
Salon kriisikaupunki saa tukea valtion lisäbudjetista
Teknologiateollisuuden murroksesta kärsivä Salon seutu saa lisätukea valtion lisätalousarviosta. Hallitus päätti asiasta talouspoliittisen ministeriryhmän kokouksessa keskiviikkona.
Salon seutu saa yhteensä 17 miljoonaa euroa, mistä työministeriön kehyksen sisältä viisi miljoonaa. Tuella rahoitetaan jo toimivien yritysten kasvua ja tuetaan uusien yritysten houkuttelemista ja uusien yritysten syntymistä.
10 miljoonaa digitalisaatioon
Rahoitusta myönnetään 10 miljoonaa euroa Tekesin Digibuusti-hankkeeseen, 2 miljoonaa Finpron ICT Invest-hankkeen lisärahoitukseen, 5 miljoonaa yritysten kehittämisvaltuuksien lisärahoitukseen, mikä kohdistuu Microsoftin lähtöalueille. Siirtyviä yritystukivaltuuksia nostetaan 10 miljoonasta 20 miljoonaan. EU:n Kestävää kasvua ja työtä –hankkeesta myönnetään 5 miljoonaa euroa yritysten kehittämishankkeisiin Salon seudulle ja muille äkillisen rakennemuutoksen paikkakunnille.
Rahoituksella tuetaan erityisesti Microsoftilta irtisanottujen työntekijöiden uudelleen työllistymistä.
Työttömyys kolminkertaistunut
Salosta on vuonna 2008 alkaneen murroksen jälkeen kadonnut jo noin 6 000 työpaikkaa, joista 4 500 on teollisuuden työpaikkoja. Microsoftin toimintojen lakkauttaminen aiheutti noin 700 työpaikan menetyksen.
– Työttömyysaste, joka vuonna 2008 oli 5,8 prosenttia, on nyt kasvanut 15,3 prosenttiin, oikeus- ja työministeri Jari Lindström sanoo.
Salon seutu on ollut äkillisen rakennemuutoksen alue jo vuodesta 2009 asti. Valtioneuvosto jatkaa tätä nimeämistä vuodenvaihteesta eteenpäin, vaikka sen piti päättyä jo silloin.
– Vierastankin ”äkillistä rakennemuutosta”. Salo on jatkuvan rakennemuutoksen alue, Lindström huomauttaa.
Rahoilla kehitetään
kymmeniä yrityksiä
Salolle on kohdistettu äkillisen rakennemuutoksen rahoja tähän asti jo 14,3 miljoonaa euroa – tänä vuonna neljä miljoonaa. Viime vuodesta siirtyi 2,4 miljoonaa eli yhteensä Salo on saanut tänä vuonna 6,4 miljoonaa euroa.
Näistä on käytetty 4,5 miljoonaa yhteensä 40 pk-yritykselle ja työpaikkoja luoviin kehittämishankkeisiin.
– Keinoilla on kyetty helpottamaan Salon alueella Microsoftin poistumisesta aiheutuvia työpaikkamenetyksiä, Lindström kertoo.
– Ely-keskuksissa on käsittelyssä noin 2,4 miljoonan edestä pk-yritysten kehittämisavustushakemuksia, joten näyttää siltä, että tämän vuoden koko valtuus tullaan käyttämään. Lisäksi seutukunnalla on jätettävinä joukko hakemuksia, joista keskustellaan. Tällä viiden miljoonan euron lisävaltuudella mahdollistetaan uusia korvaavia työpaikkoja luovien hankkeiden rahoittaminen.
Salo ja Turun seutu
kilpailevat osaajista
Vaikka Salon seutu on kärsinyt suurista muutoksista, pilkistää siellä Lindströmin mukaan myös toive tulevasta. Ministeri kehuu Salon tehneen oikeita toimenpiteitä ja olleen itse aktiivinen.
– Se auttaa. Valtion pitää olla aktiivinen, mutta myös kuntien itse ja yritysten pitää olla aktiivisia. Salon seudulla nähdään pimeyden keskellä valoa ja se on osaaminen.
– Microsoftin 700 irtisanotusta on Salon kaupunginjohtaja Antti Rantakokon mukaan noin 200 työllistynyt Espooseen ja noin 200 muualle aktiivisin toimin, mistä Rantakokko kiittää rahoitusta.
Salo pyrkii houkuttelemaan yrityksiä, jotka työllistäisivät ohjelmistoalan osaajia. Heitä on tultu hakemaan jo muualle: äskettäin oli rekrytointitilaisuus, johon tuli yrityksiä viidestä Pohjois-Euroopan maasta.
Alueella mietitään myös kovasti, kuinka ohjelmisto-osaaminen voisi hyödyntää alueen raskasta ja suurta teollisuutta, kuten laiva- ja autoteollisuutta sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä.
Veli-Pekka Leskelä
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Emeritusprofessori Vesa Kanniainen: ”Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen väitteet maahanmuuton hyödyistä harhaanjohtavia”
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.

Kansanedustaja Eemeli Peltonen menehtyi tänään eduskunnassa

Turvetuotannon alasajo sulkee tehtaita Suomessa – Keskisarja: Turve pitää nostaa pannasta
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.

Espanjalaiskaupunki julisti muslimien julkiset juhlat pannaan – ”Paikallisen kristillisen perinteen vastaista”
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.

Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.

Suomi ajoi alas turvetuotantonsa viherhumpan tahtiin – Polvinen: ”Edellisen hallituksen päätökset johtivat siihen, että Italiassa mafia juhlii ja turvetuottajat Suomessa menettivät työpaikkansa”
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.

Purra: ”Kyllä riittää tässä maassa hommia puolueella, joka ei halua kupata veronmaksajan selkänahasta etuoikeuksia eikä totella kaiken maailman intressitahoja”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.

Opettaja-kirjailija Arno Kotro kertoo, kuinka edistyksellinen kiihko pilasi koulut
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.

Talousprofessori Matti Virén: On leikattava suomalaisten hyvinvoinnille toissijaisista menoista
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.

Vasemmistomedia Kansan Uutiset kytkee burkan tasa-arvoon – Purra: ”Poliittista ja kielellistä manipulaatiota”
Kansan Uutisten tuoreessa kirjoituksessa rinnastetaan muslimien kaapuasujen käyttö feminismiin ja tasa-arvoon. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa vertauksen ”sattuvan sieluun”.