
Saksan talouden ylijäämät aiheuttavat ongelman: velkakirjoista on huutava pula
Arvostettu talouslehti Financial Times kirjoittaa Saksan budjettiylijäämien aiheuttavan outoja ongelmia euroalueen talouteen. Velkakirjoista alkaa olla huutava pula, kun sijoittajat hakevat turvallisia sijoituskohteita. Sijoittajat ovat jopa valmiita maksamaan rahaa etuoikeudestaan sijoittaa Saksan velkaan.
Saksan lakien mukaan maa on kieltänyt itseltään alijäämäiset budjetit. Budjettiylijäämä tarkoittaa, että Saksan velka kutistuu. Se johtaa puolestaan siihen, että markkinoilla on alati hupeneva määrä Saksan velkakirjoja.
Sijoittajat maksavat Saksalle
Eriskummallinen – ja hyvin poikkeuksellinen – tilanne koettiin, kun Saksa huutokauppasi 3,2 miljardin euron edestä 10 vuoden joukkovelkakirjoja negatiivisella korolla. Tämä tarkoittaa sitä, että sijoittajat häviävät varmuudella rahaa, jos he pitävät velkakirjat hallussaan niiden erääntymiseen asti. Toisin sanoen Saksa maksaa lainaajilleen vähemmän rahaa kuin mitä maa lainaa.
Ainoa selitys tälle pähkähullulle luotottamiselle on se, että sijoittajat jäävät voitolle ainoastaan silloin, jos he myyvät velkakirjat jälkimarkkinoilla edelleen muille sijoittajille vielä parempaan hintaan. Tällainen uusi sijoittaja häviäisi varmuudella vielä enemmän rahaa.
Sijoittajien joukossa on esimerkiksi eri maiden eläkevakuutusyhtiöitä, joiden tulee sääntöjensä mukaan sijoittaa osa varallisuudestaan vastuullisesti maineellisesti hyviin kohteisiin.
Hyvälaatuinen vakuusaines
Saksan velkakirjojen omistus on tuiki tärkeää esimerkiksi euroalueen pankeille, jotka käyttävät velkakirjoja omien luottojensa vakuutena. Kun pankki lainaa toiselta pankilta, haluaa lainaaja-pankki vakuudet luotolleen. Saksan velkakirjat ovat tässä mielessä hyväksyttäviä hyvälaatuisia vakuuksia.
Mutta jos Saksan velkakirjojen määrä ehtyy, käy samoin myös vakuusmäärälle. Tämä voi johtaa pankkien välisen luototuksen hupenemiseen ja sitä kautta myös euroalueen talouden hyytymiseen. Sijoittajat eivät enää hurraakaan jämptin taloudenpidon nimeen.
Saksan velkakirjojen ostajien joukossa yksi ”sijoittaja” on ylitse muiden. Se on Euroopan keskuspankki EKP.
EKP rajasi aiemmin elvytystään
EKP kertoi ennen ensimmäistä laajaa velkakirjaostokierrostaan, ettei se aio pitää hallussaan yli kolmasosaa minkään maan velkakirjoista. Tällä haavaa tämä raja on jo ylittynyt.
Euroalueen aneemisen talouskasvun piristämiseksi EKP on ajatellut ostaa lisää arvopapereita markkinoilta. Tasapuolisuuden nimissä EKP haluaa ostaa velkakirjoja kaikilta euromailta. Se ei onnistu, jos Saksan velkakirjoista on pulaa.
EKP on viestittänyt, että se voisi jättää huomiotta aiemman rajauksensa ja siten ostaa Saksan velkakirjoja uuden elvytyskierroksen alkaessa. Mutta jos EKP:stä tulee Saksan velan ylivoimaisesti suurin omistaja, se alkaa määrätä Saksan velan hinnan. Tällöin muiden sijoittajien ei ole mielekästä ostaa tai myydä Saksan velkakirjoja, koska niiden lähiajan hintatasoa ei tarvitse veikkailla. Perinteisesti sijoittaja ostaa esimerkiksi Saksan velkakirjoja, jos sijoittaja arvelee niiden hinnan nousevan.
Saksan ylijäämä kuormittaa muita
Muilla euromailla on hyvä syy harmistella Saksan tiukkaa talouspolitiikkaa. Muiden maiden on vaikeaa viedä tuotteitaan saksalaisille kuluttajille tai osallistua saksalaisiin investointeihin. Se nimittäin vaatii sen, että Saksa kuluttaisi rahaa.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on toistuvasti kehottanut Saksaa investoimaan enemmän jo vuosien ajan. Saksan pitäisi kuitenkin muuttaa lakiaan ja hyväksyä alijäämäisiäkin budjetteja.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Financial Times torppaa Antti Lindtmanin haaveilut: Espanjan maahanmuuttomalli täysin yhteensopimaton Suomeen – kielimuuri, kulttuurierot ja osaamistaso esteenä, johdattaisi tulijat sossun luukulle
Kansainvälinen talouslehti Financial Times (FT) on julkaissut analyysin Suomen ja Espanjan työmarkkinoiden kehityksestä. Lehden artikkeli tarjoaa kylmää vettä niiden suomalaisten puolueiden niskaan, jotka ovat vuosia väittäneet kehitysmaamaahanmuuton olevan ratkaisu Suomen huoltosuhdeongelmiin ja työvoimapulaan. FT:n analyysi osoittaa selvästi, miksi Suomen korkean osaamisen talousmalli ja SDP:nkin haikailema massasiirtolaisuus ovat täysin yhteensopimaton yhtälö.

