti paljastaa Hamasin soluttautumisen kansalaisjärjestöihin Euroopassa
Journalistit Carl Exner ja Ahmet Şenyurt selvittivät "Die Spur" -uutisdokumentissa, mitkä tahot ovat islamististen rakenteiden ja Hamasin propagandistien taustalla. Tutkivan journalismin dokumentti todentaa, kuinka Hamas-toimijat ovat merkittävissä rooleissa eurooppalaisissa yhdistyksissä ja kansalaisjärjestöissä.

Hallitus korjaa yrittäjien eläkejärjestelmän vikoja: Eläkemaksu tulee jatkossa määräytymään nykyistä selkeämmin todellisten tulojen mukaan
Yrittäjien eläkemaksu laitetaan määräytymään nykyistä selvemmin todellisten tulojen mukaan.