Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Mossad: Iran teettää terrori-iskuja katujengeillä – iskut Israelin Tukholman ja Kööpenhaminen suurlähetystöihin saman jengin tekosia

Junnila: Terroristijärjestöt riisuttava aseista tavalla tai toisella

Isisin ja Hamasin yhteistyö paljastui Gazassa: Hamas-Isis-taistelija piti jesidinaista orjanaan 10 vuotta

Elomaa: Sodissa kaatuneiden muistotaulut palautettava kouluihin

Vasemmistoliiton puheenjohtajaehdokkaat huolissaan oppimisen tuen “heikentämisestä” – Koponen ihmettelee kommentteja: Hallitus lisää miltei 100 miljoonaa euroa oppimisen tuen uudistamiseen

Elokapinan sisäisellä keskustelupalstalla fantasioidaan massamurhalla: “Pyhää veristä raivoa”, “veristä lihamössöä”, “veriset pylväät, verta valuvat portaat”

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

Elokapinan kieltämistä ajavasta kansalaisaloitteesta tuli megahitti – aloitteen tekijöiden mukaan suursuosio lähettää selkeän viestin: ”Kansa ei enää hyväksy Elokapinan laitonta toimintaa”

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Kansallisarkiston ex-pääjohtajalta vakava varoitus Elokapinan radikalisoitumisriskistä – vertaa terroristijärjestö Punaiseen armeijakuntaan

maahanmuuttajalähiöt

Kansanedustaja Rami Lehtisen mielestä Suomen on opittava Ruotsin virheistä. Viesti Ruotsin poliisilta on ollut selkeä: ”Tehkää jotain vielä kun voitte”. Ruotsissa kuolemaan johtaneiden ampuma-aserikosten määrä oli viime vuonna yli 60 kappaletta, kun Suomessa sama lukema oli kaksi. Suurin osa Ruotsissa tapahtuneista ampuma-aserikoksista on selvittämättä.

&#8211; Ongelmaan liittyy vahvasti jengiytyminen, eikä näissä jengeissä tutkitusti ole kantasuomalaisia vaan nimenomaan ulkomaalaistaustaisia. Esimerkiksi Ruotsissa jopa 90 prosentilla on ulkomaalaistausta ongelma-alueella Rinkebyssä. Suomessa joillakin alueilla se on jo 40 prosentin luokkaa. Kymmenessä vuodessa Itä-Helsingin lähiöissä maahanmuuttajien määrä on tuplaantunut. Tällä tahdilla olemme Ruotsin tilanteessa, toteaa kansanedustaja Rami Lehtinen.
Ongelmien juurisyihin puututtava
Oppositiopuolueiden edustajat ovat huolissaan lähiöohjelman lopettamisesta ja siitä, mihin se johtaa. Hallituksessa lähiöohjelmaa ei koettu tarpeelliseksi.
&#8211; Se on loputon suo, jos valtio pumppaa rahaa eri muodoissa lähiöihin. Eivät mitkään resurssien lisäykset tuota toivottua tulosta, jos juurisyihin ei puututa. Hallitus haluaa panostaa ihmisten työllistymiseen, ja sen takia kirjaukset hallitusohjelmassa ovat työhön kannustavia. Lisäksi koulujen turvallisuuteen sekä lasten oppimistulosten kasvuun halutaan panostaa.
&#8211; On kaikkien etu, jos maahanmuuttajataustaisten kielitaito on vaadittavalla tasolla, jolloin integroituminen yhteiskuntaan onnistuu paremmin, Lehtinen painottaa.
&nbsp;

Kansanedustaja Rami Lehtinen huolissaan maahanmuuttajalähiöiden ongelmista: “Tällä tahdilla olemme Ruotsin tilanteessa”

Eduskunnassa keskusteltiin maanantaina opposition välikysymyksestä nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää huomauttaa, että löysään maahanmuuttopolitiikkaan juurensa juontavat katujengiongelmat eivät ole tulleet yllätyksenä.

