Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Alijäämämme on liiallinen – pian virallisestikin

Perussuomalaiset: Nato lisää arjen turvallisuutta – poliisin reservi ja ampumarataverkosto turvaavat Suomen

Hallitukselta lisäpanostuksia kasvuun, infraan, terveyteen ja tekoälyyn – myös korkeakouluihin lisää aloituspaikkoja

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Strandman: Epäoikeudenmukainen valtionosuusjärjestelmä romuttaa kuntien elinvoimaa

Perussuomalainen Nuoriso: Sote-palvelut kuuluvat suomalaisille

Pohjoismaista mallia maahanmuuton ongelmanratkaisuun – Britannian työväenpuolue etsii apua kannatusalhoon Tanskasta

Seppänen: Pelastushelikopteri Aslak säilyy Lapin turvana

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Kolumni: Mikä hävettää, demarit?

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Antikainen: Marinin hallitus toi ISIS-äidit Suomeen – perussuomalaiset laittaa heidät vastuuseen

Bensan hinta laskee taas – eduskunta hyväksyi polttoaineiden verotuksen keventämisen

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Mika Mikkonen

Perussuomalaisten Lapin piiri sai kaadettua kolmen kunnan alueelle kaavaillun suuren, 140 tuulivoimalan tuulipuiston rakentamisen. Hanke kaatui ensin Rovaniemellä eduskuntavaaliehdokas Kalervo Björkbackan aloitteesta, jonka jälkeen hanke romahti kuin korttitalo muidenkin kuntien alueella.
Rovaniemen, Ylitornion ja Pellon alueelle kaavaillun tuulipuiston aloite lähti Raanujärven alueella sijaitsevan suuren yhteismetsän omistajilta, jotka kilpailuttivat eri tuulivoimatoimijoilla vuokrasopimuksen yli 8 500 hehtaarin alueesta.
Kilpailutuksen voitti Smart Windpower -niminen yhtiö. Yhteismetsän omistajakuntaan kuuluu toistasataa jäsentä, joista yksikään ei itse asu Raanujärven alueella.
&#8211; Hankkeella oli suuri vastustus asukkaiden, yrittäjien ja paliskuntainyhdistyksen keskuudessa. Saimme hankkeen torpattua aloitteestani Rovaniemen kunnanhallituksen kokouksessa 11.2. äänin 7-4. Tuulipuiston kannattajiin kuului kolme kokoomuslaista ja yksi keskustan edustaja, kertoo perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokas ja Rovaniemen kunnanvaltuuston ja -hallituksen jäsen Kalervo Björkbacka.
Uhka poromiesten elinkeinolle
Seuraavalla viikolla Björkbacka kiersi vaalikampanjakiertueellaan muun muassa Ylitorniolla, jossa hän kertoi ihmisille syitä, miksi perussuomalaiset vastustivat tuulipuistohanketta. Sen jälkeen Ylitornion kunta päätti yksimielisesti, ettei lähde mukaan hankkeeseen.
Näyttää todennäköiseltä, että hanke kaatuu myös Pellossa, ja tokkopa rakennuttajakaan enää on asiasta kiinnostunut.
&#8211; Aittavaaraan kaavaillun tuulipuiston alue oli niin suuri, että sen läheisyydessä on kaksikin poroerotuspaikkaa. Poromiehet kokivat, että tuulipuisto uhkasi heidän elinkeinoaan. Lisäksi sieltä olisi lähimmälle loma-asunnolle ollut matkaa vain noin 250 metriä, eikä tuulivoiman ympäristöhaitoista ole tehty luotettavaa vaikutusarviointia.
&#8211; Tutkimusta ympäristövaikutuksista eivät suorita viranomaiset, vaan rakennuttajan itse kilpailuttama yksityinen yritys, ja eivätköhän heidän sympatiansa ole tilaajan puolella, Björkbacka sanoo.
Lappiin mieluummin vesivoimaa
Hankkeen kaatumisella on suuri merkitys paitsi alueen poromiehille, yrittäjille ja asukkaille, myös Lapin Perussuomalaisille. Se osoittaa, että piirin alueella on saatu toteutettua puolueen ohjelmaa ja linjauksia sähköenergian tuotannosta.
Perussuomalaiset suosivat mieluummin vesivoimaa kuin tuulivoimaa.
&#8211; Rovaniemelle suunnitellaan parhaillaan Sierilään vesivoimalaitosta, josta on parhaillaan menossa tarveselvitys. Keskusta on kuitenkin ollut kovasti niin vesi- kuin turvevoimaakin vastaan. Esimerkiksi ministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) poisti Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavasta Kemihaaran altaat kokonaan pois, kun ne olisivat tulleet Natura2000-alueelle.
&#8211; Tällä perusteella on estetty kuntien elinvoimaisuutta, ettei voi rakentaa esimerkiksi kaivosta tai laajentaa matkailukeskusta, kun Natura-alueita ei voi vaihtaa toiseen, vaikka esimerkiksi Saksassa on siirretty kokonainen lintujärvi ruskohiilen alta pois, Björkbacka kertoo.
Tuulivoimapuistot pilaamassa maisemaa
Lapin Perussuomalaiset eivät halua tuulivoimapuistoja Lappiin maisemia pilaamaan, sillä Etelä-Euroopasta ja kauempaa tulevat matkailijat eivät tule propelleja katsomaan.
Matkailijoita kiinnostavat koskematon erämaamaisema, tunturit ja revontulet.
&#8211; Eiköhän paremmat tuulipuistoalueet ole ennemminkin rannikolla, missä tuulee koko ajan, kuin täällä sisämaassa. Rakennetaan mieluummin vesivoimaa, se on sitä parempaa voimaa, Björkbacka toteaa.
Tuulivoima ei ole kestävä ratkaisu 
Perussuomalaisten Lapin piiri tukee täysin paliskuntainyhdistyksen vastustavaa mielipidettä liittyen tuulipuistojen rakentamiseen Lappiin ja on jättänyt asiasta myös oman kannanottonsa.
Niin poroelinkeinon harjoittajat kuin perussuomalaisetkin ovat yhtä mieltä siitä, että tuulivoimalat haittaavat elinkeinon harjoittamista eikä sen rakentamista siitäkään syystä pidä sallia.
&#8211; Tuulivoimalat eivät aiheuta pelkästään haittaa poroelinkeinon harjoittajille vaan myös pilaavat meille kaikille arvokasta luonnonmaisemaa, toteaa Perussuomalaisten Lapin piirin puheenjohtaja Mika Mikkonen.
Lapin Perussuomalaiset eivät pidä tuulivoimaa kestävänä ratkaisuna ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, sillä se ei vastaa tehokkaasti Suomen korkeisiin energiatarpeisiin.
Veronmaksajien rahoja upotetaan tuulivoimaloihin järjettömiä summia tuulivoimatukina. Tutkimusten mukaan tuulivoimalat aiheuttavat häiriöitä myös tv-, radio- ja puhelinliikenteeseen.

