PS KUVATOIMITUS
Kielinero. Muistihirviö. Noilla sanoilla nuorta Matiasta joskus muinoin helliteltiin. Äidinkieli sujui mainiosti, englanti sujui vielä mainiommin. Paria muutakin kieltä kokeilin, ihan vain kielten opettelemisen ilosta. Mutta se ruotsi. Se kertakaikkisen kamala pakkoruotsi.
Vuoden 1992 yo-kirjoituksissa lukiossani kirjoitettiin kehnotasoisia ruotsin aineita. Minun oli niistä toiseksi kurjin. En syytä arvostelijoita väärästä tuomiosta, sillä niin kertakaikkisen kamalaa soopaa tekstini oli. Säälin edelleen opettajaani, jonka oli viran puolesta yritettävä saada selvää siitä, mitä pumaskassa yritettiin kertoa. Sekä yo-sensoria myös, joka lienee omassa nuoruudessaan asettanut itselleen ylevämpiä uratavoitteita kuin moisessa moskassa kahlaamisen. Noh, molemmat saivat sentään urakastaan palkkioksi selviä seteleitä.
Mikä oli mennyt vikaan? Olin opetellut ruotsin kieltä monta vuotta. Arkijärjen mukaan minun olisi pitänyt saada kielitaito, jota olisin voinut hyödyntää sosiaalisissa tilanteissa ja työpaikoilla. Opinto-oppaat erikseen lupailivat ruotsin hyödyttävän pohjoismaisessa yhteistyössä. Korkeakoulussa läpäisin vielä ruotsin virkamieskokeen. Yhteiskunnan piti saada minusta kielellisesti ketterä kansalainen, jolla on vähintäänkin kielitaitolain mukainen tyydyttävä ruotsin kielen taito ja valmius toimia virkatehtävissä myös toisella kotimaisella.
Toisin kävi.
Sitä ruotsia, jonka minä kouluaikana opin, ei yksinkertaisesti voi hyödyntää julkisissa palvelutehtävissä. Kielitaitoni riittää sanomaan: ”jag vill ha caffe”, mutta en voisi yleistä turvallisuutta vaarantamatta osallistua ruotsinkielellä operoituun rakennushankkeeseen.
Ehkä syy oli käytännön harjoituksen puutteessa. Kukaan ei ole tosissaan yrittänyt kommunikoida minulle ruotsiksi. Edes Ruotsissa. Toki joskus itse yritin, mutta kun keskustelun toinen osapuoli kuuli minun tulkitsevan jaloa äidinkieltään rujolla jag heter –tankkauksella, hän vaihtoi keskustelun kesken virkkeen englanniksi. Näin tapahtui usein. En syytä heitäkään.
Harva niistä, joille ruotsireppu on pakotettuna selkään isketty, on taakastaan riittävästi hyötynyt. Jotkut ovat, tietenkin, mutta fakta kuitenkin on se, että Ruotsissa pärjää loistavasti myös englannin kielellä. Kuten Norjassa, Tanskassa ja Islannissakin. Taannoisen eurobarometrin mukaan englannin kielellä tavoittaa 38 prosenttia kaikista EU-kansalaisista. Ranskan tai saksan kielellä tavoittaisi 14 prosenttia. Maailmanlaajuisesti noilla kolmella kielellä saisi yhteyden miljardeihin ihmisiin. Ja me täällä tankkaamme ruotsia, kahdeksan miljoonan ihmisen kieltä.
+ + +
Kun kantaväestö puhuu pakkoruotsista, ovat hyötyjät harvassa. Eräs onnenpekoista on keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen. Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland –niminen kaksikielisyyttä tukeva säätiö rahoitti Laanisen kunnallisvaalikampanjaa vuonna 2012 kahdella tuhannella eurolla. Ja samalla summalla kannustettiin myös kokoomuksen Henna Virkkusta. Menneistä vai tulevista teoista?
Perussuomalaisen verkkolehti uutisoi 28.7 keskustan sisältä kantautuneista äänistä, joiden mukaan puolue olisi puuhaamassa vaaliliittoa yhdessä RKP:n kanssa. Keskustan ruotsinkielisen piirin puheenjohtaja Peter Albäck: ”Pari kuukautta sitten sain ensimmäisen kerran kuulla Laanisen tehneen lehmänkauppoja RKP:n kanssa. Aivan selvästi RKP on tässä tarjoamassa keskustalle rahaa, jotta saavat paikan Brysselistä.”
Keskustan puoluehallitus tyrmäsi vaaliliiton, mutta asetelma paljasti tulevista eurovaaleista mielenkiintoisia näkymiä. Ensinnäkin, RKP on suuressa vaarassa menettää ainoan paikkansa. Carl Haglund valittiin 2009 euroedustajaksi pienimmällä vertausluvulla. RKP tarvitsisi liittolaisen, ja luonnollisin valinta olisi ollut alituisessa rahapulassa sinnittelevä keskusta. Toiseksi, RKP:n on pakko hakeutua keskustan suosioon, koska eurovaaliedustajan putoamisen ohella sen ikiaikainen hallituspaikka on perussuomalaisten menestyksen takia vaarassa.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 11/2013 -lehdessä.
Matias Turkkila
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Pelibisneksillä aiemmin menestyneen Peter Vesterbackan Finest Future ‑yhtiö on konkurssimenettelyssä muun muassa maksamattomien työeläkevakuutusmaksujen vuoksi. Yhtiön keskeinen liikeidea on ollut ulkomaalaisten opiskelijoiden rekrytointi maksua vastaan suomalaisiin lukioihin.
Jääkiekkoilija Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pukemasta Pride-paitaa TPS:n pelissä, koska ei halua julkisesti tukea Pride-ideologiaa. Turun Setan paikallisjohto ilmoitti, että Savinaisen ei olisi pitänyt edes pelata, kun hän ei suostunut käyttämään Pride-paitaa. Samalla Seta julkaisussaan valitti sitä, että Suomen syrjintälainsäädäntö estää tällaisen sivuuttamisen. Ajatus on pysäyttävä. Ihminen pitäisi sulkea ulos työtehtävästään siksi, että hän ei suostu julkisesti osoittamaan ideologista uskollisuutta Pridelle, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison 1. varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.
Vihreiden puheenjohtajalle Sofia Virralle tuli tänään lähtö TPS:n hallituksesta. Taustalla on Virran eilinen yritys hiillostaa epäsuorasti TPS:n hyökkääjää Veli-Matti Savinaista, joka kieltäytyi käyttämästä Pride-paitaa kiekkokaukalossa. Sofia Virran painostusyritys johti kuitenkin siihen, että TPS ensin julkaisi eilen illalla julkisen anteeksipyynnön Savinaiselle. Tänään aamupäivällä TPS tiedotti, että Sofia Virta ei enää jatka TPS:n hallituksessa.
Pride-teemapelipaidasta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi kieltäytyneen jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen tapaus on ollut viikonlopun keskustelunaihe. Savinaisen Pride-nihkeys poiki saman tien voimakkaan reaktion Setalta, cancelointiyrityksen ja jopa vihjailua lakimuutoksista. Vihreän puolueen puheenjohtajalla Sofia Virralla näyttäisi myös olevan oma roolinsa tapahtumien taustalla.
Tampereesta tulee tiettävästi ensimmäinen suomalaiskaupunki, joka avaa kesäkuussa nimettömän ilmoituskanavan rasismista. Apulaispormestari Jaakko Mustakallio (vihr.) myöntää, että nimettömyys voi houkutella perättömiä ilmiantoja kiusaamistarkoituksessa, mutta pitää riskiä pienenä, koska jokainen tapaus arvioidaan erikseen ennen toimenpiteitä. Perussuomalaiset kansanedustajat Pekka Aittakumpu ja Onni Rostila tyrmäävät ajatuksen ilmiantokanavasta.
TPS:n SM-liigaottelussa syntyi viikonloppuna kohu, kun kokenut hyökkääjä Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pelaamasta Pride-teemapelipaidassa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom muistuttaa, että työntekijällä on Suomessa oikeus kieltäytyä poliittisesta tai ideologisesta toiminnasta työpaikallaan.
Lääkärinä esiintynyt mies on hoitanut potilaita monikulttuurisen Medipulssi Oy:n lääkäriasemalla ilman pätevyyttä. Mies käytti lääkäriveljensä tunnuksia. Valelääkäri teki muun muassa ympärileikkauksia poikalapsille. Poliisi tutkii tapausta useilla rikosnimikkeillä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila tyrmää Turun seudun Setan kommentin Veli-Matti Savinaisen pelipaitakohusta.
Britanniassa Manchesterin alueella äskettäin järjestettyjen Gortonin ja Dentonin täytevaalien piti olla helppo voitto Labour-puolueelle. Monien yllätykseksi vihreät nousivatkin voittajiksi ja varsin ”kyynisellä” pelillä. Maltillisemmasta vasemmistosta poiketen vihreät räätälöivät kampanjoitaan entistä härskimmin eri kansanryhmille. Monikulttuurisia, monesti islamilaisia kansanryhmiä puhuteltiin Gaza-teemalla ja levittämällä urdunkielisiä antisionistisia videoita. Brittiväestöä puolestaan puhuteltiin kansantaloudellisilla teemoilla.
Työeläkevakuuttajien etujärjestön Telan väistyvä toimitusjohtaja, valtiovarainministerinäkin toiminut Suvi-Anne Siimes moittii Helsingin Sanomien haastattelussa että maahanmuuttajat pääsevät liian helposti Kelan eläkejärjestelmän piiriin. Hän näkee tämän ongelmana, joka rasittaa Suomen sosiaaliturvajärjestelmää ja uhkaa sen kestävyyttä pitkällä aikavälillä.
