Jaana Strandman

Sopimuspalokunnat ovat keskeinen osa Suomen sisäistä turvallisuutta. Häiriötilanteiden lisääntyessä, sään ääri-ilmiöiden yleistyessä ja viranomaisresurssien keskittyessä korostuu paikallisen osaamisen merkitys, muistuttaa perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman.

Koulujen turvallisuustilanne on viime aikoina heikentynyt huolestuttavasti. Tilanteet joissa, oppilaat tai koulun henkilökunta joutuvat fyysisen tai henkisen väkivallan kohteeksi, ovat lisääntyneet.

Sama osaaminen, eri arvosana: tuttu ja tutkimuksin todennettu ikävä tosiasia Suomen kouluissa. Vaikka opettajat tekevät parhaansa antaakseen todistukseen oikeudenmukaiset ja kunkin osaamista kuvaavat arvosanat, ei yhdenvertaisuus toteudu.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman muistuttaa, että Suomen kieli on kansallinen aarteemme ja arkemme tärkein väline.

Kansanedustaja Jaana Strandman vaatii selkeyttä ja tasapainoa Suomen suurpetopolitiikkaan. Hänen mukaansa suurpetoyhdyshenkilöiden työ, Luonnonvarakeskuksen kanta-arviot sekä kannanhoidollinen metsästys muodostavat kokonaisuuden, jonka on toimittava nykyistä paremmin yhteen.

Datakeskuspelikirja todistaa, ettei konsulttien fiktio muutu mainostoimistossakaan faktaksi. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy tilasi viestintäsuunnitelman ”Datakeskus- ja sähköintensiivisten investointien viestintä- ja toimintapelikirja”, ja yritys toteutti sen osana EU:n osarahoittamaa EAKR-hanketta, jonka tavoitteena on houkutella investointeja Etelä-Savoon. Pelikirjan ulkoasusta vastasi mainostoimisto Avidly, ja välittävänä viranomaisena toimi Etelä-Savon maakuntaliitto.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman korostaa kotimaisen ruoantuotannon merkitystä Suomen huoltovarmuudelle ja vaatii konkreettisia toimia alkutuottajien aseman turvaamiseksi. Eduskuntaan on tulossa lähiaikoina elintarvikemarkkinalain uudistus, jonka käsittelyssä on hänen mukaansa varmistettava, että suomalainen maatalous säilyy elinvoimaisena.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman iloitsee hallituksen päätöksestä rahoittaa 1 095 lisäaloituspaikkaa ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin syksystä 2026 alkaen. Rahoitus kohdistuu aloille, jotka tukevat Suomen tulevaisuuden kasvua, kuten teknologiaan, turvallisuuteen, energiaan, terveyteen, luoviin aloihin ja liiketoimintaosaamiseen.

Hallitus on päättänyt rahoittaa 1 095 lisäaloituspaikkaa ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin syksystä 2026 alkaen. Päätös on osa toimia, joilla vahvistetaan Suomen osaamistasoa, talouskasvua ja kokonaisturvallisuutta.

Arvioinnin on perustuttava todelliseen osaamiseen, ei tulkinnanvaraisiin käytäntöihin. Oppilaan tulee saada arvosana samoilla kriteereillä riippumatta siitä, missä koulussa hän opiskelee, sanoo rehtori ja kansanedustaja Jaana Strandman.

Opetushallituksen tilinpäätös vuodelta 2025 osoittaa, että mittavista säästötoimista ja organisaatiomuutoksista huolimatta viraston toiminta on pysynyt vaikuttavana ja talous tasapainossa.

On todella häpeällistä tässä haastavassa taloustilanteessa, että kokoomus, keskusta, SDP, Vihreät ja vasemmistoliitto käyttävät vuodesta toiseen hyvinvointialueen ryhmärahoja, aluevaltuutettu Jaana Strandman nuhtelee.

Suomen väestökehitys muuttaa perusopetuksen järjestämisen edellytyksiä merkittävästi tulevina vuosina. Ennusteiden mukaan vuoteen 2040 mennessä maassamme on noin 90 000 perusopetusikäistä lasta vähemmän. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää muutosta niin suurena, ettei sitä voida korjata maahanmuutolla, eikä se olisi tarkoituksenmukaista tai järkevääkään. 

Vuoteen 2040 mennessä perusopetuksessa on yli 90 000 oppilasta vähemmän kuin nyt. Syynä on syntyvyyden voimakas lasku, joka on lähes maailmanlaajuinen ilmiö. Opetus- ja kulttuuriministeriön tuore raportti ehdottaa kuntien yhteistyötä, etäopetusta ja opetussuunnitelman muutoksia haasteeseen vastaamiseksi. Perussuomalaisten kansanedustajat Jaana Strandman ja Sara Seppänen pitävät ehdotuksia pääosin hyvänä, mutta korostavat, että on mentävä suomalaislasten etu edellä.

Suomalaisissa kouluissa on aika palauttaa kynät ja kirjat osaksi jokaisen oppilaan arkea, vaatii erityisopettajana toiminut perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman. Perustaidot ja -tiedot, selkeät rutiinit, ennakointikyky, opettajan auktoriteetti sekä arjen perusasiat ovat nyky-yhteiskunnassa ratkaisevassa roolissa lasten ja nuorten oppimisessa, kasvamisessa ja kehittymisessä, Strandman painottaa.

Sivistysvaliokunnan perussuomalainen jäsen, kansanedustaja Jaana Strandman iloitsee hallituksen merkittävästä panostuksesta nuorten koulutukseen ja tulevaisuuteen: hallitus ohjaa opintosetelikokeiluun seuraavien kolmen vuoden aikana 56 miljoonaa euroa. Satsaus on osa hallituksen kasvutoimia, jotta nuoret löytävät koulutus- ja työelämäsuunnan.