Perussuomalaiset kaatoivat suuren tuulipuistohankkeen Lapissa – ”Matkailijat eivät tule tänne propelleja katsomaan”

Suomen Uutiset haastatteli &#8221;Lapin seriffiksi&#8221; hakenutta Antti Tonteria. Hänet nimettiin sunnuntaina perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokkaaksi. 

Antti Tonteri tuli tunnetuksi &#8221;Lapin seriffinä&#8221; noin vuosi sitten, kun Enontekiön kunta ilmoitti palkkaavansa oman seriffin korvaamaan poistuvaa poliisipartiota. Tonteri ilmoittautui ehdolle seriffin virkaan. Nyt Lapin seriffin seuraava tehtävä on perussuomalaisten paikallisyhdistyksen perustaminen Enontekiölle.
Tonteri on ollut pitkään mukana paikallispolitiikassa. Aiemmin hän istui kunnanvaltuustossa kokoomuksen riveissä, mutta nyt mies on päättänyt siirtyä perussuomalaisten leiriin. Syynä on tyytymättömyys erityisesti nykyisen hallituksen maahanmuuttolinjauksiin.
Tonteri varoittaa, että Syyrian taistelujen päättyessä hävinneellä puolella olleet jihadistit soluttautuvat laittomien siirtolaisten massaan päästäkseen Eurooppaan. Myös Enontekiön entinen kunnanjohtaja, pitkään YK:n rauhanturvatehtävissä toiminut kenraali evp. Mauri Koskela <a href="http://www.rauhanturvaajat.com/mauri-koskelalta-vakava-varoitus-pakolaistaistelijoista/">on varoittanut</a> tästä.
&nbsp;
– Yhtään jihadistia ei saa päästää rajan yli, Antti Tonteri sanoo. Myös rikollisuus ja huumeet on pysäytettävä rajalla.
Erityisen huolissaan Tonteri on Suomen nuorten lisääntyneestä huumeiden käytöstä. Lapin seriffi korostaa, että Suomen kansan turvallisuuden tulisi olla Suomen hallituksen tärkein huolenaihe. Hänen mielestään Suomeen tulisi ottaa ainoastaan kiintiöpakolaisia, joiden taustat on huolellisesti tarkastettu jo etukäteen.
Antti Tonteri on hyvin tyytymätön siihen, miten Suomen taloutta on hoidettu viime vuosina. Hän pitää EU:hun liittymistä ja varsinkin euroon menemistä ongelmien alkulähteenä.
– Caruna-kaupat, Talvivaara ja muut kaivosyhtiöt, Tonteri luettelee. Kaikki myydään ulkomaille pilkkahintaan, tai päästetään ulkomaiset kaivosyhtiöt häärimään Suomessa liian vapaasti. Tuotot valuvat pois Suomesta.
<h4>Syyrian pakolaiset lähteneet Enontekiöltä</h4>
Enontekiö on Suomen pohjoisin kunta, joka on ottanut kiintiöpakolaisia. Viime syksynä kuntaan tuli kolme syyrialaisperhettä, yhteensä parikymmentä henkilöä. Antti Tonteri kertoo tulleensa heidän kanssaan hyvin toimeen.
– Ihan mukavia ihmisiä suurin osa, Tonteri kuvailee.
Vuoden sisällä lähes kaikki syyrialaiset ovat kuitenkin Tonterin mukaan muuttaneet muualle. Hän arvelee syyksi sen, että kunnasta ei oikein löydy opiskelumahdollisuuksia peruskoulua ja erälukiota lukuun ottamatta.
<h4>Evakkojen sukua</h4>
Tonterin suku on Karjalan Kirvusta Haikolan kylästä. Siksi mies ei hyväksy sitä, miten nykyisiä turvapaikanhakijoita usein lehdissä verrataan Karjalan evakoihin.
– Se on aivan eri asia. Evakot olivat Suomen kansalaisia, jotka joutuivat lähtemään luovutetulta alueelta, Tonteri selittää.
Karjalaisperheen poika pitää Mauno Koivistoa surkeana presidenttinä ja syyttää häntä siitä, että Koivisto ei tarttunut tilaisuuteen silloin, kun Venäjän presidentti Boris Jeltsin olisi ollut valmis luovuttamaan Karjalan takaisin Suomelle. Tuolloin ulkoministerinä ollut Paavo Väyrynen saa myös Tonterilta pyyhkeitä toimimattomuudestaan.
Nuorena Antti Tonteri opiskeli Helsingissä ja valmistui Ateneumin taideteollisuusopiston graafiselta linjalta. Markkinointi-instituutissa hän suoritti faktorin tutkinnon. Tonteri pyöritti pitkään omaa graafisen alan yritystä, joka työllisti parhaimmillaan parikymmentä henkeä. Sitten tuli avioero. Tonteri päätti myydä firmansa ja muuttaa elämänsä kokonaan.
