Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Maahanmuuttopolitiikan supertorstai: Sisäministeri Rantaselta kolme maahanmuuton esitystä eduskuntaan

Britannia säästää laittomien maahanmuuttajien palveluista – neljän tähden hotellit vaihtuvat kasarmimajoitukseen

Verkkorikollisuus kasvaa – poliisi kertoo, miten toimit netissä turvallisesti

Hallitus on autoilijan asialla – 30 vuoden polttoaineverojen korotuskierre päättyi

Vaalivallankumous sai Unkarin talouden nousukiitoon

Oppositio teki uuden välikysymyksen itse luomastaan ongelmasta – Seppänen: Pelkästään pienituloisten maahanmuuttajien määrä on kasvanut sadalla tuhannella

Tynkkynen: Kaupan ala väisti EU-luodin – kiitos oikeusministeri Leena Meren

Strandman: Keskustavasemmistohallituksen luoma YEL-malli on asettanut yrittäjiä kohtuuttoman maksutaakan alle

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa

Länsimainen kulttuuri taantuu: sisäinen pehmeys ja massamaahanmuutto tuhoavat Eurooppaa

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan

Kolumni: Meidän ideologiat ovat parempia kuin teidän ideologiat

materialismi

Ystävät, perhe ja oma talous ovat yhä enemmän ruotsalaisnuorten elämän keskiössä. Kiinnostus poliittiseen vaikuttamisen ja ilmastokysymyksiin jää sen sijaan sivummalle. Tämä on Nuorisobarometrin (Ungdomsbarometern) keskeisin viesti, joka käy selville 15 000 nuoren haastatteluista.

<a href="https://www.ungdomsbarometern.se/">Ungdomsbarometern</a> on Ruotsin suurin vuosittainen 15-24-vuotiaiden mielipiteitä, ajatuksia ja arvoja luotaava tutkimus. Tuoreimman tutkimuksen kysymyksiin vastasi 15 000 nuorta syksyllä 2023.
&#8211; Yli puolet on menettänyt uskonsa poliitikkojen kykyyn ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia ja usko demokratiaan vähenee, <a href="https://www.dn.se/sverige/manga-tycker-det-ar-tontigt-att-vara-pk-nu/">pamauttaa</a> tutkimusyhtiö tutkimuksen toteuttaneen yhtiön toimitusjohtaja Ulrik Hoffman Dagens Nyheterissä.
&#8211; Aiemmin politiikassa aktiiviset nuoret keskittyvät nyt asioihin, joita he itse voivat kontrolloida.
Ilmastoahdistus helpottaa
Yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneiden osuus haastatelluista on pudonnut viiden vuoden takaisesta 50 prosentista 38 prosenttiin syksyllä 2023. Juuri tähän liittyy tutkimuksessa noussut epäluottamus poliitikkoihin.
Ilmasto- ja ympäristökysymyksiä pitää kaikkein keskeisimpänä enää 38 prosenttia nuorista, kun vielä vuonna 2021 ilmastoherännäisten osuus oli 48 prosenttia.
Demokratiaa pitää parhaana yhteiskunnallisena järjestelmänä valtaosa nuorista mutta uskon rapautuminen on alkanut. Pojista jo viidennes ottaa etäisyyttä väitteeseen: ”Demokratia on kaikissa tilanteissa paras järjestelmä hallita yhteiskuntaa”.
Antirasistit kortilla
Itsensä antirasistiksi, feministiksi tai luonnon ystäväksi luokittelevien nuorten määrä on laskenut tutkimuksen mukaan voimakkaasti. Lasku on viisitoista, seitsemän ja kuusi prosenttiyksikköä verrattuna vuoteen 2019.
Tasa-arvo oli aiemmin tyttöjen arvomaailman ja huolen keskiössä mutta nyt enää 46 prosenttia pitää sitä keskeisenä verrattuna 64 prosenttiin vuonna 2021.
Omaa elämäänsä pitää turvallisena 58 prosenttia nuorista, kun tätä mieltä neljä vuotta aikaisemmin oli 71 prosenttia vastanneista.
&#8211; Nuoret ovat tänään enemmän suuntautuneita perheeseen kuin aiemmat sukupolvet. Turvallisuushakuisuus on kasvussa ja sen myötä nuoret hakeutuvat yhä kasvavassa määrin tuttujen henkilöiden pariin tuttuihin paikkoihin, tulkitsee johtava analyytikko Jessica Åkerström tutkimuksen esipuheessa.
Materialismi kasvussa
Talousasiat ovat tulleet nuorille yhä merkityksellisemmiksi epävarmassa maailmassa. Puolet vastaajista on sitä mieltä, että rahan ansaitseminen on keskeistä elämässä.
Tietty treenihenkisyys ja terveelliset elämäntavat ovat nekin nousujohteisia arvoja, kuten joskus aikoinaan yup-todellisuudessa. Elämästä pitää voida myös nauttia.
&#8211; Taloudessa on kyse kahdesta asiasta. Ensimmäinen on taantuma, jonka takia monen on pakko olla yhä tietoisempi omaan talouteensa liittyvistä tosiasioista.
&#8211; Toinen on statushakuisuus eli nuoret haluavat näyttäytyä menestyvinä, itsenäisinä ja rikkaina. Tämä nousee esille myös somessa, kertoo Åkerström.