Erityisesti lähiöväkivallan yleisyys Ruotsissa on tarjonnut esimerkin siitä, mihin tilanne Suomessakin kehittyy ilman radikaalia suunnanmuutosta.
&#8211; Yle uutisoi yli vuosi sitten marraskuussa 2021 ruotsalaisesta, maan jengiväkivaltaan keskittyvästä <a href="https://yle.fi/a/3-12181555">kirjasta</a>. Ruotsin yleisradion SVT:n tutkiva rikos- ja oikeustoimittaja Diamant Salihu käsitteli siinä Tukholman Rinkebyn alueen väkivaltaisuuksia. Kirjan nimi on puhutteleva: ”Tills alla dör” eli suomeksi ”Kunnes kaikki kuolevat”, Juha Mäenpää muistuttaa.
Jengirikollisuus nousi poliittisessa keskustelussa nykymuodossaan pinnalle erityisesti lokakuussa 2022, kun edustaja Mäenpää otti aiheen esille eduskunnan suullisella kyselytunnilla. Hän kysyi jengirikollisuuden lisääntymisestä ja sen <a href="https://yle.fi/a/3-12651651/64-3-112932">yhteydestä maahanmuuttoon</a>.
Ruotsissa rikokset yhä ammattimaisempia
Vuodesta 2018 alkaen noin 90 000 asukkaan Järvan alueella on ollut 17 kuolemaan johtanutta ampumista, joista vain yhdestä on annettu tekijälle tuomio. Tämä oli siis tilanne Ylen jutun ulostulon aikaan loppuvuonna 2021. Jo tuolloin ammuskelut olivat Ruotsissa arkipäivää.
Ruotsissa rikosten selvittämistä vaikeuttaa se, että ne ovat muuttuneet ammattimaisiksi. Rikokset ovat suunnitelmallisia, ja ne toteutetaan naamioituneena, jälkiä jättämättä. Mahdolliset todistajat eivät uskalla puhua poliisille, koska he pelkäävät jengien kostoa. Toimittaja Salihu kertoo karusta ajattelumallista: ongelma-alueella asuvat ajattelevat, ettei heidän kannata riskeerata omaa tai lastensa turvallisuutta puhumalla poliisille, koska poliisi ei pysty selvittämään rikoksia.
&#8211; Ylen uutisessa avattiin muutenkin maahanmuuttajalähiöiden ongelmia: Maahanmuuttajataustaisten asukkaiden voi tällaisilla alueilla olla haastattavaa oppia kunnolla ruotsia, koska suuri osa asukkaista puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä. Ilman kunnon kielitaitoa on vaikeaa työllistyä tai menestyä koulussa, Mäenpää lainaa.
Mäenpään mielestä kyseessä on täydellinen malliesimerkki siitä, miten laajamittainen lähiöt pääasiassa ulkomaalaistaustaisilla ihmisillä täyttävä maahanmuutto on monien ongelmien juurisyy.
Kirjan tekijä varoitti Suomea jengeistä
Toimittaja Salihun mukaan on todella tärkeää ymmärtää, että tilanne voi radikalisoitua äkkiä. Hänen mukaansa Suomesta kerrotut esimerkit (mm. helsinkiläiseen yökerhoon suunniteltu väkivaltainen isku, rikollisryhmä Mantaqa ja orastavat katujengit pääkaupunkiseudulla) kuulostivat varhaisilta varoitusmerkeiltä, jollaisia Ruotsissa oli useita vuosia sitten. Tilanne kuningaskunnassa paheni nopeasti ensimmäisten ampumisten jälkeen.
Mäenpää näkeekin kaiken edellä kerrotun valossa kummallisena, että nyt, yli vuoden päästäkään Ylen jutun julkaisusta, ei ongelman juurisyyhyn eli lepsuun maahanmuuttopolitiikkaan ole tehty suunnanmuutosta.
&#8211; Mikään ei tunnu herättävän keskustan tukemaa punaviherhallitusta unesta! Mäenpää tuhahtaa.
&#8211; Päinvastoin vihreä sisäministeri Krista Mikkonen ehdottaa jopa löysennyksiä jo ennestään leväperäiseen ja pohjoismaalaisittainkin pikkuhiljaa vähemmistöön jäävään <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/ae877735-69cf-4a9a-b2a4-b5d0862da27f">maahanmuuttopolitiikkaan</a>! Ei tätä kerrassaan voi käsittää! Mäenpää jatkaa.
Mäenpään mukaan jääkin edelleen epäselväksi, näkeekö hallitus nuoriso- ja jengirikollisuuden lisääntymisellä yhteyden Suomessa viime vuosikymmenet harjoitettuun löyhään maahanmuuttopolitiikkaan ja yksilöä olemattomasti velvoittavaan kotouttamispolitiikkaan.
&nbsp;

