

Berliini. Wikipedia.
Saksan uuden hallituksen ohjelmaa pidetään epärealistisena
Saksan tuoreella hallituksella riittää punavihreää kunnianhimoa, mutta onko mukana realismia? VTT Heikki Koskenkylä tiivistää saksalaisen Spiegel-lehden analyysin.
Saksaan tulee uusi hallitus joulukuun alkupuolella. Hallitusohjelma julkistettiin viime viikolla (der Spiegel). Hallituksen muodostavat SPD, vihreät ja liberaalipuolue FDP. Ministerinpaikatkin on jo jaettu, mutta kaikkien ministerien nimiä ei vielä tiedetä. Vihreiden keskuudessa on kovaa vääntöä ministerien paikoista. Hallituskoalitio on uusi Saksassa. Sitä kutsutaan ”liikennevalot” hallitukseksi. SPD on punainen, vihreät on vihreä ja FDP on keltainen.
Hallitusohjelma on lähes 180 sivua. Siinä on hyvin kunnianhimoisia tavoitteita. Angela Merkelin hallituksia on kritisoitu siitä, etteivät ne kyenneet uudistamaan Saksan taloutta ja yhteiskuntaa. Uusi hallitus tähtää rakenneuudistuksiin, joilla taloudesta tehtäisiin dynaamisempi. Digitalisaatiota halutaan edistää voimallisesti. Ilmastonmuutosta torjua aikaistamalla kivihiilen käytöstä luopumista. Euroopan unioni pyritään kehittämään nykyistä vahvemmaksi. Puolustusmenot pyritään nostamaan kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Minimipalkka korotetaan 12 euroon tunnilta. Asuntoja rakennetaan suuri määrä lisää. Hallitusohjelmaa pidetään varsin mahtipontisena. Toisaalta sitä on alettu julkisessa keskustelussa kritisoida osin epärealistiseksi ja ristiriitaiseksi. Hallituspuolueiden välillä on jo nyt ilmennyt erilaisia tulkintoja ohjelmasta.
SPD:n Olaf Scholz on uusi liittokansleri. Finanssiministeriksi tulee FDP:n puheenjohtaja Christian Lindner. Tämä on merkittävä voitto liberaaleille. Vihreiden toinen puheenjohtaja Annalena Baerbock on uusi ulkoministeri ja toinen pj Robert Habeck on talous- ja ilmastonsuojeluministeri. Tämä on uusi ministeriö Saksassa. Ympäristöministeriö on vielä erikseen, ministeriksi tulee joku vihreistä.
Saksan energiapolitiikka eli energiewende on ollut suurissa ongelmissa. Merkelin aloitteesta ydinvoimasta päätettiin luopua 2011. Viimeiset ydinreaktorit suljetaan ensi vuonna. Hallitusohjelman mukaan kivihiilestä luovuttaisiin jo vuonna 2030 kun aiemmin tavoite oli vuonna 2038. Tämä päätös ei ole lopullinen. FDP:n Lindner on tästä huomauttanut, koska vihreiden johto on tätä kovasti hehkuttanut. Hiilestä luovutaan 2030 vain jos energian saatavuustilanne on muuten hallinnassa. Ratkaisevassa roolissa on Nord Stream 2-kaasuputki Venäjältä Saksaan. Se on valmis, mutta käyttöönotto on viivästynyt. SPD ja FDP haluavat ottaa sen käyttöön, mutta vihreät vastustavat kiivaasti. Tästä voi kehkeytyä vielä lihava riita. Erikoista on, että hallitusohjelmassa maakaasuputkea ei mainita lainkaan! Sähkön hinta on jo nyt Saksassa Euroopan korkein. Ilman kaasuputkea hinta nousisi edelleen.
Hallitusohjelman mukaan Saksassa säilyisi edelleen perustuslaillinen velkajarru, joka rajoittaa lisävelanottoa ja budjetin vajeen kasvattamista. Toisaalta hallitus haluaa edistää sadoilla miljardeilla euroilla digitalisaatiota ja ilmastonmuutoksen torjuntaa. On epäselvää, kuinka paljon uudet investoinnit olisivat julkisia hankkeita. Monet asiantuntijat epäilevät, että julkista velkaa on otettava paljon lisää, jotta hankkeet toteutuisivat. Yksityinen sektori pitäisi saada investointeihin mukaan. Kukaan ei tiedä miten tämä onnistuisi.