Barometri kertoo kiihtyvästä muutoksesta: Nuoriso kääntää selkänsä ilmastoahdistukselle – tilalle tulevat läheiset ja materialismi

Surkeat sosiaaliset olosuhteet ja nimelliset rangaistukset rikoksista nimetään automaattisesti keskeiseksi syyksi kasvavaan maahanmuuttajataustaiseen rikollisuuteen. Oikeasti kyse saattaakin olla siitä, että jengi yksinkertaisesti tarjoaa osalle nuorista tyköistuvan ympäristön, jossa voimassa ovat omat lait.

Tutkimukset ulkomailla syntyneiden ja toisen polven maahanmuuttajien yliedustuksesta <a href="https://bra.se/publikationer/arkiv/publikationer/2021-08-25-misstankta-for-brott-bland-personer--med-inrikes-respektive-utrikes-bakgrund.html?lang=sv">rikostilastoissa</a> tuppaavat päätymään aina samaa loppupäätelmään: syynä rikosten polulle lähtemiseen ovat köyhyys ja asuinympäristö, integraation epäonnistuminen sekä alhaiset rangaistukset.
Tohtoriopiskelija Matilde Tiozzo ottaa <a href="https://www.gp.se/ledare/d%C3%A4rf%C3%B6r-%C3%A4r-andra-generationens-invandrare-%C3%B6verrepresenterade-i-brottsstatistiken-1.58540552">Göteborgs Postenissa</a> vankasti perustellen kantaa siihen, että perinteisten maahanmuuttajien rikollisuutta koskevien tutkimusten käsittelytapa on suppea ja osin virheellinenkin.
Maahanmuuttajataustaisten yliedustus rikostilastoissa ei johdu pelkästään vähäisistä sosiaalisista panostuksista, vaan mukaan on otettava myöskin sosiaalipsykologinen ja kulttuurinäkökulma.
Vastuunkantajat kadoksissa
Periaatteessa toisen polven maahanmuuttajan kulttuurinen pääoma on jopa suurempi kuin kantaväestöllä, koska he ovat eläneet kahden eri kulttuurin vaikutuspiirissä. Käytännössä monikulttuurisuus osoittautuu usein mahdottomuudeksi ja johtaa siihen, että henkilö ajautuu erilleen kummastakin kulttuurista.
Tiozzon mukaan vikaa on myös ajassamme. Yksilön oikeuksia ja rajoitettua yhteistä vastuuta korostava yhteiskunnan henkinen ympäristö on johtanut siihen, että yhä harvempi on vastuussa enää mistään.
Perinteiset yhteisyyttä luovat instituutiot kuten koulu, asevelvollisuus ja julkisen palvelun media ovat rakenteellisissa ongelmissa, eikä niistä löydy tyhjän henkisen tilan täyttäjää.
Jengi on hyperkapitalistinen organisaatio
&#8211; Rikollisjengi on omalla tuhoavalla tavallaankin instituutio. Jengissä on selkeä normisto sekä hierarkia ja jokainen jäsen on osa yhteisöä. Siitäkin huolimatta, että kyseisen yhteisön perusta on huojuva, Tiozzo kirjoittaa.
Rikollisjengissä eivät siten päde maahanmuuttajien lähtömaista peräisin olevat normit saatikka uuden kotimaan normit. Tämä olisi hyödyllistä ymmärtää silloin, kun etsitään ratkaisuja mielettömään väkivaltaan.
Maahanmuuttajataustaisten jengien silmitöntä aseidenkäyttöä selittää nyky-yhteiskunta, jossa yhteisyys on pystytetty vankasti materialistiselle perustalle. Jengirikollisuuden voi siten selittää hyperkapitalismina, jossa kilpaillaan kirjaimellisesti viimeiseen hengenvetoon asti ja jossa menestys mitataan viimeisellä rivillä ainoastaan rahassa.
&nbsp;

Toisen polven maahanmuuttajat ovat yliedustettuina rikostilastoissa – syynä ei olekaan köyhyys ja asuinpaikka