Vigelius vaatii Ylelle suursiivousta: ”Sata miljoonaa euroa pois hömppäviihteestä ja takaisin ydintehtäviin”
Kansanedustaja Joakim Vigelius kritisoi Ylen sisältövalintoja ja rahoitusta. Hänen mukaansa yhtiö on etääntynyt julkisen palvelun ydintehtävistään ja käyttää verovaroja liiaksi viihteeseen. Vigelius ehdottaa 100 miljoonan euron budjettileikkausta ja painopisteen siirtämistä luotettavaan uutisointiin, kriisiviestintään ja suomalaisen kulttuurin tukemiseen.

Grönroos: ”Työvoimapula on naurettava väite – meillä on 300 000 työtöntä”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos tyrmää väitteet maahanmuuton tarpeellisuudesta. Tilastot osoittavat, että maahanmuutto maksaa Suomelle miljardeja.

Somalialaistaustainen rikollisryhmä salakuljetti ihmisiä Suomeen – kaksi tuomittiin vankeuteen
Alaikäisen somalitytön salakuljettaminen Suomeen johti järjestäytyneen ihmissalakuljetusryhmän paljastumiseen. Käräjäoikeus on tuominnut kaksi ryhmän jäsentä ehdottomiin vankeusrangaistuksiin.

Siviilipalveluskeskuksen opetuksessa kehotettiin osallistumaan Elokapinaan – Mäenpää: ”Onko toiminnan valvonta puutteellista?
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää on jättänyt kirjallisen kysymyksen Siviilipalveluskeskuksen järjestämän koulutuksen sisällöstä. Kansanedustajien korviin on kantautunut huolestuttavia tietoja, miten keskus kouluttaa siviilipalvelukseen osallistuvia.

Pride-liputus närästää monissa Suomen kunnissa – vihervasemmisto jatkaa painostusta
Kesäkuu tuo mukanaan tutun rituaalin: vihervasemmisto vaatii kuntia liputtamaan sateenkaarilipulla, ja kunnat jakautuvat. Suomen lipun nostamisesta on laki. Pride‑liputuksesta ei. Kieltäytyviin kuntiin kohdistuu poliittista painostusta kuin kyse olisi virkavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Wolt-kuskina työskennellyt Intiasta vuonna 2021 opiskelemaan tullut mies tuomittiin lapsenraiskauksesta ja huumausainerikoksesta
Intiasta Suomeen opiskelemaan vuonna 2021 tullut mies on tuomittu neljän vuoden vankeuteen lapsenraiskauksesta ja huumausainerikoksesta.

Antikainen kauhuissaan hoivakodin potilasturvallisuustapauksesta: Hoitajat kirjoittivat raportteja käännössovelluksella, toimitusjohtaja kaunisteli jäljet
Yle uutisoi vakavasta potilasturvallisuustapauksesta kotihoitoyhtiö Keltakulta Hoivassa Uudellamaalla. Hoitajat kirjoittivat asiakkaiden hoitoraportteja käännössovellusten avulla, ja kun kirjaukset paljastuivat, toimitusjohtaja kävi siistimässä ne jälkikäteen. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi tapausta ankarasti.

Etnistä erityiskohtelua Britanniassa: Sikhi puukotti hengiltä brittiopiskelijan – poliisi laittoi kuolevan käsirautoihin
Southamptonissa puhkesi rajuja mielenosoituksia, kun paikallisen opiskelijan puukotuksesta julkaistiin poliisin haalarikameralla taltioima video. Poliisi laittaa kuolevan käsirautoihin, koska puukottaja syyttää tätä rasistisesta hyökkäyksestä. Nyt Britanniassa selvitetään, mikä rooli etnisellä erityiskohtelulla oli traagisissa tapahtumissa.

Hälyttäviä tilastoja Suomen vankiloista ‒ oikeusministeri Meri selvittää ulkomaalaisten vankien maasta poistamisen edellytyksiä
Ulkomaalaisten vankien maasta poistamisen edellytyksiä selvittävän tutkimuksen on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää














