Saksassa on masinoitu kansanjoukot kaduille vaatimaan oppositiopuoleen kieltämistä – salainen palvelu tarkkailee myös uuden konservatiivipuolueen perustajaa

Saksan kotimaantiedustelu on ottanut tarkkailuunsa AfD-puolueen, jota syytetään mielenosoituksissa miljoonien maahanmuuttajien karkottamisen suunnittelusta. Salaisen palvelun tarkkailuun on asetettu myös nykyisenlaiseen politiikkaan kriittisesti suhtautuva ja Merkeliin kohdistuneen arvostelun jälkeen erotettu entinen tiedustelujohtaja.

Ay-liikkeen, kirkkojen ja satojen järjestöjen organisoimiin AfD-puolueen vastaisiin mielenosoituksiin ovat osallistuneet myös liittokansleri Olaf Scholz (sd) ja ulkoministeri Annalena Baerbock (vihr).

Liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier (sd) on kiittänyt AfD:n natsipuolueeksi leimanneiden mielenosoitusten osanottajia ”demokratian puolustajiksi”.

Steinmeirista on jätetty valtakunnansyyttäjälle rikosilmoitus hänen sanottuaan ammattiliitojen tilaisuudessa, että ”emme anna ääriryhmiin kuuluvien rotanpyydystäjien rikkoa maatamme”.

Rotanpyydystäjillä hänen ymmärrettiin tarkoittaneen nimenomaan AfD:tä, joka houkuttelee pillipiiparina joukkoihinsa väärillä lupauksilla viattomia ihmisiä.

Liittopresidentin lausuntoa pidetään rikosilmoituksessa kansankiihotuksena ja yrityksenä synnyttää vaikutelmaa, että kaikki lailliset puolueet eivät olisi enää kelvollisia valittavaksi.

Toimittajat vakoilivat yksityistä tilaisuutta

Saksankin mittakaavassa ennennäkemättömän mielenosoitusaallon laukaisi liikkeelle osittain valtion rahoittaman vasemmistolaisen Correctiv-toimittajakollektiivin salaa tekemät taltioinnit eräässä potsdamilaisessa hotellissa pidetystä yksityisestä tapaamisesta.

Tilaisuudessa keskusteli joukko yrittäjiä ja yhteiskunnallisia vaikuttajia muun muassa sitä, mitä laillisia mahdollisuuksia Saksalla on lähettää maassa laittomasti olevia ja rikoksiin syyllistyneitä siirtolaisia takaisin kotimaihinsa.

Lähes miljoona maahantulijaa odottaa palauttamista

Jo tehdyn karkotuspäätöksen täytäntöönpanoa odottaa yli 300 000 henkilöä, joille ei ole myönnetty turvapaikkaa, eikä heillä ole todettu olevan muutoinkaan erityistä suojelun tarvetta. Monien kohdalla päätös karkotuksesta on tehty vuosia sitten.

Myös liittokansleri Olaf Scholz (sd) on vaatinut heidän ja maahan laittomasti tulleiden pikaista palauttamista. Sisäministeri Nancy Faeser (sd) on lisännyt listaan rikollisklaanien jäsenet perheenjäsenineen.

Saksassa on yhä myös yli 600 000 syyrialaista sotapakolaista, joiden monet toivovat sodan jo päätyttyä palaavan kotimaahansa.

Media yhdisti natsien Wannsee-konferenssiin

Median Wannsee 2.0:ksi kutsumassa Potsdamin keskustelutilaisuudessa oli mukana kymmenkunta CDU-puolueen ja AfD:n jäsentä.

Tunnetuin osanottaja oli itävaltalainen äärioikeistolainen kirjailija ja aikaisemmin oikeistolaiseen Identitäre-liikkeen johtoon kuulunut Martin Sellner, joka on kirjoittanut kirjan laittomien maahanmuuttajien palauttamisesta.

Tilaisuuteen osallistunut oikeustieteilijä Ulrich Vosgerau oletti itävaltalaisen tv-kanavan haastattelussa, että keskusteluja salakuunteli korvakuulokkeiksi naamioiduilla mikrofoneilla eräs hotelliin tekaistulla nimellä kirjautunut toimittajakollektiivin edustaja.

Correctiv kuvasi tilaisuutta hotellin puistoon ja hotellin rannassa olevalle saunalautalle piilotetuilla kameroilla.