Mäenpää Suomen katujengeistä: “Mikään ei tunnu herättävän keskustan tukemaa punaviherhallitusta unesta”

Saksassa on meneillään oikeudenkäynti, jossa kerrostalon asukkaat vaativat katutasolla olevan pankkiautomaatin poistamista, koska pelkäävät, että rosvot tulevat räjäyttämään sen, jolloin talolle ja sen asukkaille voi aiheutua vahinkoa. Räjäyttämällä tehdyt pankkiautomaattien tyhjennykset ovat Saksassa hyvin yleisiä. Useimmiten tekijöinä ovat Alankomaista tulevat marokkolaistaustaiset rikollisryhmät. 
Düsseldorfin liepeillä sijaitsevassa Ratingenin kaupungissa olevan taloyhtiön asukkaat ovat haastaneet talon alakerrassa olevan Santander-pankin oikeuteen. Asukkaat vaativat, että pankki poistaa tiloissaan olevan pankkiautomaatin, ennen kuin rosvot tulevat räjäyttämään sen, kertoo <a href="https://www.bild.de/regional/duesseldorf/duesseldorf-aktuell/hauseigentuemer-verklagt-bank-habe-angst-vor-einer-automaten-sprengung-79068540.bild.html">Bild</a>-lehti.
Asukkaiden huoli ei ole tuulesta temmattu, sillä räjäyttämällä tehdyt pankkiautomaattien tyhjennykset ovat Saksassa hyvin yleisiä. Pelkästään viime viikonloppuna luoteis-Saksassa sijaitsevassa Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa räjäytettiin neljä pankkiautomaattia. Räjähdyksistä aiheutui usein suuria vahinkoja rakennuksille.
Räjäyttäjät tulevat rajan takaa Alankomaista
Nordrhein-Westfalenissa tehdään joka vuosi yli 150 pankkiautomaatin räjäytystä, ja useimmiten tekijät kuuluvat maahanmuuttajataustaisiin rikollisryhmiin, jotka tulevat Alankomaista Saksaan murtokeikalle.
Asiaa tutkinut kriminologi Cyrille Fijnaut <a href="https://www.nrz.de/region/niederrhein/geldautomaten-sprengung-kritik-an-niederlaendischen-behoerden-id230290570.html">kertoo</a>, että Alankomaissa on muutaman sadan marokkolaistaustaisen nuoren miehen löyhä verkosto, joka on erikoistunut pankkiautomaattikeikkoihin. Kullakin ryhmän jäsenellä on oma roolinsa: yksi varastaa auton, toinen hoitaa aseet, kolmas on erikoistunut räjähteisiin ja niin edelleen.
Rikolliset maahanmuuttajanuorten roolimalleina
Näiden nuorten miesten mielestä ammattirikollisen ura voittaa aina rehellisen työn, kriminologi kertoo. Rikollisena saa enemmän kunnioitusta, ja maahanmuuttajalähiöissä on paljon menestyneitä rikollisia, joista on tullut nuorten roolimalleja. Onnistuneiden pankkiautomaattikeikkojen jälkeen moni jatkaa uraansa esimerkiksi huumekaupassa.
Alankomaissa pankit ovat parantaneet turvatoimiaan. Niinpä pankkiautomaattien räjäytykset Alankomaissa ovat selvästi vähentyneet, kun jengit ovat siirtyneet räjäyttelemään saksalaisten automaatteja.
Asukkaat tuskin saavat tahtoaan läpi
Kerrostalon asukkailla ei ole juurikaan toivoa saada vaatimustaan läpi oikeudessa. He hävisivät jo vastaavan kanteen alemmassa oikeusasteessa. Tuomarin mukaan pankkiautomaatti ei ole laiton rakennelma eikä se aiheuta konkreettista vaaraa.
&#8211; Jos Saksan 70 000 pankkiautomaatista räjäytetään 350 joka vuosi, niin riski on vain puolen prosentin luokkaa, tuomari laskeskelee.

Saksa: Asukkaat vaativat pankkiautomaatin poistamista ennen kuin rosvot räjäyttävät sen

Suomen Perusta -ajatuspajan tutkija Samuli Salminen osallistui tutkijavieraana Vapaus valita toisin -yhdistyksen järjestämään maahanmuuttoa käsittelevään keskustelutilaisuuteen <a href="https://www.youtube.com/watch?v=oO-yIXOa9r0">”Muuttoliike – uhka vai mahdollisuus?”</a> Tutkijavieraiden parissa vallitsi yksimielisyys muun muassa siitä, ettei korkeakoulutettujen ja hyväpalkkaisten maahanmuuttajien houkutteleminen Suomeen onnistu helposti.

Tutkija Samuli Salminen nosti keskustelussa esiin sen, että maahanmuuttajien työllistyminen Suomessa on keskimäärin huomattavasti kantaväestöä heikompaa. Vaikka maahanmuuttajaryhmät ovat työllistymiskehityksen suhteen hyvin erilaisia, ei tilanne näytä hyvältä edes OECD-maista tulleiden kohdalla, joiden työllistymisasteen kehitys pitkällä aikavälillä jää suomalaisen kantaväestön alle.
&#8211; Sen sijaan, että katsotaan pelkkää väestön lisäämistä maahanmuutolla, pitäisikö maahanmuuton määrän sijasta keskittyä laatuun? Nythän tilanne on se, että näitä oikeasti korkeasti koulutettuja ja korkeapalkkaisia erityisasiantuntijoita on suunnilleen kymmenesosa EU:n ulkopuolelta tulevista maahanmuuttajista. Maahanmuutto painottuu tällä hetkellä sellaisiin maahanmuuttajaryhmiin, jotka eivät pärjää kovin hyvin, Salminen kertoi.
Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat eivät jää Suomeen
EU:n ulkopuolelta suoraan töihin tulevissa maahanmuuttajissa on kaksi isoa kategoriaa: yhtäältä korkeasti koulutetut ja hyväpalkkaiset erityisasiantuntijan luvalla tulevat, joita ei koske saatavuusharkinta, ja toisaalta matalapalkka-aloille tulevat, jotka muodostavat noin 60 % suoraan töihin tulevista. Suoraan töihin tulevien lisäksi EU:n ulkopuolelta tulee maahanmuuttajia humanitäärisistä syistä, perheenyhdistettyinä, opiskelijoina jne.
Erityisasiantuntijan luvalla tulevat maahanmuuttajat pärjäävät todella hyvin Suomessa, mutta he muodostavat tulijoista selkeän vähemmistön ja näyttää siltä, että he eivät jää Suomeen. Yksinkertaistettuna voisi sanoa, että mitä paremmin maahanmuuttaja pärjää Suomessa, sitä herkemmin hän myös muuttaa täältä pois.
&#8211; Jos katsotaan koko EU:n ulkopuolelta tulevaa maahanmuuttoa, ei vain suoraan töihin tulevia, niin yhden ääripään tästä muodostavat nuo hyvin pärjäävät koulutetut ja hyväpalkkaiset erityisasiantuntijan luvalla tulevat ja toisen ääripään puolestaan todella huonosti pärjäävät humanitaariset. Noita muita kuin hyvin pärjääviä koulutettuja ja hyväpalkkaisia erityisasiantuntijan luvalla tulevia voidaan karsia poliittisilla päätöksillä, jos tähän on poliittista tahtoa, Salminen sanoi.
Ongelmana kantaväestön aivovuoto
Usein kuulee puhuttavan, että työperäisellä maahanmuutolla voitaisiin paikata Suomen huoltosuhdetta ja ikärakennetta. Julkisuudessa ei kuitenkaan puhuta paljoa siitä, että joka vuosi Suomesta muuttaa pois tuhansia kantaväestön korkeakoulutettuja. Kantaväestön aivovuodosta huolestunut Salminen kysyi seminaarin osanottajilta, onko tämä oikeasti järkevä suunnitelma, kun tiedetään, että Suomeen tulee työperäisen maahanmuuton kautta suurimmaksi osaksi siivoojia sekä ravintola- ja rakennusalan työntekijöitä.
&#8211; Kaikki kunnia näiden alojen työntekijöille, mutta kun elämme jälkiteollisessa yhteiskunnassa, jossa korostetaan paljon koulutusta, ja tiedämme, että meiltä muuttaa pois suomalaisia korkeakoulutettuja, niin toimiiko tämä yhtälö suuressa mittakaavassa, että korvaamme sitä väestöä matalasti koulutetulla työvoimalla? Salminen kysyi.
Huoltosuhdeongelmaa ei ratkaista maahanmuutolla
Valtiotieteen tohtori, dosentti Pasi Saukkonen Helsingin kaupungin tietokeskuksesta kertoi olevansa Salmisen kanssa monista asioista samaa mieltä. Suomessa on aidosti ongelma siinä, että maahanmuuttajien työllisyysaste ja tulotaso on liian matala. Kansainvälisiä vertailuja on vaikea tehdä, mutta loppujen lopuksi tilanne näyttää melko samanlaiselta muissakin maissa. Kansainvälisen suojelun kautta oleskeluluvan saaneilla on keskimäärin suurempia vaikeuksia kuin muilla.
&#8211; Mielestäni Suomessa ei riittävän hyvin ymmärretä sitä, että kun puhutaan niistä kaikkein tavoitelluimmista maahanmuuttajista, niin he eivät ole sellaisia ihmisiä, joiden on pakko muuttaa johonkin tiettyyn maahan, vaan he valitsevat sen maan, jonne he muuttavat. Onko Suomi riittävän houkutteleva sellaisten ihmisten silmissä, joilla on varaa valita? Saukkonen kysyi.
