

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Simula vaatii hallitukselta toimia kyläkoulujen säilyttämiseksi: ”Isot uudet koulut omiaan lisäämään koulukiusaamista”
Koulukiusaaminen on puhuttanut jälleen eduskuntaa, kun Vantaalla tapahtunut kouluväkivallanteko tuli uutisotsikoihin.
Perussuomalaisten kansanedustajat ottivat vahvasti kantaa koulukiusaamista ja -väkivaltaa vastaan viime torstain kyselytunnilla. Kansanedustaja Jenna Simula nosti tuolloin esille myös kiusaamista lisäävät ilmiöt, kuten kyläkoulujen lakkauttamiset, avoimet oppimisympäristöt ja vieraskielisten lasten määrän hurjan kasvun.
Simula ei vakuuttunut opetusministerin antamista vastauksesta, ja jättikin tänään asiasta lisäksi kirjallisen kysymyksen hallitukselle.
– Jättämässäni kirjallisessa kysymyksessä kysyn hallitukselta, millä keinoilla se tukee kyläkoulujen säilyttämistä. Nähdäkseni nykyisen opetussuunnitelman mukaiset avoimet oppimisympäristöt ja suuremmat kouluyksiköt ovat omiaan lisäämään kiusaamistapauksia, Simula perustelee.
Kyläyhteisössä välitetään toisista
Simulan mukaan kuntien tiukassa taloudellisessa tilanteessa pieniä kyläkouluja on lakkautettu ja lapset on siirretty suurempiin kouluyksiköihin, joissa lapset ja aikuiset eivät välttämättä edes juuri tunne toisiaan.
Kiusaamista voi olla tästä syystä vaikeampi huomata, eikä yhteisyydellä ole samanlaista sijaa kuin aiemmin.
– Kyläyhteisöissä ja kyläkouluissa usein koko kylä kasvattaa lapsia yhdessä. Moni vanhempi haluaakin lapsensa sellaiseen kouluun, joissa on perinteiset luokat ja luokkahuoneet sekä selkeä päivän kulku. Näkeekö hallitus lainkaan, millainen merkitys yhteisöllisyydellä on koulun ilmapiiriin ja turvallisuuteen? Mihin konkreettisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta kiusaamisongelmaan pystyttäisiin puuttumaan nykyisissä avoimissa oppimisympäristöissä? Simula kysyy.
Opetusministeri Li Anderssonin on vastattava jätettyyn kysymykseen kolmen viikon kuluessa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ritva Elomaa koulukiusaamisesta: ”Lapset ja nuoret on opetettava huomioimaan toiset ja ymmärtämään tekojensa seurauksia”

Koponen koulumaailman ongelmista: ”Puheet riittää, nyt tarvitaan tekoja”

Elomaa: Koulukiusaaminen ei ole loppunut tänäkään syksynä

Koposen kansalaisaloitteella mutkia matkassa

Koulukiusaaminen raaistunut ja saanut uusia muotoja – Elomaa: Varhaiseen puuttumiseen panostettava

Koponen: ”Miksi kouluväkivaltaan ei haluta puuttua, vaikka avaimia olisi?”

Antikainen: Pahoinpitelyjen kutsuminen koulukiusaamiseksi on uhrien vähättelyä – Etelä-Karjalan malli otettava käyttöön valtakunnallisesti

Koponen: Marinin hallitukselta on löydyttävä rahaa ja uskallusta uusiin toimintamalleihin – ”Koulukiusaajan tulisi vaihtaa koulua, ei kiusatun”

Koponen huolissaan nuorten kasvavasta väkivallasta: ”Viranomaisilla oltava työkalut väkivalta- tai päihdekierteen katkaisemiseksi”
Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”
Keskusta on juuri julkaissut uusimman vaihtoehtobudjettinsa, joka lähinnä vaikuttaa siltä, että se on laadittu vaihtoehtoisessa todellisuudessa, sillä kepu muun muassa rahoittaisi uusia menoja perumalla veronkevennyksiä, joita ei edes tule ensi vuodelle. - Mieluiten näkisin ensi vuoden vaihtoehtobudjetin koskevan ensi vuotta, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.
















