
Saksan talouden ylijäämät aiheuttavat ongelman: velkakirjoista on huutava pula
Arvostettu talouslehti Financial Times kirjoittaa Saksan budjettiylijäämien aiheuttavan outoja ongelmia euroalueen talouteen. Velkakirjoista alkaa olla huutava pula, kun sijoittajat hakevat turvallisia sijoituskohteita. Sijoittajat ovat jopa valmiita maksamaan rahaa etuoikeudestaan sijoittaa Saksan velkaan.
Saksan lakien mukaan maa on kieltänyt itseltään alijäämäiset budjetit. Budjettiylijäämä tarkoittaa, että Saksan velka kutistuu. Se johtaa puolestaan siihen, että markkinoilla on alati hupeneva määrä Saksan velkakirjoja.
Sijoittajat maksavat Saksalle
Eriskummallinen – ja hyvin poikkeuksellinen – tilanne koettiin, kun Saksa huutokauppasi 3,2 miljardin euron edestä 10 vuoden joukkovelkakirjoja negatiivisella korolla. Tämä tarkoittaa sitä, että sijoittajat häviävät varmuudella rahaa, jos he pitävät velkakirjat hallussaan niiden erääntymiseen asti. Toisin sanoen Saksa maksaa lainaajilleen vähemmän rahaa kuin mitä maa lainaa.
Ainoa selitys tälle pähkähullulle luotottamiselle on se, että sijoittajat jäävät voitolle ainoastaan silloin, jos he myyvät velkakirjat jälkimarkkinoilla edelleen muille sijoittajille vielä parempaan hintaan. Tällainen uusi sijoittaja häviäisi varmuudella vielä enemmän rahaa.
Sijoittajien joukossa on esimerkiksi eri maiden eläkevakuutusyhtiöitä, joiden tulee sääntöjensä mukaan sijoittaa osa varallisuudestaan vastuullisesti maineellisesti hyviin kohteisiin.
Hyvälaatuinen vakuusaines
Saksan velkakirjojen omistus on tuiki tärkeää esimerkiksi euroalueen pankeille, jotka käyttävät velkakirjoja omien luottojensa vakuutena. Kun pankki lainaa toiselta pankilta, haluaa lainaaja-pankki vakuudet luotolleen. Saksan velkakirjat ovat tässä mielessä hyväksyttäviä hyvälaatuisia vakuuksia.
Mutta jos Saksan velkakirjojen määrä ehtyy, käy samoin myös vakuusmäärälle. Tämä voi johtaa pankkien välisen luototuksen hupenemiseen ja sitä kautta myös euroalueen talouden hyytymiseen. Sijoittajat eivät enää hurraakaan jämptin taloudenpidon nimeen.
Saksan velkakirjojen ostajien joukossa yksi ”sijoittaja” on ylitse muiden. Se on Euroopan keskuspankki EKP.
EKP rajasi aiemmin elvytystään
EKP kertoi ennen ensimmäistä laajaa velkakirjaostokierrostaan, ettei se aio pitää hallussaan yli kolmasosaa minkään maan velkakirjoista. Tällä haavaa tämä raja on jo ylittynyt.
Euroalueen aneemisen talouskasvun piristämiseksi EKP on ajatellut ostaa lisää arvopapereita markkinoilta. Tasapuolisuuden nimissä EKP haluaa ostaa velkakirjoja kaikilta euromailta. Se ei onnistu, jos Saksan velkakirjoista on pulaa.
EKP on viestittänyt, että se voisi jättää huomiotta aiemman rajauksensa ja siten ostaa Saksan velkakirjoja uuden elvytyskierroksen alkaessa. Mutta jos EKP:stä tulee Saksan velan ylivoimaisesti suurin omistaja, se alkaa määrätä Saksan velan hinnan. Tällöin muiden sijoittajien ei ole mielekästä ostaa tai myydä Saksan velkakirjoja, koska niiden lähiajan hintatasoa ei tarvitse veikkailla. Perinteisesti sijoittaja ostaa esimerkiksi Saksan velkakirjoja, jos sijoittaja arvelee niiden hinnan nousevan.
Saksan ylijäämä kuormittaa muita
Muilla euromailla on hyvä syy harmistella Saksan tiukkaa talouspolitiikkaa. Muiden maiden on vaikeaa viedä tuotteitaan saksalaisille kuluttajille tai osallistua saksalaisiin investointeihin. Se nimittäin vaatii sen, että Saksa kuluttaisi rahaa.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on toistuvasti kehottanut Saksaa investoimaan enemmän jo vuosien ajan. Saksan pitäisi kuitenkin muuttaa lakiaan ja hyväksyä alijäämäisiäkin budjetteja.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjä tyrmäsi kansanmurhaväitteet – Helsingin Sanomat ja Yle vaikenevat
Helsingin Sanomat ja Yle ovat antaneet vuosia laajaa näkyvyyttä väitteelle, jonka mukaan Israel syyllistyy kansanmurhaan Gazassa. Kun ICC:n oma pääsyyttäjä nyt kertoo, ettei todisteita ole, molemmat toimitukset ovat hiljaa.

