

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Saksalaisprofessori: ”Hypernationalistinen” Ukraina, jossa siviilit pysäyttävät tankkeja paljain käsin, ei kelpaa EU:n jäseneksi
Ukraina haki viikko sitten EU:n jäsenyyttä pikamenettelyllä. Saksalaisen oikeustieteen professorin mielestä Ukrainasta on kuitenkin tullut Venäjän hyökkäyksen seurauksena niin ”hypernationalistinen”, että sen olisi vaikea sopeutua EU:n arvoihin.
Presidentti Volodymyr Zelenskyi vaati viikko sitten Ukrainalle välitöntä EU-jäsenyyttä erityismenettelyiden kautta. Georgia puolestaan aikoo hakea Euroopan unionin jäsenehdokkaan asemaa ja laittaa varsinaisen hakemuksen vuonna 2024. Pikaista oikotietä EU-jäsenyyteen tuskin tulee kummallekaan.
Molemmat maat ovat jo pitkään pyrkineet myös sotilasliitto Natoon, mutta jäsenyysprosessi ei ole edennyt. Ukraina ja Georgia ilmaisivat halunsa liittyä Natoon vuonna 2008 Bukarestissa järjestetyssä Nato-kokouksessa.
Kansainväliseen oikeuteen ja EU-oikeuteen erikoistunut professori Franz C. Mayer pohtii twiittiketjussaan Venäjän hyökkäyksen aiheuttamaa muutosta ukrainalaisten asenteissa ja sodan vaikutusta Ukrainan EU-kelpoisuuteen.
Bielefeldin yliopiston oikeustieteen professori vetää yhtäsuuruusmerkin nationalismin ja sodan välille. Kansallismielisyyden ja maanpuolustushengen nousu on nähtävillä monessa muussakin maassa kuin Ukrainassa. Jopa Saksassa.
Jäsenehdokkaan on kunnioitettava EU:n perusarvoja
Saksalaisprofessori korostaa, että EU:n jäseneksi päästäkseen valtion on kunnioitettava ja edistettävä EU:n perusarvoja. Ukrainalla on hänen mielestään vielä paljon tekemistä oikeusvaltion toimivuudessa, korruption kitkemisessä, demokratiassa, suvaitsevaisuudessa, naisten ja miesten tasa-arvossa ja monessa muussa asiassa.
Hyvin oleellisena professori Mayer pitää sitä, että EU on rauhanprojekti, joka syntyi Eurooppaa repineiden maailmansotien tuloksena. Hän näkee EU:n liittovaltiokehityksen vastaiskuna ”kansallisvaltioiden ylilyönteihin”.
Mayer huomattaa, että EU:n tavoite ei kuitenkaan ole kansallisvaltioiden nujertaminen, vaan ainoastaan liiallisen kansallismielisyyden suitsiminen. Kansakuntia yhteen sitovat voimat tulevat silti säilymään pitkään, professori toteaa käyttäen kuvituksena aavemaista kuvaa, jossa ensimmäisen maailmansodan kaatuneiden haamut kummittelevat.
Liiallinen nationalismi ei sovi EU:hun
EU-juridiikan professori Franz C. Mayer korostaa kuitenkin, että liiallinen nationalismi ei EU:hun sovi. Hän pelkään että Vladimir Putin on sysännyt Ukrainan jonkinlaiseen hypernationalismiin, jossa ”henkesi antaminen maasi puolesta on kaikkein kaunein uhraus”.
Mayer maalailee kuvaa olemassaolonsa puolesta taistelevasta Ukrainasta, jossa siviilit tarttuvat polttopulloihin tai pysäyttävät vihollisen tankit paljain käsin. Hän tuntuu pitävän tätä jotenkin huonona asiana, joka ”menee tavallisen isänmaallisuuden yli”.
– Jos Ukraina selviää tästä koettelemuksesta itsenäisyytensä säilyttäen, minä pelkään, että tämän kansallisen kuolemanvaaran kokemuksen jälkeen Ukrainalta kestää pitkään, ennen kuin se voi hyväksyä ylikansallisen rakenteen, jossa EU-lainsäädäntö menee kaiken edelle ja jossa EU:n elimet kertovat ukrainalaisille, mitä heidän pitää tehdä. Toivottavasti olen väärässä, professori Mayer kirjoittaa.
– Nationalismi johtaa sotaan. Mutta sota myös nostattaa nationalismia.
Jäsenyyttä ei pidä myöntää huonon omatunnon takia
Kun ihmiset pakotetaan puolustamaan omaa maataan pahimmillaan paljain käsin, ja he joutuvat kokemaan, että kukaan ei ole halukas lähettämään joukkojaan auttamaan heitä, sillä on tietyt seurauksensa, professori Mayer kirjoittaa.
– En halua, että EU-jäsenyyden myöntämistä käytetään eurooppalaisten poliitikkojen huonon omatunnon rauhoitteluun.
Puolaa ei enää kelpuutettaisi EU:n jäseneksi
Saksalaisprofessorin mukaan 70 vuotta Euroopan rauhan takeena toiminut EU on yhä hauras rakenne, jonka perustaa – oikeusvaltiota – tietyt jäsenmaat uhkaavat. Mayerin mielestä Puolaa ei enää nykyään kelpuutettaisi EU:n jäseneksi, jos se hakisi.
Kroatiaa professori Mayer pitää hyvänä esimerkkinä valtiosta, joka on onnistunut ”toipumaan sodasta ja nationalismista”. Hän toivoo, että – vastoin odotuksia – Ukrainasta tulisi se ”kaikkein eurooppalaisin EU-maa”, joka käskisi Puolaa ja muita kansallistuntoisia maita ”heittämään pois itsenäisyysfetissinsä”.
EU-liittovaltion kannattajilla ja Venäjällä näyttää siis olevan ainakin yksi asia yhteistä: molempien mielestä ukrainalaiset ovat liian nationalistisia.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Franz C. Mayer Volodymyr Zelenskyi Georgia Nationalismi Kansallismielisyys Vladimir Putin Kroatia Puola Ukraina Venäjä nato EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Luukkanen: Valheellinen ja väärä kuva Venäjästä on vaihtunut realismiin

Venäläiset oligarkit eivät voi pysäyttää Putinia – Halla-aho: Tarkoitus ei ole rangaista venäläistä kansaa, mutta venäläiset voivat tehdä muutoksen

Mäkelä: Turvallisuusympäristömme on muuttunut – ”Suomen on otettava käyttöön kaikki tarvittavat keinot”

Halla-aho: Venäjä on laajentumishaluinen ja pidäkkeetön gangsterivaltio

Antikainen: Hybridiuhkien torjuminen saatava lakiin – myös kaksoiskansalaisuuteen ja ulkomaalaisten maakauppoihin saatava rajoituksia

Kansan yhtenäisyys punnitaan etenkin kriisitilanteissa – ”Isänmaallisuus alkaa maistua, kun naapuri käy sotaa”
Viikon suosituimmat

Saksa velvoittaa turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin – kieltäytyminen leikkaa avustusta
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.

Ylen faktantarkistus maahanmuuton talousvaikutuksista on hataralla pohjalla – Suomen Perustan tutkija kertoo nyt, mitä Yle jätti kertomatta
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.

Vasemmistosirkus Vantaan valtuustossa – Antikainen tyrmää ulosmarssin: ”Kun faktat eivät riitä, alkaa kyynelshow ja marttyyrileikki”
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen puolustaa Vantaan valtuutettu Juha Järää ja ihmettelee, miksi kokoomuksen puheenjohtaja antoi vasemmistoliiton muuttaa valtuustosalin poliittiseksi teatteriksi.

Vantaalla ei haluta puhua maahanmuuton haittavaikutuksista: Valtuuston kokous meni hulinaksi – joukko valtuutettuja marssi ulos
Vantaan kaupunginvaltuustossa nähtiin maanantaina vihervasemmistolainen episodi, kun kokouksessa puhuttiin maahanmuutosta. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Järän puheenvuoroa häirittiin välihuutelulla, kun hän puhui maahanmuuton haitoista. Lopulta joukko vasemmistosiipeen kuuluvia valtuutettuja käveli ulos kokouksesta, joka jouduttiin keskeyttämään.

Kuka tai ketkä ovat ideoineet Tampereen kohutun Empatiataulun? – Kokoomuslainen apulaispormestari antaa videolla ratkaisevan vihjeen
Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.

Yhdysvalloissa 2,6 miljoonaa laitonta maassaolijaa vähemmän kuin vuosi sitten – demokraatit yrittävät estää karkotuksia kaikin keinoin
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.

Antikainen: Vasemmistoliiton kannattajista kolmannes hyväksyy poliittisen väkivallan
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.

Vigelius tyrmää empatiataulun: ”Mahdotonta hyväksyä”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.

Yleisradion johtajia hemmotellaan taas – ökypalkkiot uudelleen käyttöön tänä vuonna
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.

Toimeentulotukimenot kasvussa – jo yli puolet somaliaa ja arabiaa puhuvista nostaa tukea
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea














