
Saksassa hallituksen suosio uuteen pohjanoteeraukseen
Saksalaisten luottamus maan hallituspuolueihin vajoaa entistä alemmas. Maan yleisradioyhtiö ARD:n kannatuskyselyssä hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus valahti jo alle 40 prosentin. Saksalaiset olivat kahden vaiheilla uusista kannatustrendeistä. 51 prosenttia saksalaisista piti kehitystä huolestuttavana, mutta 47 prosenttia vastaajista piti uusia tuulia demokratialle hyvänä asiana.
Suurimpana puolueena jatkaa edelleen hallituspuolue CDU/CSU. Puoluetta äänestäisi nyt 25 prosenttia saksalaisista. Edelliseen kyselyyn laskua on tullut prosenttiyksikön verran. Tulos on kuitenkin puolueen kannalta hälyyttävä, sillä kristillisdemokraativat saalistivat viime vuoden syksyn liittopäivävaaleissa 32,9 prosenttia äänistä.
Toiseksi suurimmaksi puolueeksi pinnisti vihreät, joita äänestäisi nyt 19 prosenttia saksalaisista. Puolueen kannatus on noussut kahdella prosenttiyksiköllä edellisestä mittauksesta. Kannatus on nyt kuitenkin huimasti parempi kuin viime vaaleissa. Niissä puolue jäi viidenneksi 8,9 prosentin äänipotillaan.
Pronssisijan pokkaa vaihtoehtopuolue AfD. 16 prosenttia saksalaisista antaisi äänensä puolueen ehdokkaalle. Kannatuksessa ei ole muutosta viime mittauksesta.
Toinen hallituspuolue sosiaaldemokraattien SPD yltää kannatuskisassa vasta neljänneksi 14 prosentin kannatussiivullaan. Kannatus on laskenut edellisestä mittauksesta prosenttiyksikön.
Nelikon takana tulevat liberaalidemokraattien FDP ja vasemmistopuolue Linke.
ARD:n tilaamasta kannatusmittauksen tuloksista uutisoi saksalainen Deutsche Welle.
Reilun viikon päästä Saksan Hessenin osavaltiossa käydään vaalit. Hallituspuolueiden suosion vähyydestä johtuva ahdinko ei ainakaan helpota uusimpien kannatustulosten vuoksi.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Politiikan tutkijat vakavina – Merkelin hallitus ei pysy koossa koko vaalikautta

Saksan sisäministeri Seehofer taas valmis eroamaan – tällä erää puolueensa johdosta
Viikon suosituimmat

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?
Perinteisten sukupuoliroolien purkamisen ja moninaisemman mieskuvan piti vapauttaa ja tehdä elämästä helpompaa. Toisin kävi. Yhä useamman nuoren miehen kohdalla lopputulos näyttää olevan päinvastainen. Tuore yhdysvaltalaistutkimus kertoo sukupolvesta, jossa epäonnistumisen kokemus, yksinäisyys ja epätoivo ovat yleistyneet. Samalla moni kaipaa elämäänsä merkitystä juuri perinteisistä ihanteista, perheestä, vastuusta ja aikuisuuden selkeistä rakenteista. Vähitellen keskustelu poikien ja miesten asemasta on ainakin muuttunut entistä moniäänisemmäksi, eikä woke-feminismillä ole siitä enää yliotetta.

Kolumni: Kaikki tietää
Viheliäisimpiä totuuksia ovat ne, jotka kaikki tietävät – mutta joista harva on valmis puhumaan omalla nimellään, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?
Veronmaksajien kustantamassa mediassa väiteltiin tällä viikolla akateemisten herrojen Janne Saarikiven ja Teivo Teivaisen kesken nationalismista, mutta johtopäätökset jäivät piippuun vinoutuneen kysymyksenasettelun vuoksi.

Perussuomalaiset ja vasemmistoliitto ottivat eduskunnassa rajusti yhteen maahanmuutosta: ”Tänne ei haluta ihmisiä!”
Eduskunta keskusteli keskiviikkona kiivaasti maahanmuuton tiukennuksista. Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen esitteli eduskunnalle kaksi uutta hallituksen esitystä, joista ensimmäisellä pyritään tehostamaan ulkomaalaisten karkotuksia ja toisella panemaan täytäntöön EU:n kiristyvää turvapaikkapolitiikkaa.

Sanna Marinin vasemmistohallitus ajoi Suomen talouden päin seinää – Vigelius: Nyt Lindtman ja Andersson ihmettelevät, miten hienosti menee niillä mailla, joille Suomi kippasi rahansa
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius pitää suhteellisen absurdina, että samat vasemmistopoliitikot, jotka aiheuttivat Suomen velkaantumiskierteen ja olivat hyväksymässä sitä, että kaikesta tästä huolimatta kipataan tuhansia miljoonia euroja suomalaisten rahoja kehitysapuna maailmalle joka vuosi ja elvyttämään Etelä-Euroopan talouksia, arvostelevat nyt Suomen valtiontalouden hoitoa, velkaantumiskehitystä ja säästötoimien välttämättömyyttä.

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom esittää yllättävän kehotuksen: jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit. Ne sisältävät niin pimeitä politiikkatoimia, että koen velvollisuudekseni välittää ne mahdollisimman laajasti suomalaisten tietoon, Bergbom sanoo.

Hallitus helpottaa liikkumista Suomessa: Ammattidiesel käyttöön, ajoneuvovero laskee jälleen
Hallitus päätti kehysriihessä tänään useista autoilun ja liikkumisen hintaa laskevista toimenpiteistä. Hallitus helpottaa liikkumista toteuttamalla raskaan liikenteen ammattidieselin, alentamalla matkakuluvähennyksen omavastuuta ja alentamalla ajoneuvoveroa.

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta
Perussuomalaisten Jani Mäkelä sekä kokoomuksen Jukka Kopra vaativat oppositiolta realismia ja vastuunkantoa. He korostivat MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että Suomen talousongelmien juuret ovat edellisen vasemmistohallituksen velkapolitiikassa. Miehet eivät hyväksyneet nykytilanteen vierittämistä yksin nykyhallituksen syyksi.

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa
Viihdealan ammattilaiset käyvät keskustelua siitä, onko monimuotoisuutta korostavien käytäntöjen yleistyminen kaventanut taiteellista vapautta, erityisesti vitsailun ja komedian osalta.

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan
Kotimaisen vasemmistomme ideologinen maahanmuuttokiihko vaikuttaa tänä päivänä jo muinaisjäänteeltä, kun viime vuosina vasemmistopuolueet kautta Euroopan ovat korjanneet linjaansa maahanmuuttokriittiseksi.
















