Työttömyys ja maahanmuutto nostivat Suomen populismiriskin kärkisijoille Euroopassa, Talouselämä uutisoi. Oxford Economicsin tutkimuksessa populismilla tarkoitettiin muun muassa EU-vastaisuutta, populistisiksi miellettyjen puolueiden kannattamista sekä maahanmuuttokriittisyyttä.
Viime vuoden aikana taloudelliset ja kulttuuriset stressitekijät Euroopassa ovat helpottaneet, kertoo Oxford Economicsin tutkimus Talouselämän mukaan. Stressitekijät lisäävät yhteiskuntien alttiutta populismiin.
Oxford Economics ylläpitää pistetaulukkoa eurooppalaisesta populismista. Sen mukaan yleinen suhtautuminen Euroopan unionia kohtaan on parantunut, koska maahanmuuttajamäärät ovat vähentyneet ja taloudellinen tilanne Euroopassa on helpottunut.
Tutkimuksessa käytettyjen stressimittarien mukaan Euroopan korkein stressitaso on Kreikassa, jossa stressimittareista 69 prosenttia on ylimmässä neljänneksessä. Toisena on Italia (56 prosenttia), Espanja (50 prosenttia) ja Ranska 44 (prosenttia). Suomi on viidenteneä 38 prosentilla.
Suomen stressitekijöistä keskeinen on talous. Meillä kokonaistuotanto pieneni aikavälillä 2008-2017 kun samalla työttömyys on kasvanut 2,3 prosenttiyksikköä vuodesta 2008. Lisäksi suomalaiset pitävät työllisyyttä ja taloudellista tilannetta suurena huolenaiheena.
Suomi sai stressipisteitä myös maahanmuutosta. Tosin maahanmuuttajien määrä Suomessa ei ole erityisen korkea tai matala. Suomalaisista 35 prosenttia nosti kuitenkin maahanmuuton kahden suurimman huolenaiheensa joukkoon elokuussa 2017.
Suomalaisten suhtautuminen EU:hun on eurooppalaista tasoa. Suomalaisista 17 prosentilla oli negatiivinen suhtautuminen unioniin elokuussa 2017 kun Kreikassa kieletisesti asennoituvia oli 43 prosenttia, Italiassa 23 prosenttia, Espanjassa 13 prosenttia ja Ranskassa 25 prosenttia.
Raportin tekijät odottavat populismin nousevan selvimmin maissa, jotka ovat altistuneet huomattavasti globalisaatiolle ja jotka ovat samaan aikaan kokeneet taloudellisia säästöohjelmia sekä huonoja tuloksia työmarkkinoilla, kasvussa ja tasa-arvossa, Talouselämä kertoo.
Nyt julkaistu tutkimus vahvistaa Elinkeinoelämän valtuuskunnan viime kesällä tekemän havainnon: Suomessa on iso kysyntä vaikutusvaltaiselle kansallismieliselle puolueelle. Kuten Suomen Uutiset kesällä kirjoitti, jopa 25 prosenttia suomalaisista voisi lähteä kansallismielisen populistipuolueen kelkkaan.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.
Vasemmistoliiton aktiivien toimittama Vasen kaista -verkkomedia julkaisi eilen laajan kirjoituksen naispoliitikkoihin kohdistuvasta häirinnästä. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut häneen kohdistuneesta häirintäaktivismista, jonka taustalla on muun muassa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas.
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.
Lue lisää