Saukkonen oli Salmisen kanssa samaa mieltä myös siitä, että Suomen huoltosuhdeongelmaa ei saada kansainvälisen muuttoliikkeen keinoin ratkaistua. Saukkosen mukaan se vaatisi niin suurta tulijamäärää, ettei sellaista mitenkään voi tapahtua, ei varsinkaan työperusteisen muuttoliikkeen kautta.
Huono-osaisuus periytyy sukupolvelta toiselle
Paljon keskustelua herätti kysymys siitä, että myös Suomessa syntyneet toisen polven maahanmuuttajat pärjäävät Suomessa kantaväestöä heikommin. Dosentti Saukkonen kertoi, että Helsingin toisen sukupolven maahanmuuttajista noin neljännes on somalialaistaustaisia, joiden vanhemmilla on usein matala koulutustaso. Vanhempien koulutustaso usein määrittää sen, kuinka hyvin lapset pärjäävät koulussa ja menestyvät opinnoissaan ja myöhemmin työelämässä.
Samuli Salminen oli monesta Saukkosen esittämästä kommentista vahvasti samaa mieltä:
&#8211; On todella haastavaa houkutella Suomeen niitä korkeasti koulutettuja ja hyväpalkkaisia, ja myös kantaväestössä huono-osaisuus periytyy sukupolvelta toiselle. Jos maahanmuuttopolitiikan keinoin otettaisiin Suomeen hyvin pärjääviä maahanmuuttajia, periytyisi heidän pärjäämisensä myös seuraavalle sukupolvelle. Kun teemme nyt maahanmuuttopoliittisia valintoja sen suhteen, keitä Suomeen tulee, pitää muistaa, että seuraukset näkyvät vasta vuosikymmenien viiveellä, Salminen huomautti.
Kukaan ei haluaisi Ruotsin ongelmia
Kaikkien keskusteluun osallistuneiden välillä vallitsi yksimielisyys siitä, että kukaan ei halua Suomeen Ruotsin ongelmia maahanmuuttajalähiöineen ja ammuskeluineen. Vaikka ongelmat tunnustettiinkin, eivät muut keskustelijat Salmista lukuun ottamatta tarjonneet ratkaisuksi juuri mitään konkreettisia keinoja.
EU:n sisällä liikkuminen on täysin vapaata, mutta EU:n ulkopuolelta voitaisiin poliittisen tahtotilan mukaan valikoida maahanmuuttajia. Suoraan töihin tulevista voidaan karsia saatavuusharkinnan kautta tulevat matalapalkkaiset perussuomalaisten ehdottamalla palkkarajalla, joka ei koskisi kausityötekijöitä. Humanitaariset voidaan sijoittaa turvaan Euroopan ulkopuolelle Tanskan mallin mukaisesti ja antaa humanitaarista tukea pakolaisleireille. Perheenyhdistämisten tulorajoja voidaan helposti kiristää, koska ne ovat nyt hyvin alhaalla, voidaan valita, ketkä pääsevät Suomeen opiskelemaan ja niin edelleen.
&#8211; Maahanmuutto ei ole pysäyttämätön luonnonvoima, kuten monesti poliittisessa keskustelussa annetaan ymmärtää, vaan on poliittisen keskustelun paikka, minkälaista maahanmuuttoa EU:n ulkopuolelta halutaan tai ei haluta, Salminen totesi.
Maahanmuutto saatava osaksi poliittista keskustelua
Salmisen mielestä maahanmuutto pitäisi Suomessakin saada pikkuhiljaa mukaan normaaliin poliittiseen keskusteluun. Kun käydään julkista keskustelua esimerkiksi julkisesta terveydenhuollosta tai muista julkisista palveluista, puhutaan käytännössä aina siitä, mihin meillä on varaa, koska resurssit ovat rajalliset. Jonkun on tuotava tällaiset realiteetit mukaan myös maahanmuutosta käytävään keskusteluun.
”Muuttoliike – uhka vai mahdollisuus?” -tilaisuuden tutkijavieraita olivat mainittujen Salmisen ja Saukkosen lisäksi dosentti Minna Säävälä TEM:n kotouttamisen osaamiskeskuksesta. Muut seminaarin keskustelijat olivat Ismo Söderling Siirtolaisinstituutista, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) sekä Darya Hulik Suomen venäjänkielisten yhdistysten liitosta. Vapaus valita toisin -yhdistyksen puolesta keskustelua veti dosentti Jouko Kajanoja. Keskustelutilaisuuden taltiointi on katsottavissa <a href="https://www.youtube.com/watch?v=oO-yIXOa9r0">YouTubessa</a>.
&nbsp;