<h4>Luonto veti Lappiin</h4>
Jo 15-vuotiaasta asti metsästystä harrastanut Tonteri päätti aloittaa uuden elämän Lapissa. Hän muutti 20 vuotta sitten Enontekiölle ja eli alkuajat metsästämällä riekkoja langoilla ja myymällä niitä helsinkiläisiin ravintoloihin. Sitten tulivat kuvaan moottorikelkkasafarit: Tonteri osti rivin moottorikelkkoja ja rupesi ajeluttamaan turisteja tunturissa.
<a href="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/01/tonteri2.png"><img decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-49712" src="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/01/tonteri2.png" alt="" width="100%" srcset="https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/01/tonteri2.png 747w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/01/tonteri2-224x300.png 224w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/01/tonteri2-75x100.png 75w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/01/tonteri2-28x38.png 28w" sizes="(max-width: 747px) 100vw, 747px" /></a>
Metsällä, saaliiksi saatu ukkometso. Kuva: Antti Tonterin kotialbumi. 
Kun moottorikelkkasafarit alkoivat kyllästyttää, Tonteri ryhtyi raadollisempaan työhön. Hänestä tuli petovahinkojen maastotarkastaja.
<h4>Ahma puree niskaan, susi käy kurkkuun</h4>
Maastotarkastajan tehtävänä on käydä katsomassa petojen tappamia poroja, joista poromiehet ilmoittavat. Jängälle mennään kesällä mönkijällä ja talvella moottorikelkalla. Raadosta etsitään pedon merkkejä. Jokainen peto jättää poroon omanlaisensa jäljet.
– Ahma puree poroa niskaan. Susi käy kurkkuun tai lapaan. Karhu hyökkää poron kimppuun takaapäin ja nylkee siististi kynsillään koko poron ennen kuin syö, Tonteri kuvailee.
Karhut syövät poroja varsinkin vasomisaikaan. Kevättalvella uhkana ovat ahmat, jotka tarvitsevat ruokaa nälkäisille poikasilleen. Helmi-huhtikuussa maastotarkastajalla on kiireitä, sillä lumituiskussa kyyhöttäviä poroja vaaniva ahma saattaa ehtiä tappaa tokasta jopa parikymmentä poroa, ennen kuin muut huomaavat mitään. Porot eivät haista pyryssä tuulen alta tulevaa petoa.
<a href="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/01/tonteri_3.png"><img decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-49711" src="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/01/tonteri_3.png" alt="" width="100%" srcset="https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/01/tonteri_3.png 747w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/01/tonteri_3-224x300.png 224w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/01/tonteri_3-75x100.png 75w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2019/01/tonteri_3-28x38.png 28w" sizes="(max-width: 747px) 100vw, 747px" /></a>
Ahman tappama poro. Kuva: Antti Tonterin kotialbumi. 
Suden tappamat porot ovat Käsivarren Lapissa harvinaisempia, sillä poromiehen havaitsema susi pääsee nopeasti hengestään.
– Kyllä niille kaatoluvat haetaan, Tonteri naurahtaa.
Petovahinkokorvaukset ovat poronomistajille merkittävä tulonlähde. Koska korvaukset ovat korkealla tasolla, niihin liittyy myös väärinkäytöksiä. Esimerkiksi nälkään kuolleita poroja on yritetty ilmoittaa petojen tappamiksi, kertoo Tonteri. Onneksi tätä tapahtuu hyvin harvoin. Tonterin mielestä reilusti suurin osa poromiehistä on rehtiä väkeä.
<h4>Seriffiehdokkaaksi kunnanjohtajan pyynnöstä</h4>
Viime joulun alla Enontekiön kunta sai tiedon, että kunnan vakituinen poliisipartio aiotaan lakkauttaa vuodenvaihteessa. Koska käsivarressa etäisyydet ovat pitkät, kuntalaiset olivat tietenkin huolestuneita turvallisuutensa heikentymisestä.
