Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi

Tuulivoimalat halutaan kauemmaksi asutuksesta – hallitukselta linjaus tuulivoiman vähimmäisetäisyyksistä

Taksilakiuudistus etenee – Taksiliitto kiittää hallitusta luottamusta vahvistavasta ratkaisusta

Trump haluaa lopettaa maahanmuuton kolmansista maista – Rostila: USA näyttää nyt johtajuutta, Suomen ja Euroopan on herättävä

Turvalliset taksit takaisin Suomeen – taksialan korjaussarja etenee keväällä

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan

SDP:n ja keskustan johdossa oleva Etelä-Karjalan hyvinvointialue päätyi massiiviseen satojen ihmisten joukkoirtisanomiseen

Tavio Kiovassa: Suomi tukee Ukrainan väestönsuojarakentamista – suomalaisilla yrityksillä vahva osaaminen

Työperäisten oleskelulupahakemusten määrä yhä laskusuunnassa

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”

Ami Rinta-Valkama

Oppositiopuolueet SDP, vasemmistoliitto ja vihreät jättivät tiistaina välikysymyksen nuoriin kohdistuvista leikkauksista. Hallituspuolueiden nuorisojärjestöt pitävät opposition nuoriin kohdistuvaa välikysymystä keppihevosena omien poliittisten tavoitteiden esille nostamiseen vailla aitoa huolta nuorista.

Välikysymyksessä nostetaan esille muun muassa opiskelijoiden toimeentulo, työmarkkinauudistukset, lastensuojelun jälkihuolto, ensiasunnon ostajan verovapauden poisto, luonto- ja ilmastovelka, leikkausten vaikutusarviot sekä sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus.
&#8211; Kaikki puolueet ovat huolissaan valtion velkaantumisesta, mutta oppositiolle ei kelpaa mitkään toimet, mitä hallitus esittää. Jokainen velkaeuro on leikkaus nuorten tulevaisuudesta ja velka on maksettava takaisin korkojen kera, mikä nähdään jo nyt, kun valtionvelan korot ovat vuosittain miljardeja euroja. Hallitus tavoittelee 100 000 työpaikkaa Suomeen ja nämä eivät synny ilman välttämättömiä työmarkkinauudistuksia. Uusista työmahdollisuuksista hyötyvät myös nuoret, huomauttaa Kokoomusnuorten puheenjohtaja Ida Leino.
Työnteon oltava kannattavaa opintojen ohella
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtaja Lauri Laitinen muistuttaa, ettei tulonsiirtoja voida korottaa loputtomiin nousevien elinkustannusten mukana tilanteessa, jossa Suomi on suorastaan ylivelkaantunut Pohjoismaisiin verrokkeihinsa verrattuna.
&#8211; Nuorten opiskelijoiden toimeentuloa voidaan parantaa korottamalla opintotukien tulorajoja ja takaamalla sen, että työnteko opintojen ohella on aina kannattavaa. Samalla on edistettävä opintojen ja perhe-elämän yhteensovittamista priorisoimalla tuissa perheelliset opiskelijat, joilla ei välttämättä ole aikaa työskentelyyn, Laitinen painottaa.
Vasemmistopuolueilta ei tule ratkaisuja
RKP-nuorten puheenjohtaja Julia Ståhlen mielestä hallituksen sukupolvipolitiikassa on parantamisen varaa, mutta on lyhytnäköistä keskustella asiasta nostamatta eläkkeitä mukaan keskusteluun.
&#8211; Suomen taloustilanne vaatii säästöjä, ja kaikkien pitäisi osallistua yhteisiin talkoisiin. Vasemmistopuolueet eivät myöskään esitä vaihtoehtoisia ratkaisuja, jotka johtaisivat rakentavaan keskusteluun nuorten tilanteen parantamisesta.
&#8211; Välikysymys ohittaa täysin hallituksen panostukset nuorten hyvinvointiin, ja väittää valheellisesti, ettei terapiatakuu lapsille ja nuorille etene, vaikka sitä parasta aikaa valmistellaan ministeriössä. Terapiatakuu olisi ollut mahdollista toteuttaa jo edellisellä hallituskaudella, mutta silloinen hallitus äänesti sen kumoon. Nykyinen hallitus panostaa myös aloituspaikkojen lisäämiseen ja tuo siten helpotusta korkeakouluhakupaineisiin. Jos joku, niin tämä hallitus nimenomaan pyrkii pelastamaan nuorten tulevaisuuden vastuullisella talouspolitiikalla, toteaa puolestaan KD Nuorten puheenjohtaja Ami Rinta-Valkama.