Suomen Perustan Salminen tutkijavieraana julkisessa maahanmuuttoseminaarissa: ”Maahanmuutto ei ole pysäyttämätön luonnonvoima”

Viimeisen puolen vuoden aikana autoja on tuikattu tuleen oikein urakalla Angeredissa Göteborgin pohjoispuolella. Poliisi on iskenyt alueen huumekauppaan ja se on Expressenin mukaan saanut rikollisjengit polttamaan kostoksi kulkuneuvoja.

&#8211; Tässä on ollut tällainen poltettujen autojen aikakausi. Toimimme aktiivisesti alueella, jotta saisimme Angeredin pois erityisen ongelmallisten lähiöiden listalta, <a href="https://www.expressen.se/gt/krim/polisens-teori-bilbranderna-hamndaktion-fran-kriminella/">sanoo</a> paikallispoliisin apulaispäällikkö Fredrik Lennartsson.
&#8211; Kun häiritsemme näitä rikollisverkostoja, niin sitä tulee reaktioita.
Rikollisjengien valtasuhteet sekaisin
Poliisi on tehnyt iskuja alueen yleisimpiin huumeiden välityspisteisiin ja lisännyt muutenkin läsnäoloaan julkisilla paikoilla. Huumekaupan häirintä maahanmuuttajavaltaisissa lähiöissä vaikuttaa rikollisjengien keskinäisiin valtasuhteisiin ja turhautuminen puretaan tavalla tai toisella. Siksi autot palavat Ruotsin ongelmalähiöissä.
Kun huumekauppaa häiritään katutasolla, se siirtyy autoihin, joilla voi nopeasti vaihtaa maisemaa tarvittaessa. Kaupankäynti tosin samalla vaikeutuu, sillä rikolliset joutuvat välitystoiminnassaan turvautumaan viranomaisten seuraamiin viestipalveluihin.
&#8211; Tutkimusten mukaan joka ikinen kerta, kun huumekauppa joutuu siirtymään muualle, se samalla vähenee hivenen. Yritämme tehdä huumekaupalla leipänsä ansaitsevien toimeentulon niin hankalaksi kuin mahdollista, Lennartsson perustelee poliisin strategiaa.
Omat koirat purevat
Angeredissa on hetken aikaa ollut rauhallisempaa, kun myös autojen polttaminen on otettu nyt vakavasti. Göteborgin kaupunki on rakentanut yhteistyötä poliisin ja alueen suurten vuokrataloyhtiöiden kanssa. Myös alueella partioivat lasten ja nuorten vanhemmat ovat olleet mukana talkoissa. Tulokset alkavat alueen turvallisuudesta vastaavan kunnan viranomaisen Lisa Pedersenin mukaan näkyä:
&#8211; Parin kuukauden aikana joukko nuoria on myöskin täysin poikkeuksellisella tavalla haastanut kavereitaan, joilla on sidoksia huumekauppaan. Täällä on nyt paljon rauhallisempaa mutta panostuksia tarvitaan vielä.
&nbsp;

Taas uusi selitys tuhopoltoille: kun jengien rauhaa häiritään, autot palavat kostona

Perussuomalaiset Naiset vaatii hallitukselta välittömiä toimia virkavaltaa kohdistuvan väkivallan ja vandalismin kitkemiseksi. Juhannuksena tapahtunut Hietaniemen nuorisomellakka, jossa poliisia kivitettiin ja ammuttiin ilotulitteilla, on tuttu näky Ruotsista. 
 
Vaikka poliisien määrä on Ruotsissa jopa nelinkertainen Suomeen verrattuna, poliisi on länsinaapurissa helisemässä lähinnä maahanmuuttajalähiöiden väkivaltarikollisuuden kanssa.
&#8211; Rangaistusasteikkoa virkavaltaa vastaan kohdentuvasta väkivallasta on hilattava ylöspäin nopeasti. Tämä ei toki yksin ratkaise ongelmia, Perussuomalaisten Naisten puheenjohtaja, kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa toteaa.
&#8211; Suurin ongelma on asenteissa. Vihervasemmistolainen eliitti hiljaisesti hyväksyy toiminnan ja mielipiteet, jotka johtavat virkavaltavastaisiin asenteisiin. Jo vuonna 2011 Li Andersson ja Sanna Marin olivat Ylen väittelyssä puolustamassa syitä poliittiseen väkivaltaan, vaikka itse väkivallan tuomitsivatkin, Elomaa huomauttaa.
Asenteet auktoriteetteja kohtaan kovenevat
Vasemmistonuoret vaati viime viikolla Black lives matter -liikkeen jälkimainingeissa muun muassa Mannerheimin patsaan poistamista Helsingin keskustasta. Epäselväksi jää, miten vasemmiston tavoite liittyy Yhdysvalloista lähteneeseen liikkeeseen. Varttuneempi ja päättävissä asemissa oleva poliittinen vasemmisto on ollut asiasta hiljaa.
&#8211; Nimenomaan tämä hiljainen hyväksyntä on myrkkyä. Mannerheim oli auktoriteetti, jonka johdolla Suomi säilyi itsenäisenä. Joko vasemmistonuoret eivät käy kouluja tai he oppivat pimeät asenteensa isänmaata ja auktoriteetteja vastaan esimerkistä. Veikkaan jälkimmäistä, PS-Naisten varapuheenjohtaja Sari Henriksson arvioi.
&#8211; Poliitikon on vaikea puuttua kasvatukseen ja asenteisiin muuten kuin esimerkillä. Poliiseja tulee kouluttaa ja palkata lisää sekä lakeja vandalismin ja virkavallan väkivaltaisen vastustamisen suhteen kiristää, mutta suurin vastuu on esimerkin näyttäjissä, järjestön 2. varapuheenjohtaja Eila Aavakare korostaa.
&#8211; Toivommekin, että myös suomalainen vasemmisto ymmärtää sitä näyttää, eikä ole vain hiljaa, saati selittele syitä, 3. varapuheenjohtaja Auli Kangasmäki lisää.

Perussuomalaiset Naiset: Vasemmiston hiljainen hyväksyntä kannustaa valtiovihamielisiin asenteisiin