Kunta päätti aloittaa julkisuuskampanjan kertoen harkitsevansa oman seriffin palkkaamista. Kun kunnanjohtaja kysyi Antti Tonterin halukkuutta tehtävään, Tonteri suostui seriffiehdokkaaksi siltä istumalta.
&#8211; Olihan seriffin työ minulle tuttua jo lapsuuden Pecos Bill -sarjakuvista, Tonteri naurahtaa.
Useat lehdet <a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/enontekio-etsii-seriffia-tama-mies-on-valmis-tehtavaan-jos-terroristi-alkaisi-riehua-lataisin-saman-tien/">Suomen Kuvalehteä myöten</a> tekivät juttuja erikoisesta ideasta, ja kunta sai kaipaamaansa julkisuutta tärkeälle asialle. Tällä hetkellä Muonioon sijoitettu poliisipartio käy määräpäivinä Enontekiöllä. Kunnalla on Tonterin mukaan toiveita saada oma poliisipartio takaisin vuoden tai parin sisällä.
Lapin seriffi Antti Tonteri kertoo, että useimmat paikalliset ymmärsivät, mitä seriffikampanjalla haettiin, ja ovat osanneet suhtautua siihen sopivasti huumorilla.
<h4>Lentokenttä elinehto matkailulle</h4>
Enontekiö on suuri mutta harvaanasuttu kunta, joka kattaa Suomi-neidon koko käsivarren. Poronhoidon lisäksi matkailu on tärkeä elinkeino. Ja luontomatkailukohteita Enontekiöllä riittää.
– Meillä on kaikki Suomen suurtunturit, yli 800 järveä, tunturikoivikoita ja valtavat havumetsävyöhykkeet. Ikivanhaa aihkimetsää, joka on toistaiseksi Metsähallituksen osalta säästynyt hakkuilta, Tonteri luettelee.
Ongelmana on vain se, miten turistit saadaan Enontekiölle. Finnair on lentänyt kevätkaudella reittilentoja Hetan lentokentälle, mutta nyt lennot aiotaan lopettaa. Tämä on herättänyt paikallisissa ihmetystä, koska koneet ovat olleet lähes täysiä. Jatkosta neuvotellaan Finnairin kanssa, kuten muinakin vuosina.
– Enontekiön lentokenttä on elintärkeä matkailulle. Jos se menetetään, niin huonosti käy, Antti Tonteri toteaa. Kaikkiin Lapin lentokenttiin pitäisi panostaa vielä enemmän!
<h4>Metsänkatselumaksulla varoja metsien suojeluun</h4>
Itsekin yli 100 hehtaaria metsää omistava Tonteri korostaa, että pohjoisen hidaskasvuiset metsät eivät todellakaan ole talousmetsiä, varsinkaan Enontekiöllä, Inarissa ja Utsjoella. Sitä paitsi ylä-Lapin metsähakkuut eivät tuo juuri lainkaan tuloja paikallisille ihmisille.
– Hakkuilla vaikeutetaan matkailubisnestä, joka toisi moninkertaisesti rahaa. Metsien virkistysarvoa suomalaisille ei voi edes rahassa mitata.
Tonteri muistelee, miten moottorikelkkasafareja vetäessään peri turisteilta erillisen &#8221;metsänkatselumaksun&#8221; kelkan vuokran ja ruokailujen lisäksi. Turistit ymmärsivät luontoarvojen hinnan.
– Metsänkatselu: 15 euroa. Kukaan ei rutkuttanut.
Nyt Lapin seriffi ehdottaa Metsähallitukselle samanlaista ratkaisua: peritään kaikilta kelkka-, husky- tai porosafareille tulevilta turisteilta luontomaksu, jonka retken järjestäjä tilittää eteenpäin Metsähallitukselle. Näin Metsähallitus saisi metsistä tuloja hakkaamatta yhtään puuta.
<h4>Ehdolle eduskuntavaaleihin</h4>
Perussuomalaisten Lapin piiri <a href="https://lappi.perussuomalaiset.fi/uutinen/lapin-perussuomalaiset-nimesi-loput-eduskuntavaaliehdokkaansa/">nimesi Tonterin eduskuntavaaliehdokkaaksi</a> sunnuntaina.
&#8211; ”Enontekiön Sheriffi” tuo yrittäjäosaamisensa ja yhteistyöverkostonsa lähelle perussuomalaisia. Hänen avullaan saamme niskalenkin poliittisista vastustajistamme Pohjois-Lapissa”, suitsuttaa Lapin piirin puheenjohtaja Mika Mikkonen.
Ehdolla ovat Tontrein lisäksi myös Kalervo Björkbacka (Rovaniemi), Matti Haapala (Rovaniemi), Marko Heikkuri (Kemi), Kaisa Juuso (Tornio), Juhana Kelloniemi (Kemijärvi), Eila Kivioja (Sodankylä), Kari Kontiokoski (Tervola), Terho Korpikoski (Simo), Ari Paldan (Rovaniemi), Jaakko Raivio (Rovaniemi), Veikko Siitonen (Kittilä), Ari Södervall (Pello) ja Timo Tolonen (Rovaniemi).

