
Salon kriisikaupunki saa tukea valtion lisäbudjetista
Teknologiateollisuuden murroksesta kärsivä Salon seutu saa lisätukea valtion lisätalousarviosta. Hallitus päätti asiasta talouspoliittisen ministeriryhmän kokouksessa keskiviikkona.
Salon seutu saa yhteensä 17 miljoonaa euroa, mistä työministeriön kehyksen sisältä viisi miljoonaa. Tuella rahoitetaan jo toimivien yritysten kasvua ja tuetaan uusien yritysten houkuttelemista ja uusien yritysten syntymistä.
10 miljoonaa digitalisaatioon
Rahoitusta myönnetään 10 miljoonaa euroa Tekesin Digibuusti-hankkeeseen, 2 miljoonaa Finpron ICT Invest-hankkeen lisärahoitukseen, 5 miljoonaa yritysten kehittämisvaltuuksien lisärahoitukseen, mikä kohdistuu Microsoftin lähtöalueille. Siirtyviä yritystukivaltuuksia nostetaan 10 miljoonasta 20 miljoonaan. EU:n Kestävää kasvua ja työtä –hankkeesta myönnetään 5 miljoonaa euroa yritysten kehittämishankkeisiin Salon seudulle ja muille äkillisen rakennemuutoksen paikkakunnille.
Rahoituksella tuetaan erityisesti Microsoftilta irtisanottujen työntekijöiden uudelleen työllistymistä.
Työttömyys kolminkertaistunut
Salosta on vuonna 2008 alkaneen murroksen jälkeen kadonnut jo noin 6 000 työpaikkaa, joista 4 500 on teollisuuden työpaikkoja. Microsoftin toimintojen lakkauttaminen aiheutti noin 700 työpaikan menetyksen.
– Työttömyysaste, joka vuonna 2008 oli 5,8 prosenttia, on nyt kasvanut 15,3 prosenttiin, oikeus- ja työministeri Jari Lindström sanoo.
Salon seutu on ollut äkillisen rakennemuutoksen alue jo vuodesta 2009 asti. Valtioneuvosto jatkaa tätä nimeämistä vuodenvaihteesta eteenpäin, vaikka sen piti päättyä jo silloin.
– Vierastankin ”äkillistä rakennemuutosta”. Salo on jatkuvan rakennemuutoksen alue, Lindström huomauttaa.
Rahoilla kehitetään
kymmeniä yrityksiä
Salolle on kohdistettu äkillisen rakennemuutoksen rahoja tähän asti jo 14,3 miljoonaa euroa – tänä vuonna neljä miljoonaa. Viime vuodesta siirtyi 2,4 miljoonaa eli yhteensä Salo on saanut tänä vuonna 6,4 miljoonaa euroa.
Näistä on käytetty 4,5 miljoonaa yhteensä 40 pk-yritykselle ja työpaikkoja luoviin kehittämishankkeisiin.
– Keinoilla on kyetty helpottamaan Salon alueella Microsoftin poistumisesta aiheutuvia työpaikkamenetyksiä, Lindström kertoo.
– Ely-keskuksissa on käsittelyssä noin 2,4 miljoonan edestä pk-yritysten kehittämisavustushakemuksia, joten näyttää siltä, että tämän vuoden koko valtuus tullaan käyttämään. Lisäksi seutukunnalla on jätettävinä joukko hakemuksia, joista keskustellaan. Tällä viiden miljoonan euron lisävaltuudella mahdollistetaan uusia korvaavia työpaikkoja luovien hankkeiden rahoittaminen.
Salo ja Turun seutu
kilpailevat osaajista
Vaikka Salon seutu on kärsinyt suurista muutoksista, pilkistää siellä Lindströmin mukaan myös toive tulevasta. Ministeri kehuu Salon tehneen oikeita toimenpiteitä ja olleen itse aktiivinen.
– Se auttaa. Valtion pitää olla aktiivinen, mutta myös kuntien itse ja yritysten pitää olla aktiivisia. Salon seudulla nähdään pimeyden keskellä valoa ja se on osaaminen.
– Microsoftin 700 irtisanotusta on Salon kaupunginjohtaja Antti Rantakokon mukaan noin 200 työllistynyt Espooseen ja noin 200 muualle aktiivisin toimin, mistä Rantakokko kiittää rahoitusta.
Salo pyrkii houkuttelemaan yrityksiä, jotka työllistäisivät ohjelmistoalan osaajia. Heitä on tultu hakemaan jo muualle: äskettäin oli rekrytointitilaisuus, johon tuli yrityksiä viidestä Pohjois-Euroopan maasta.
Alueella mietitään myös kovasti, kuinka ohjelmisto-osaaminen voisi hyödyntää alueen raskasta ja suurta teollisuutta, kuten laiva- ja autoteollisuutta sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä.
Veli-Pekka Leskelä
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä
Pride-teemapelipaidasta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi kieltäytyneen jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen tapaus on ollut viikonlopun keskustelunaihe. Savinaisen Pride-nihkeys poiki saman tien voimakkaan reaktion Setalta, cancelointiyrityksen ja jopa vihjailua lakimuutoksista. Vihreän puolueen puheenjohtajalla Sofia Virralla näyttäisi myös olevan oma roolinsa tapahtumien taustalla.

Kolumni: Seta on totalitaarinen järjestö
Jääkiekkoilija Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pukemasta Pride-paitaa TPS:n pelissä, koska ei halua julkisesti tukea Pride-ideologiaa. Turun Setan paikallisjohto ilmoitti, että Savinaisen ei olisi pitänyt edes pelata, kun hän ei suostunut käyttämään Pride-paitaa. Samalla Seta julkaisussaan valitti sitä, että Suomen syrjintälainsäädäntö estää tällaisen sivuuttamisen. Ajatus on pysäyttävä. Ihminen pitäisi sulkea ulos työtehtävästään siksi, että hän ei suostu julkisesti osoittamaan ideologista uskollisuutta Pridelle, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison 1. varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom TPS:n kohuottelusta: ”Seta ja Sofia Virta, jättäkää Veli-Matti Savinainen rauhaan”
TPS:n SM-liigaottelussa syntyi viikonloppuna kohu, kun kokenut hyökkääjä Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pelaamasta Pride-teemapelipaidassa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom muistuttaa, että työntekijällä on Suomessa oikeus kieltäytyä poliittisesta tai ideologisesta toiminnasta työpaikallaan.

Sofia Virran somessa TPS-hyökkääjään kohdistama painostus ei tuottanut tulosta – Virta saikin itse lähteä TPS:n hallituksesta, TPS korostaa, että organisaation ei tulisi kääntyä pelaajiaan vastaan
Vihreiden puheenjohtajalle Sofia Virralle tuli tänään lähtö TPS:n hallituksesta. Taustalla on Virran eilinen yritys hiillostaa epäsuorasti TPS:n hyökkääjää Veli-Matti Savinaista, joka kieltäytyi käyttämästä Pride-paitaa kiekkokaukalossa. Sofia Virran painostusyritys johti kuitenkin siihen, että TPS ensin julkaisi eilen illalla julkisen anteeksipyynnön Savinaiselle. Tänään aamupäivällä TPS tiedotti, että Sofia Virta ei enää jatka TPS:n hallituksessa.

Rostila pöyristyi vaatimuksista syrjiä kultaleijonaa: Yrittääkö Seta tehdä toisinajattelijoista lainsuojattomia?
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila tyrmää Turun seudun Setan kommentin Veli-Matti Savinaisen pelipaitakohusta.

Kolumni: Yle puhuu polarisaatiosta mutta ruokkii sitä itse
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.