Ruotsi on ryhtynyt toimiin koronatestauksen lisäämiseksi maahanmuuttajalähiöissä. Jopa hotellimajoituksen tarjoamista lähiöiden riskiryhmille pohditaan. Vaihtoehtomedian edustajat kysyivät terveydenhoitoviranomaisilta, menevätkö laittomasti maassa olevat nuoret miehet ruotsalaisvanhusten ohi, kun tehohoitoon pääsystä päätetään. Viranomaisten vastaus ei ollut yllättävä. 
Suomen Uutiset <a href="https://www.suomenuutiset.fi/tukholman-koronakuolleista-suurin-osa-somaleja-laakarit-vaativat-lisaa-tiedotusta-somaliaksi/">kertoi</a> äskettäin, että epidemian alkuvaiheessa Tukholman alueella koronaan kuolleista suurin osa oli somaleja. Asiasta tiedottanut ruotsinsomalien lääkäriyhdistys vaatii koronatiedottamisen lisäämistä somaliaksi.
Syyksi somalien yliedustukseen koronaan menehtyneiden joukossa arveltiin sitä, että maahanmuuttajalähiöissä eri sukupolvet asuvat yhdessä. Lisäksi somalikulttuuriin kuuluu tiivis sosiaalinen kanssakäyminen ja sairastuneen luona vieraileminen.
Testausta lisätään maahanmuuttajalähiöissä
Ruotsissa ei yleisesti ottaen ole ryhdytty kummoisiinkaan toimiin koronaepidemian vastustamiseksi, mutta uutinen somalitaustaisten maahanmuuttajien koronakuolemista aiheutti <a href="https://www.suomenuutiset.fi/somalien-koronakuolemat-herattavat-kiivasta-keskustelua-ruotsissa/">kiivaan rasismikeskustelun</a> lisäksi muitakin reaktioita. Tukholman sairaanhoitopiiri <a href="https://lakartidningen.se/aktuellt/nyheter/2020/03/boende-i-jarva-kan-testas-for-coronavirus/">ilmoitti</a>, että koronatestausta tullaan lisäämään Järvan alueen suurissa maahanmuuttajalähiöissä.
Sosiaalidemokraatteja edustava kunnallispoliitikko Karin Wanngård ehdotti, että kaupungin pitää tarjota maahanmuuttajalähiöiden riskiryhmille mahdollisuus asua kaupungin kustannuksella hotellissa, kertoo Ruotsin yleisradio <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/stockholm/s-lat-jarvaomradets-gamla-och-sjuka-bo-pa-hotell">SVT</a>.
&#8211; Nyt epidemian kiihtyessä ehdotuksemme on, että kaupunki vuokraisi hotellihuoneita, kurssikeskuksia ja hostelleja, jotta varmistettaisiin, että ihmisillä on mahdollisuus asua eristyksissä, ehdotti Karin Wanngård.
Hän lisäsi, että suuri osa Tukholman hotellihuoneista on tyhjillään, joten tilaa riittää. Tukholman kaupungin hallinto kartoittaa vaihtoehtoja ehdotuksen toteuttamiseksi.
Paperittomalla oikeus parempaan hoitoon?
Vaihtoehtomedia <a href="https://nyheteridag.se/papperslosa-kan-prioriteras-i-coronavarden-fore-svenska-medborgare/">Nyheter idag</a> oli tiedustellut terveydenhoitoviranomaisilta, miten nämä tulevat suhtautumaan tehohoitoa tarvitseviin, koronatartunnan saaneisiin &#8220;paperittomiin&#8221; maahanmuuttajiin. Lehti oli huolissaan siitä, menevätkö laittomasti maassa olevat ulkomaalaiset ruotsalaisvanhusten edelle hoitojonoissa, kun mietitään, kuka pääsee tehohoitoon tai hengityskoneeseen ja kuka ei.
Terveydenhoitoviranomaiset vastasivat odotetusti, että potilaita ei tulla erottelemaan kansalaisuuden tai maassa olon laillisuuden mukaan, vaan annettava hoito päätetään puhtaasti lääketieteellisin perustein.
&#8211; Meidän priorisointiperiaatteemme lähtevät siitä, että hoidon tarve priorisoidaan lääketieteellisillä perusteilla ja että kaikki ihmiset ovat saman arvoisia, vastasi sosiaalihallituksen osastopäällikkö Thomas Lindén.
Sata miljoonaa kruunua YK:lle
Ruotsin kehitysyhteistyöministeri Peter Eriksson (kok) ilmoitti viikonloppuna, että Ruotsi antaa 100 miljoonaa kruunua YK:n kautta tehtävään koronanvastaiseen työhön muissa maissa.
&#8211; Tämä on globaali kriisi, jota ei voida ratkaista sillä, että kaikki hoitavat vain oman tonttinsa, perusteli kehitysyhteistyöministeri Eriksson rahoituspäätöstä Ruotsin tietotoimisto <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/1npQKe/100-miljoner-extra-till-fn-for-virusatgarder">TT</a>:lle.
Ruotsia ei todellakaan voida syyttää siitä, että se olisi keskittynyt vain pitämään &#8220;oman tonttinsa&#8221; puhtaana. Ruotsalaisviranomaisten vähäisiä toimia virusepidemian torjumiseksi on luonnehdittu ”venäläisen ruletin” pelaamiseksi. Maa on virallisesti kiistänyt pyrkivänsä laumaimmuniteetin luomiseen, mutta toimet viittaavat vastaavan kaltaiseen taktiikkaan, kertoo <a href="https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/6670e80f-a946-4558-8bab-6e0a0784842c">Iltalehti</a>. Ruotsissa kouluja tai ravintoloita ei ole suljettu, ja alle 50 hengen julkiset kokoontumiset ovat yhä sallittuja.