Ateneumin taideteollisuusopistosta ”Lapin sheriffiksi” – upea luonto veti Antti Tonterin Enontekiöön

Perussuomalaisten Lapin piiri on nimennyt ensimmäiset eduskuntavaaliehdokkaat. Ehdolle asetettiin yhdeksän henkilöä. 

Ehdolle asetettiin Kalervo Björkbacka (Rovaniemi), Kaisa Juuso (Tornio), Juhana Kelloniemi (Kemijärvi), Eila Kivioja (Sodankylä), Kari Kontiokoski (Tervola), Ari Paldan (Rovaniemi), Ari Södervall (Pello), Harri Tauriainen (Kemi) ja Timo Tolonen (Rovaniemi).
Jatkokaudelle valittu oiirin puheenjohtaja Mika Mikkonen kommentoi valintoja.
– Valitut kansanedustajaehdokkaat ovat suomalaisen työn ja yrittämisen puolestapuhujia. Kaikille on yhteistä se, että he asettavat tavallisen suomalaisen puolustamisen ensisijaiseksi arvokseen, Mikkonen totesi.
Ehdokkaat nimettiin piirin syyskokouksessa 13. lokakuuta Torniossa. Perussuomalaisten Lapin piirin hallitus nimeää loput viisi ehdokasta lähitulevaisuudessa syyskokouksen päätöksen mukaisesti.