Saksalaisessa keskustelussa pohditaan, saivatko toimittajat vakoilu- ja salakuunteluoperaatiossa mahdollisesti ammattiapua AfD:tä tarkkailevalta kotimaantiedustelulta.

AfD kiistää syytökset

AfD:n puheenjohtaja Tino Chrupalla ei ollut läsnä tilaisuudessa, mutta hän kiistää saksalaisen median toistaman väitteen, että tilaisuudessa olisi suunniteltu miljoonien maahanmuuttajien karkottamista.

– Saksan kansalaisista ja henkilöistä, joille on myönnetty Saksan passi, ei ole ollut koskaan puhetta, hän sanoi Akte mit Kopf -kanavan haastattelussa.

Correctiv ei ole suostunut paljastamaan vaatimuksista huolimatta keskustelun koko sisältöä vaan siitä vain kokonaisuudesta irrotettuja valikoituja katkelmia.

Toimittajista on tehty rikosilmoitus ikkunan läpi salaa otettujen kuvien julkistamisesta.

Syyllistyivätkö osanottajat maanpetokseen?

Toimiin on ryhtynyt nyt myös Saksan valtionsyyttäjä, joka tutkii Tagesspiegel-lehden mukaan, ovatko tilaisuuden osanottajat syyllistyneet maanpetokseen.

Minimirangaistus perustuslain mukaisen järjestyksen vaarantamisesta uhkauksilla ja väkivallalla on raskauttavissa tapauksissa vähintään kymmenen vuotta vankeutta.

Oikeustieteilijä Vosgeraun mukaan tilaisuudessa ei puhuttu mitään sellaista, mikä olisi laitonta. Kyse oli teemoista, jotka mietityttävät tällä hetkellä hyvin monia saksalaisia.

Mielenosoitusintoa kasvatettiin keksityllä sanalla

Toimittajakollektiivi varmisti ”salaista suunnitelmaa” koskeville paljastuksilleen maksimaalisen huomion väittämällä, että keskustelussa olisi käytetty Saksassa äärimmäisen herkkää ”deportation”-sanaa, tarkoittihan se natsi-Saksassa juutalaisten kuljettamista tuhoamisleireille.

Todellisuudessa tätä sanaa ei osanottajien mukaan käytetty. Myös Correctiv on poistanut väitteen tiedotteestaan.

Potsdamin kokouksen synnyttämän mediakohun innostamana Saksassa on järjestetty viikkojen ajan lukemattomia AfD:n kieltämistä vaativia mielenosoituksia. Teema on esillä medioissa ja uutisissa päivittäin.

”Koko Berliini vihaa AfD:tä”

Tähän asti suurin mielenosoitus pidettiin viikko sitten Berliinissä valtiopäivätalon edustalla. Yli tuhannen järjestön kutsumana paikalle saapui järjestäjien mukaan yli 300 000 ja poliisin mukaan noin 150 000 ihmistä.

Kansanjoukko huusi kuorossa, että ”koko Berliini vihaa AfD:tä”. Järjestäjät olivat toivoneet, että osanottajat eivät ota mukaansa Saksan lippuja. Mukana oli lukuisten kulttuurihenkilöiden ja poliitikkojen tavoin myös Saksan hallituksen terveysministeri Karl Lauterbach (sd).

Sisäministeriön alainen virasto kerää todisteita

Saksassa on kaikki liossa median inspiroimassa julkisessa keskustelussa lähes rutiininomaisesti natsipuolueeksi leimatun AfD-puolueen nujertamiseksi ja kieltämiseksi.

Mahdolliseen kieltoprosessiin tarvittavien todisteiden keräämisestä vastaa AfD:tä kiihkeästi vastustavan sisäministeri Nancy Faeserin (sd) alaisuudessa toimiva kotimaantiedustelu.

Kun koko puolue tai sen piiriosasto luokitellaan ”varmennetusti oikeistoradikaaliseksi”, niin kotimaantiedustelulla on lupa käyttää kaikkia salaisen palvelun menetelmiä sen vakoilemiseen.

Se saa ujuttaa puolueen sisälle vakoilijoitaan, värvätä sen organisaatiosta tiedonantajia sekä salakuunnella puolueen toimihenkilöiden puheluita ja lukea heidän viestejään.

”Kotimaantiedustelua käytetään oppositiota vastaan”

Radikaali-luokituksen perusteella kotimaantiedustelu saa vakoilla AfD:tä muun muassa Thüringenissä, Sachsenissa ja Brandenburgissa, joissa pidetään maapäivävaalit syykuussa. AfD on niissä kuten koko itäisessä Saksassa suosituin puolue.