Kevään ylioppilaskirjoitusten käynnistyessä perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman ehdottaa ylioppilastutkinnon rakenteen keventämistä ja uudistamista. Strandman vähentäisi pakollisten kokeiden määrää ja vahvistaisi lukiodiplomien asemaa merkittävästi kuvataiteen, teknisen työn, tekstiilityön, liikunnan ja muiden erityisosaamistaitojen näyttämiseksi. Strandman lisäisi myös lukioiden panostusta yrittäjyysosaamiseen, projektityöskentelyyn ja oman toiminnan johtamiseen valmistaakseen nuoria paremmin työelämään.

Suomi vanhenee ja väestö vähenee. Syntyvyys on laskenut jo pitkään, ja monessa kunnassa koululuokat pienenevät samaan aikaan kun ikäihmisten määrä kasvaa. Tämä kehitys nähdään usein ensisijaisesti kustannushaasteena. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandmanin mielestä asian ei kuitenkaan pitäisi olla näin. Ikäihmiset ovat kunnille voimavara, jos heidät halutaan nähdä sellaisina ja kirjata myös mukaan kuntastrategioihin.

Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Liikkumattomuus on perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan yksi Suomen suurimmista uhkista kansantaloudelle ja suomalaisten hyvinvoinnille. Sen vuosittaiset kustannukset yhteiskunnalle ovat arvioiden mukaan yli neljä miljardia euroa.

Valtioneuvosto on asettanut työryhmän, joka määrittää kuntien tulevien vuosien palvelulupauksen ja linjaa seuraavan vaalikauden kuntauudistuksia. Ryhmä tarkastelee erityisesti kuntatalouden kestävyyttä, lakisääteisiä palveluja ja kuntien roolia muuttuneessa toimintaympäristössä.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman moittii Helsingin kaupungin linjausta, jonka mukaan kaupunki aikoo tarjota jatkossa lihaa päiväkodeissa ja kouluissa vain kerran viikossa. Strandmanin mielestä päätös heikentää lasten ravitsemusta ja perustuu ideologiaan, ei tutkimukseen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman vaatii ripeitä toimia kotimaisen sähköntuotannon vahvistamiseksi. Strandman varoittaa Suomen menettävän huoltovarmuuttaan, jos energia, vesi, lämpö ja ruoka eivät pysy suomalaisessa päätösvallassa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman vaatii hallitusta seuraamaan 11,4 miljardin lapsibudjetoinnin vaikutuksia tarkasti ja varmistamaan, että rahat näkyvät perheiden arjessa eivätkä huku hallintoon.

Vasemmistoliitto jättäytyy velkajarrun ulkopuolelle ja jakaa oppositiosta käsin lupauksia, joille ei esitetä realistista rahoituspohjaa. On helppo vaatia lisää menoja, kun vastuuta valtiontalouden tasapainosta ei tarvitse kantaa, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman. - Siinä se nyt nähtiin! Se siitä yhteistyöstä Suomen parhaaksi! Strandman puuskahtaa.

Suomalainen peruskoulu on perustaitojen ja -tietojen tärkein opettaja. Monet lapset ja nuoret motivoituvat ja oppivat käsillä tehden. Nyt kun opetushallinto laatii perusopetuksen tulevaisuuden visiota ja toimenpiteitä sekä osaamistason kriteereitä, vaatii perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman perusopetuksen taito- ja taideaineiden nostamista keskiöön. - Opetussuunnitelmia tulee karsia ja keskittyä perusasioihin sekä tulevaisuuden ja työelämän kannalta merkittävimpiin kokonaisuuksiin.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman kiittää hallitusta nuorten työllistymissetelin käyttöönotosta, johon hallitus ohjasi 30 miljoonaa euroa. Strandman pitää työllistymisseteliä tervetulleena toimenpiteenä, joka mahdollistaa arviolta noin 3 300–4 400 nuoren työllistymisen. Työllistymisseteli ei Strandmanin mielestä kuitenkaan yksin riitä ratkaisemaan nuorisotyöttömyysongelmaa, vaan nuorten työllisyyden parantaminen edellyttää laajempaa toimenpidekokonaisuutta.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman nostaa esiin vakavan ongelman, joka koettelee erityisesti pohjoisen Suomen liikennettä ja huoltovarmuutta. Strandmanin mukaan EU:n ilmastotoimet ja tekniset määräykset eivät vastaa arktisten alueiden olosuhteita, mikä aiheuttaa toistuvia kalustorikkoja, seisokkeja ja kasvavia kustannuksia useilla toimialoilla.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman nostaa esiin turpeen keskeisen roolin suomalaisessa ruoantuotannossa, siipikarjataloudessa ja huoltovarmuudessa. Hän kritisoi turvetuotannon nopeaa alasajoa ilman kokonaisarviota ja vaatii turpeen hallittua palauttamista osaksi energiaomavaraisuutta, ruoantuotantoa ja kriisivarautumista.

Peruskoulu on nyt ja tulevaisuudessa Suomen tärkein kivijalka, kertoo perussuomalainen rehtori-kansanedustaja Jaana Strandman. Peruskoulun juuri valmistunut vuoteen 2045 ulottuva visio korostaa, että koulun tehtävä on antaa jokaiselle lapselle vahva perusta elämää varten, jatko-opintoihin ja koko elämänpolulle. Koulun merkitys ei rajoitu oppimistuloksiin, vaan se rakentaa yhteiskunnan osaamispohjaa aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluun ja työelämään sekä yrittäjyyteen saakka.