Kolumni: Miksi älyköillä on taipumus viehättyä sosialismista, vaikka se ei toimi?
Miksi korkeasti koulutetut ihmiset päätyvät niin usein vastustamaan sitä järjestelmää, joka heidät elättää? Taloustieteilijä Joseph Schumpeter tarjosi jo vuonna 1942 terävän selityksen: kapitalismi tuottaa ylijäämää ja synnyttää yrittäjyydestä ja tuotannosta vieraantuneen älykköluokan. Markkinat palkitsevat ratkaisuista ja riskinotosta – eivät teoreettisesta kauneudesta ja tiedostavuudesta. Tämä koetaan epäoikeudenmukaiseksi niiden parissa, jotka ovat kouluttautuneet analysoimaan ja kritisoimaan yhteiskuntaa. Sosialismin vetovoima intellektuelleille ei selity vain tasa-arvon ihanteilla, vaan myös henkilökohtaisilla kannustimilla ja statushakuisuudella. Se lupaa koulutetulle luokalle portinvartijan rooleja yhteiskunnan suunnittelijoina ja politrukkeina ilman tulosvastuuta ja riskinottoa.

Islam musliminuorten mielestä kansallisia lakeja vahvempi – huoli heräsi Itävallassa: ”Täällä pätevät kansalliset lait eikä sharia”
Tie kalifaattiin käy lasten ja nuorten kautta. Muslimit ovat pian suurin uskonnollinen ryhmä Itävallan suurten kaupunkien kouluissa ja nousevan polven asenteet kertovat uskonnon keskeisestä merkityksestä nuorten elämässä. Islam on monen mielestä jo nyt paikallisten lakien yläpuolella.

EU-parlamentaarikko ei päässyt Lontoon mielenosoitukseen — pääministeri tukahduttaa sananvapautta
Iso-Britannia on estänyt ainakin 11 ulkomaalaista puhujaa osallistumasta tänään Lontoossa järjestettävään Unite the Kingdom -mielenosoitukseen. Kielletyillä ei ole rikostuomioita. Poliittisin perustein tehty päätös herättää kysymyksen Ison-Britannian sananvapauden tilasta.

Turve-kansalaisaloite ylitti 50 000 allekirjoituksen rajan – etenee eduskuntaan
Kansalaisaloite turpeen luokittelemiseksi uusiutuvaksi energiaksi ja poistamiseksi EU:n päästökaupan piiristä on saavuttanut vaaditun 50 000 kannattajan rajan. Aloite etenee nyt eduskunnan käsittelyyn.

Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä: Ei näyttöä kansanmurhasta Gazassa – perheensä menettänyt gazalaismies vaatii ICC:tä tutkimaan 14 Hamas-johtajaa
Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjä Karim Khan sanoo, ettei tällä hetkellä näe riittävää näyttöä sille, että Israel olisi syyllistynyt kansanmurhaan Gazassa. Poliitikot ja aktivistit ovat silti käyttäneet vakavaa juridista termiä jo pitkään ikään kuin asia olisi oikeudellisesti ratkaistu. Viime viikolla eräs perheensä sodassa menettänyt gazalaismies toimitti ICC:lle uuden tutkintapyynnön, jossa hän vaatii 14 Hamas-johtajan tutkimista sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.

EU:n elpymisrahastosta jo 512 petostutkintaa – liki 5 miljardia euroa kadoksissa
Euroopan tilintarkastustuomioistuin arvostelee vakavasti EU:n koronaelpymisrahastoa. Viranomaiset ovat merkinneet rahastoon jo viiden miljardin euron edestä petosepäilyjä, eikä kansalaisilla ole tietoa, kenen taskuihin rahat todellisuudessa päätyvät. Suomi kuuluu rahaston nettomaksajiin.

ICC:n mukaan Israel ei ole syyllistynyt kansanmurhaan – Garedew: ”Valheelliset syytökset ovat ruokkineet hyökkäyksiä juutalaisia vastaan”
Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjä Karim Khan vahvisti viime viikolla, että Gazassa ei ole tapahtunut kansanmurhaa. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew iloitsee totuuden tulemisesta julki, mutta ei usko Israel-vastaisen vihervasemmiston hyväksyvän tappiotaan.

Ulkomaalaistaustaisten asevelvollisuuden välttelystä kirjallinen kysymys – Vigelius: ’’Rapauttaa maanpuolustusta’’
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on jättänyt eduskunnassa puolustusministeri Antti Häkkäselle (kok) kirjallisen kysymyksen ulkomaalaistaustaisten asevelvollisuuden välttelystä.

Metsähallitus pitää makkaranpaistajia ilmastoriskinä – Junnila kehottaa Metsähallitusta lopettamaan turhan puuhastelun
Suomen kansallispuistoista vastaava Metsähallitus on herännyt taukopaikkojen aiheuttamaan päästöongelmaan ja haluaa tehdä ilmastotalkoiden hengessä retkeilystä mahdollisimman savutonta. Ratkaisuksi Metsähallitus esittää tulettomia taukopaikkoja. Se on julkaissut retkeilyn uudet periaatteet "Ilmastoviisaan taukopaikan käsikirjassa". Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila neuvoo Metsähallitusta keskittymään maa- ja metsäomaisuuden hoitoon ja lopettamaan turhan puuhastelun, johon sillä ei ole edellytyksiä.