Puolustusmenojen lisäämisestä kahteen prosenttiin BKT:sta on myös suuri erimielisyys. Vihreät vastustavat tätä tavoitetta ja demareillekin se on vaikea pala. Vain FDP tukee tavoitetta selkeästi. Yhdysvallat on kritisoinut Saksaa jo vuosia siitä, että Naton puitteissa päätettyä tavoitetta Saksa ei ole saavuttanut.
EU:ssa käsitellään parhaillaan vakaus- ja kasvusopimuksen uusimista. Varsinkin Ranska ja Italia ovat vaatineet helpotuksia velka- ja vajesääntöihin. Ne kannattavat myös voimakkaasti yhteisiä eurobondeja. Uusi finanssiministeri Lindner on tässä täysin eri linjoilla. Tukea hän saanee Olaf Scholzilta, mutta vihreät taas ovat pitkälti Ranskan ja Italian linjoilla. Vihreillä on ilmeisesti haaveita EU:n liittovaltion muodostamisesta. Varsinkaan FDP ei tällaista hyväksy. Hallitusohjelmassa kuitenkin todetaan, että selvitetään EU:n kehittämisen vaihtoehtoja.
Vihreiden Annalena Baerbock on siis uusi ulkoministeri. Hänellä on hyvin kriittinen näkemys Saksan suhteista Kiinaan ja Venäjään sekä Yhdysvaltoihinkin. SPD ja FDP ovat kyllä kritisoineet Kiinan ja Venäjän politiikkaa, mutta haluavat myös vaalia taloussuhteita näihin maihin ja erityisesti Kiinaan. Ne haluavat myös edistää suhteiden parantamista USA:han.
Uudella finanssiministerillä FDP:n Lindnerillä on monissa talouskysymyksissä varsin erilaiset näkemykset kuin vihreiden Robert Habeckilla, josta tulee talous- ja ilmastoministeri.
Varsinkin liberaalipuolue FDP ja vihreät ovat talous- ja energiapolitiikassa varsin eri linjoilla. Näkemysten yhteensovittaminen tulee olemaan vaikeata. Tilannetta vaikeuttaa vihreiden ydinkannattajien ilmaisema pettymys hallitusohjelmaan. Tämä luo paineita vihreiden ministereille. Odotettavissa on hyvinkin vaikeita neuvotteluja kolmen hallituspuolueen kesken hallitusohjelman toteuttamisessa.
Saksassa on ennätysmäärä koronatartuntoja, Baijerissa tilanne on erityisen hankala. Rajoituksia suunnitellaan lisää. Talouskasvun ennustetaan hiipuvan. Samaan aikaan inflaatio on kuitenkin neljän prosentin tasolla, mikä huolestuttaa kansalaisia. Riskien toteutuessa ja inflaation pysyessä korkealla hallitusohjelman toteuttaminen voi kohdata suuria ongelmia (der Spiegel).
Yleinen näkemys näyttää Saksassa olevan, että EU:n painopiste ei tulisi siirtymään Ranskan ja Italian akselille vaan Saksa ottaa aikaa myöten takaisin keskeisen roolinsa EU-asioiden hoidossa. Saksassa on edelleen kansalaisten keskuudessa voimakas vastustus EU:n yhteisvastuiden kasvattamiseen (der Spiegel).
Heikki Koskenkylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Somaliedustaja Mohamed Alin sepittämässä tarinassa juuri mikään ei ole totta – vasemmistopuolueen johto ampuu itseään jalkaan katsoessaan tumput suorina uskomatonta farssia
Ruotsin vasemmistopuolueen kansanedustaja Mohamed Alin ympärillä vellova skandaali jatkaa paisumista. Epäillyn vaalivilpin, ulosottovelkojen ja maksamattomien elatusmaksujen jälkeen hänen ansioluettelostaan on paljastunut roppakaupalla virheellisiä tietoja. Nyt myös vasemmiston omat jäsenet syyttävät puoluejohtoa ideologiansa hylkäämisestä.

Antikainen järkyttyi: Kymmenen päällikköä ja yli 80 työntekijää jakaa suomalaisten verorahoja maailmalle
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii ulkoministeriön kehitysapuhallinnon rajua keventämistä. Ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla työskentelee yli 80 henkilöä. Osastolla on yksi osastopäällikkö, kaksi apulaisosastopäällikköä ja seitsemän yksikköä omine päällikköineen. Siis yhteensä kymmenen päällikköä yhdellä osastolla.

Bergbom tulistui Veronika Honkasalolle: ”Suomi ei ole velkaa Somalialle”
Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo haluaa jatkaa leikkausuhan alla olevien Somalian järjestöhankkeiden rahoitusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom puolustaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion ratkaisua olla myöntämättä hankkeille avustuksia, koska palautusyhteistyö Somalian kanssa ei toimi.

Purra palautti keskustan maan pinnalle: ”Tehän sen rahoituslain teitte”
Keskusta vaatii hallitusta tilille hyvinvointialueiden ongelmista, vaikka puolue itse oli rakentamassa nykyistä sote-rahoitusmallia viime hallituksessa. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistutti eduskunnan kyselytunnilla keskustaa sen omasta vastuusta ja totesi hallituksen jo korjanneen rahoituslakia.

Greta Thunberg nauraa räkätti perustamalleen ilmastoliikkeelle – ”Vieläkö ne tekevät sitä?”
Greta Thunbergin yllättävä haastatteluhekotus on saanut ilmastoliikkeen totiset toverit tuohduksiin. Jokapaikan aktivisti nimittäin purskahti nauruun kuultuaan, että hänen käynnistämänsä Fridays for Future -liike järjestää edelleen mielenosoituksia Saksassa.

Oikeusministeri Leena Meri järkyttyi: Näin monella turvapaikan saaneella on rikostausta
Maahanmuuttoviraston ja keskusrikospoliisin seulonnassa löytyi vakavaa rikostaustaa noin tuhannelta Suomesta turvapaikan tai toissijaista suojelua saaneelta henkilöltä. Suurimmat ryhmät ovat irakilaiset, afgaanit ja syyrialaiset. Oikeusministeri Leena Meri vaatii rikoksiin syyllistyneiden karkottamista maasta ja pitää tulosta järkyttävänä.

Palestiina-verkosto soluttautuu kirkkoon – diakoni: ”Toiminnassa natsismin merkkejä”
Diakoni arvostelee kovin sanoin Sumud-verkoston toimintaa siitä, että se pyrki vaikuttamaan seurakuntavaaliehdokkaisiin kehottamalla heitä allekirjoittamaan vaalilupauksen, jossa boikotoidaan israelilaisia tuotteita.

Ruotsin valtiopäivät muutti perustuslakia: Kansalaisuus pois maahanmuuttajataustaisilta rikollisilta ja huijareilta
Ruotsin valtiopäivät on hyväksynyt perustuslain muutoksen, joka mahdollistaa Ruotsin kansalaisuuden peruuttamisen, jos se on hankittu väärin tiedoin tai kaksoiskansalainen on syyllistynyt vakavaan rikokseen. Perustuslain muutos on hyväksytty, mutta toimeenpano riippuu seuraavan hallituksen lakiehdotuksista. Vasemmistopuolue ja vihreät vastustivat muutosta.

Somalian media noteerasi Tavion linjan – Yle uutisoi päätöksestä somaliksi
Somalian media on noteerannut ministeri Ville Tavion päätöksen torjua kansalaisjärjestöjen Somalia-hankkeet. Myös Ylen somalinkieliset uutiset teki aiheesta oman uutisvideon.

Grönroos Espoon ryöstösarjasta: ”Suomi alkaa olla samassa tilanteessa kuin Ruotsi”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtajan Simo Grönroosin mukaan Espoon nuorten ryöstösarja on seurausta vuosia jatkuneesta epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Hän vaatii maahanmuuttopolitiikan kiristämistä, rikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajien karkottamista sekä poliisin resurssien turvaamista.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää














