
Saksan talouden ylijäämät aiheuttavat ongelman: velkakirjoista on huutava pula
Arvostettu talouslehti Financial Times kirjoittaa Saksan budjettiylijäämien aiheuttavan outoja ongelmia euroalueen talouteen. Velkakirjoista alkaa olla huutava pula, kun sijoittajat hakevat turvallisia sijoituskohteita. Sijoittajat ovat jopa valmiita maksamaan rahaa etuoikeudestaan sijoittaa Saksan velkaan.
Saksan lakien mukaan maa on kieltänyt itseltään alijäämäiset budjetit. Budjettiylijäämä tarkoittaa, että Saksan velka kutistuu. Se johtaa puolestaan siihen, että markkinoilla on alati hupeneva määrä Saksan velkakirjoja.
Sijoittajat maksavat Saksalle
Eriskummallinen – ja hyvin poikkeuksellinen – tilanne koettiin, kun Saksa huutokauppasi 3,2 miljardin euron edestä 10 vuoden joukkovelkakirjoja negatiivisella korolla. Tämä tarkoittaa sitä, että sijoittajat häviävät varmuudella rahaa, jos he pitävät velkakirjat hallussaan niiden erääntymiseen asti. Toisin sanoen Saksa maksaa lainaajilleen vähemmän rahaa kuin mitä maa lainaa.
Ainoa selitys tälle pähkähullulle luotottamiselle on se, että sijoittajat jäävät voitolle ainoastaan silloin, jos he myyvät velkakirjat jälkimarkkinoilla edelleen muille sijoittajille vielä parempaan hintaan. Tällainen uusi sijoittaja häviäisi varmuudella vielä enemmän rahaa.
Sijoittajien joukossa on esimerkiksi eri maiden eläkevakuutusyhtiöitä, joiden tulee sääntöjensä mukaan sijoittaa osa varallisuudestaan vastuullisesti maineellisesti hyviin kohteisiin.
Hyvälaatuinen vakuusaines
Saksan velkakirjojen omistus on tuiki tärkeää esimerkiksi euroalueen pankeille, jotka käyttävät velkakirjoja omien luottojensa vakuutena. Kun pankki lainaa toiselta pankilta, haluaa lainaaja-pankki vakuudet luotolleen. Saksan velkakirjat ovat tässä mielessä hyväksyttäviä hyvälaatuisia vakuuksia.
Mutta jos Saksan velkakirjojen määrä ehtyy, käy samoin myös vakuusmäärälle. Tämä voi johtaa pankkien välisen luototuksen hupenemiseen ja sitä kautta myös euroalueen talouden hyytymiseen. Sijoittajat eivät enää hurraakaan jämptin taloudenpidon nimeen.
Saksan velkakirjojen ostajien joukossa yksi ”sijoittaja” on ylitse muiden. Se on Euroopan keskuspankki EKP.
EKP rajasi aiemmin elvytystään
EKP kertoi ennen ensimmäistä laajaa velkakirjaostokierrostaan, ettei se aio pitää hallussaan yli kolmasosaa minkään maan velkakirjoista. Tällä haavaa tämä raja on jo ylittynyt.
Euroalueen aneemisen talouskasvun piristämiseksi EKP on ajatellut ostaa lisää arvopapereita markkinoilta. Tasapuolisuuden nimissä EKP haluaa ostaa velkakirjoja kaikilta euromailta. Se ei onnistu, jos Saksan velkakirjoista on pulaa.
EKP on viestittänyt, että se voisi jättää huomiotta aiemman rajauksensa ja siten ostaa Saksan velkakirjoja uuden elvytyskierroksen alkaessa. Mutta jos EKP:stä tulee Saksan velan ylivoimaisesti suurin omistaja, se alkaa määrätä Saksan velan hinnan. Tällöin muiden sijoittajien ei ole mielekästä ostaa tai myydä Saksan velkakirjoja, koska niiden lähiajan hintatasoa ei tarvitse veikkailla. Perinteisesti sijoittaja ostaa esimerkiksi Saksan velkakirjoja, jos sijoittaja arvelee niiden hinnan nousevan.
Saksan ylijäämä kuormittaa muita
Muilla euromailla on hyvä syy harmistella Saksan tiukkaa talouspolitiikkaa. Muiden maiden on vaikeaa viedä tuotteitaan saksalaisille kuluttajille tai osallistua saksalaisiin investointeihin. Se nimittäin vaatii sen, että Saksa kuluttaisi rahaa.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on toistuvasti kehottanut Saksaa investoimaan enemmän jo vuosien ajan. Saksan pitäisi kuitenkin muuttaa lakiaan ja hyväksyä alijäämäisiäkin budjetteja.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”
Mikä on oikea tai väärä tapa toimia, kun aiemmin täysin saksalaiset kaupungit muuttuvat silmiemme edessä muslimimaailman etuvartioiksi, kysyy Irakissa ja Afgnaistanissa palvellut brittiupseeri The Telegraphissa. Kotoutuminen tarkoittaa käytännössä sitä, että maahanmuuttajat räätälöivät uuden kotimaansa entisen kotipaikkansa kaltaiseksi. Kauniisti sanottuna ”moderni sekulaarin liberalismi perustuu kohtalokkaaseen virhearvioon”.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan
Minnesotan osavaltiossa epäillään tapahtuneen laajoja sosiaaliturvapetoksia. Rahaa on huijattu asunnottomien palveluilla, köyhien lasten välipaloilla ja autististen lasten terapiapalveluilla. Monissa tapauksissa epäillyt ovat Minnesotan somaliyhteisön jäseniä. Viranomaislähteet vahvistavat, että miljoonia dollareita petoksilla hankittua rahaa on lähetetty Somaliaan, missä osa rahoista on päätynyt Al-Shabaab-terroristijärjestön käsiin.

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston
Eduskunta käsitteli torstaina 20.11. hallituksen esitystä ulkomaalaisten pysyvän oleskeluluvan ehtojen kiristämisestä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen korostaa, että pysyvä oleskelu Suomessa ei saa olla automaattista, vaan maahantulijoiden on ansaittava se.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.
Uusimmat

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Afganistanilainen ampui kahta kansalliskaartilaista Washingtonissa
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää











