Suomen Perustan Grönroos uusista piilopuoluetuista: ”Monella alueella uuteen ”demokratiarahaan” menevällä summalla saataisiin palkattua vuodeksi lähemmäs kymmenen sairaanhoitajaa”

Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroos kritisoi ajatuspajan sivuilla ”demokratiarahaksi” nimettyä uutta piilopuoluetuen muotoa. Grönroos pitää kyseenalaisena sitä, että puolueet korottavat jo ennestään suuria tukiaan samaan aikaan, kun kansalaisille on luvassa vain niukkuutta.

Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos kirjoittaa ajatuspajan sivuilla, että puolueet ovat monin paikoin sopineet jo ennen aluevaaleja siitä, kuinka monella tuhannella eurolla puolueiden piirijärjestöjä tuetaan valittua aluevaltuutettua kohden. Toki tuki näennäisesti määritellään käytettäväksi hyvinvointialueen valtuustoryhmän toimintaan, mutta käytännössä se on lisä jo olemassa oleviin puoluetukiin.

Puoluetukiin reilut 35 miljoonaa euroa

Monilla alueilla suunnitellut tuet liikkuvat 5 000 ja 6 000 euron luokassa per valtuutettu. Kun maassa on 1 379 aluevaltuutettua, niin uusi piilopuoluetuki olisi valtakunnallisesti noin 7-8 miljoonaa euroa vuodessa.

– Puoluetukia maksetaan tänä vuonna reilut 35 miljoonaa euroa. Valtion maksamien puoluetukien lisäksi myös kunnat tukevat merkittävillä summilla poliittista toimintaa. Kunnallisalan kehittämissäätiön vasta julkaistun tutkimuksen mukaan kuntien luottamushenkilömaksuista kerätyt puolueverot, valtuustoryhmien tukirahat ja kunnissa maksetut poliittiset järjestötuet nousevat vuosittain jopa 15 miljoonaan euroon, Grönroos kirjoittaa ja jatkaa:

– Puoluetoimintaa tuetaan myös valtakunnallisten järjestötukien muodossa, joista maksetaan tukia niin poliittiselle nuorisojärjestöille (2,4 milj.), opiskelijajärjestöille (0,2 milj.) kuin varhaisnuorisojärjestöille (1,5 milj.). Puolueiden ajatuspajoja tuetaan vuosittain 600 000 eurolla. Puoluepoliittisia toimijoita tuetaan siis järjestö- ja tutkimukseen tarkoitettavien tukien kautta yli neljällä ja puolella miljoonalla eurolla.

Hyvinvointivaltio pitää huolta puolueistaan

Piilopuoluetueksi voidaan myös laskea ministerien avustajien määrän kasvattaminen, jolla hallituspuolueet saavat käytännössä levennettyä puolueen poliittisen suunnittelun harteita. Palkat ovat myös ministeriöissä kilpailukelpoiset.

– Puolueiden tukeminen verovaroista voi olla mielekästä, jos katsotaan maailmaa, jossa ajatus tukien maksamisesta syntyi. Mikäli tuet pysyvät kooltaan kohtuullisina ja jakoperusteiltaan tasapuolisina, voi puolueiden tukeminen parhaimmillaan edistää päätöksentekijöiden riippumattomuutta ulkopuolisista eturyhmistä ja näin vahvistaa äänestäjän asemaa.

– Pahimmillaan puoluetuet ovat kohtuuttoman suuria muihin julkisiin menoihin nähden, niiden jakoperusteet ovat epäselvät ja epätasapuoliset tai niitä kasvatetaan paikkaamaan tilannekohtaisesti jonkin puolueen kassavajetta. Puoluetuet eivät saa myöskään olla keino pönkittää vanhojen puolueiden valtaa ja estää uusia liikkeitä nousemasta.

Uusi hallintohimmeli lisää menoja entisestään

Aluehallinnon varjolla suunniteltujen uusien piilopuoluetukien summa voi olla vaatimaton koko sotesektorin budjettiin nähden. Vaikka puolueita tuetaan Suomessa avokätisesti monesta suunnasta, olisi uusi alueellinen puoluetuki silti taas merkittävä korotus jo olemassa oleviin poliittisiin tukiin.

– Sotemenot ovat kasvussa, ja uusi hallintohimmeli lisää niitä entisestään. Puolueiden on siis kyseenalaista lähteä nostamamaan jo ennestään suuria tukiaan samaan aikaan, kun tavalliselle kansalaiselle ei ole muuta jaettavaa kuin niukkuutta.

– Monella alueella uuteen ”demokratiarahaan” menevällä summalla saataisiin palkattua vuodeksi lähemmäs kymmenen sairaanhoitajaa. Aluevaltuutetut päättävät kumpaan rahat laitetaan. Valinnan pitäisi olla helppo, Grönroos kirjoittaa.