Hallituspuolueiden nuorisojärjestöt arvostelevat välikysymyksen jättänyttä oppositiota: Velkaantuminen on nuorten tulevaisuudesta leikkaamista

Perussuomalainen Nuoriso, Kokoomusnuoret ja KD Nuoret <a href="https://ps-nuoriso.fi/artikkelit/perussuomalainen-nuoriso-kokoomusnuoret-ja-kd-nuoret-ylioppilaskuntien-pakkojasenyyksista-luovuttava/">vaativat</a>, että tulevalla hallituskaudella ylioppilaskuntien historiaan kuuluvasta pakkojäsenyydestä luovutaan. Puolueiden nuorisojärjestöt toivovat, että asia nousee esille myös käynnissä olevissa hallitusneuvotteluissa.

Suomalaisessa lainsäädännössä ja hallinnon tasolla ei ole tehty vielä koskaan merkittävää perustuslaillista punnintaa pakkojäsenyyden poistamisesta. Tähän aiheeseen on viimeksi otettu kantaa, kun opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi vuonna 2021 selvityksen yliopistojen hallinnollisesta autonomiasta, jossa myös pakkojäsenyyteen liittyvää kysymystä sivuttiin.
Käytännössä selvityksessä päädytään perustuslakivaliokunnan jo vuonna 1997 antamaan lausumaan, jossa pakkojäsenyys katsottiin hyväksyttäväksi, ”kun ylioppilaskuntaa on vanhastaan pidettävä osana itsehallinnon omaavaa yliopistoa”.
Yksilönvapauden kannalta kestämätöntä
&#8211; On irvokasta, kuinka heikolla argumentaatiopohjalla ylimmätkin laintulkitsijat ovat perustelleet pakkojäsenyyttä. Opiskelijoita ei saa pakottaa olemaan osa ylioppilaskuntia, jotka häpeämättömästi ilmaisevat poliittisia kannanottojaan opiskelijoiden suulla, sanoo Perussuomalaisen Nuorison 3. varapuheenjohtaja Ami Kimanen.
&#8211; Pakkojäsenyys on jäänne muinaisuudesta, jolle ei ole enää päteviä perusteita. On käsittämätöntä, ettei opiskelijalla ole vapautta valita, kuuluuko hän ylioppilaskuntaan vai ei. Yksilönvapauden näkökulmasta tämä on täysin kestämätöntä. Ammattikorkeakouluissa on vapaus kuulua tai olla kuulumatta opiskelijakuntaan, mutta samaa vapautta ei suoda yliopistoissa, Kokoomusnuorten puheenjohtaja Ida Leino toteaa.
Pakkojäsenyys ei kuulu 2020-luvulle
Matti Muukkosen vuonna 2021 julkaisema oikeustieteellinen julkaisu kuitenkin osoittaa, että ylioppilaskuntien automaatio- ja pakkojäsenyys on muuttunut 1.1.2021 perustuslain vastaiseksi.
Julkaisun mukaan ”[perusoikeuden] rajoituksen suhteellisuusvaatimus ei täyty, koska kysymyksessä ei perustuslakivaliokunnan käytännön valossa ole minkään perusteen osalta välttämätön ja viimesijainen keino toteuttaa hyväksyttävää tarkoitusta osallistumisoikeuksien tai terveydenhuollon osalta erityisesti siksi, että terveydenhuoltomaksu on järjestetty ylioppilaskunnan ulkopuolisesti”.
&#8211; Ylioppilaskunnat ovat nykyään voimakkaita yhteiskunnallisia vaikuttamistahoja. On järjetöntä, ettei opiskelija, joka on eri mieltä yhdistyksen poliittisista kannanotoista, pysty eroamaan. Pakkojäsenyys ei kuulu 2020-luvulle, KD Nuorten puheenjohtaja Ami Rinta-Valkama korostaa.
&nbsp;

Nuorisojärjestöt vaativat yliopistojen pakkojäsenyydestä luopumista: ”Pakkojäsenyys on jäänne muinaisuudesta”