AfD:n toinen puheenjohtaja Tino Crupalla, joka kuuluu itsekin kotimaantiedustelun vakoilemiin henkilöihin, syyttää sisäministeriötä kotimaantiedustelun käyttämisestä opposition nujertamiseen.

Siltä varalta, että liittopäivillä 78 paikan mandaatilla istuvan AfD:n kannatus kasvaa joukkomielenosoituksista, mediakampanjoista ja muista vastatoimista huolimatta eikä mahdollinen kieltoprosessikaan etene, hallituspuolueet suunnittelevat myös muita keinoja sen vaikutusvallan rajoittamiseksi.

Parhaillaan selvitetään muun muassa mahdollisuutta muuttaa perustuslakia siten, ettei AfD pääse missään oloissa vaikuttamaan perustuslakioikeuden tuomareiden valintaan.

Joissakin osavaltioissa pohditaan mahdollisuuksia estää AfD:tä valitsemasta pääministeriä siinäkin tapauksessa, että se saisi maapäiville enemmistön.

Entinen tiedustelupomo salaisen palvelun tarkkailussa

Kotimaantiedustelu on aloittanut myös omaa konservatiivista puoluettaan, arvounionia, perustavan entisen päällikkönsä Hans-Georg Maassenin tarkkailun.

Ex-tiedustelujohtaja on leimattu äärioikeistolaiseksi, koska hän on arvostellut muun muassa entisen puolueensa CDU:n toimintaa ennen kaikkea siirtolais- ja pakolaispolitiikassa mutta myös konservatiivisten arvojen hylkäämisessä.

Maassen erotettiin tiedustelujohtajan virasta vuonna 2018 hänen sanottuaan, että liittokansleri Angela Merkelin (CDU) Chemnitzin tapahtumista antama lausunto ei perustu tosiasioihin.

Merkel meni Antifan ansaan

Chemnitzissä järjestettiin hallituksen turvapaikkapolitiikkaa arvostellut mielenosoitus kolmen turvapaikanhakijan surmattua erään pankkiautomaatilla asioineen miehen.

Koska eräs mielenosituksen järjestäjistä oli AfD-puolue, niin vasemmistopuolue Linke ja monet vasemmistolaiset järjestivät vastamielenosoituksia joukossaan Antifa ja muita vasemmistoradikaaleja ryhmittymiä. Tilaisuudessa oli käsirysyä osanottajien välillä.

Saksan yleisradion uutisissa julkaistiin päivän päätteeksi muutaman kymmenen sekunnin mittainen kännykkävideo, jonka väitettiin todistavan, että oikeistoradikaalit jahtasivat kaupungin kaduilla ulkomaalaisia.

Myös Merkel tuomitsi tyrmistyneenä tapahtumat pelkästään uutisoinnin perusteella.

Väärät uutiset painoivat faktoja enemmän

– On hämmästyttävää, että paikalla olleiden liittovaltion vastuullisten viranomaisten, poliisin ja tapahtumia läheltä seuranneiden paikallisen median toimittajien tiedoilla ei ollut Merkelille mitään merkitystä, vaan hän ja hänen tiedottajansa perustivat kannanottonsa pelkästään Saksan yleisradion Tagessauch-uutisista näkemäänsä Antifa-videoon, jolla ei ollut minkäänlaista todistusarvoa, sanoi Maassen tv-haastattelussa.

Kun hän kertoi Merkelille, mitä Chemnitzissä todella tapahtui ja että video oli väärä, niin tuloksena olivat potkut. Taustalla vaikuttivat mahdollisesti myös Maassenin aikaisemmat varoitukset rajoittamattoman maahantulon turvallisuusriskeistä.

Virkamiehet voidaan erottaa Saksassa syytä ketomatta, mutta tässä tapauksessa ne olivat selviä.

Oppositio vihavainon kohteena

Maassenista on hämmästyttävää, että poliittisella medialla on niin paljon valtaa, että ”ne voivat tarjota valheet tosiasioina”.

Samanlaisia vihavainon aineksia hän tunnistaa nyt parhaillaan käynnissä olevassa AfD-puolueen moukaroinnissa Potsdamin tapaamisen perusteella.

Maassenin mukaan tällaisia massamielenosoituksia järjestetään demokraattisissa valtioissa yleensä hallitusta eikä hallituksen vastustamaa oppositiota vastaan.