Lapin Perussuomalaiset nimesi ensimmäiset eduskuntavaaliehdokkaat

Lapin talous nojaa metsään, matkailuun ja malmiin. Kaivannaisteollisuus klustereineen on tulevaisuuden ala sekä vientieurojen tuojana että työllistäjänä, muistuttaa Perussuomalaisten Lapin piiri tiedotteessaan.

&#8211; Talvivaaran ja Nivalan Hituran ympäristöongelmien myötä asenteet kaivannaisteollisuutta kohtaan ovat koventuneet aiheetta. Poliittisten päättäjien on pidettävä jalat maassa &#8211; Suomessa on kymmenkunta kaivosta, jotka ovat hoitaneet ympäristöasiat mallikkaasti, kertoo Rovaniemen perussuomalainen kaupunginvaltuutettu Kalervo Björkbacka.
Vero käytössä useissa maissa
Malmikaivokset &#8211; paria lukuun ottamatta &#8211; ovat ulkomaalaisten kaivosyhtiöiden omistuksessa. Suomi on tyytynyt välillisiin hyötyihin, kuten kaivosalan palkkatuloista saataviin veroihin.
Muualla maailmassa kaivosyhtiöt maksavat yleisesti rojalteja eli käyttöoikeuskorvauksia, jotka voivat jakaantua valtion, paikallisyhteisön (kunnan) ja maanomistajan kesken. Kaivannaisverot tai rojaltit eivät ole olleet kynnyskysymyksenä kaivannaisyhtiöille. Useassa maassa tällainen vero on käytössä.
Tulot suunnattava kaivoskuntaan
Perussuomalaisten Lapin piiri esittää kaivannaisveron käyttöönottamista.
&#8211; Nämä tulot on suunnattava siihen kuntaan, missä kaivosalue sijaitsee. Suomen kaivoslain mukaan kaivosalueen maanomistaja saa vuosittain 0,15 prosenttia hyödynnetyn malmin arvosta louhintakorvauksena, eräänlaisena rojaltina sekä 50 euroa hehtaarilta. Nämä korvaukset ovat riittämättömiä, piiri painottaa.
&#8211; Yksityisiä maanomistajia on ollut vähän korvauksen piirissä, koska yleensä kaivosyhtiöt nimittäin pyrkivät hankkimaan kaivosalueet omistukseensa, jolloin ne vapautuvat korvauksien maksamisesta.
Lapin elinvoimaisuuden puolesta
Kehittyneissä rojaltijärjestelmissä käyttöoikeuskorvauksista ei pääse eroon maakaupoilla. Valtiolle ja kunnalle maksettavat vuotuiset rojaltit on tyypillisesti sidottu yhtiön louhimien malmien arvoon tai niistä saatuihin voittoihin.
– Meille perussuomalaisille on tärkeää Lapin kuntien elinvoimaisuuden turvaaminen. Jokainen voi ajatella, mitä esimerkiksi Sodankylä, Kittilä tai Meri-Lapin alue olisivatkaan ilman kaivannaisteollisuudesta saatuja hyötyarvoja. Kuitenkin kaivannaiskunnille tuleva korvaus louhinnasta on riittämätön ja se tulee saattaa oikeudenmukaiselle tasolle, toteaa Perussuomalaisten Lapin piirin puheenjohtaja Mika Mikkonen.

Perussuomalaiset vaativat kaivannaisveron käyttöönottoa Lapissa

Perussuomalaisten Lapin piirin syyskokous valinta uudeksi puheenjohtajaksi on Mika Mikkonen. Hän on oikeustieteen opiskelija.

Kokouksessa paikalla ollut puheenjohtaja Jussi Halla-aho kiitteli kokousväkeä ja onnitteli tuoretta puheenjohtajaa.
&#8211; Lapin piirin syyskokous Rovaniemellä sujui hienoissa tunnelmissa Kaisa Juuson johdolla. Onnittelut Mika Mikkoselle, joka valittiin uudeksi puheenjohtajaksi, ja kiitokset Terho Korpikoskelle, joka veti piiriä varapuheenjohtajana kesäkuusta alkaen, Halla-aho <a href="https://www.facebook.com/photo.php?fbid=1487711724682350&amp;set=a.247063185413883.57210.100003306096376&amp;type=3">kirjoitti</a>.
Kokouksessa oli paikalla myös perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari. Hän <a href="https://www.suomenuutiset.fi/presidenttiehdokas-laura-huhtasaari-eun-rajat-tukittava-polkumyynnilta-suomalaisten-etuja-uskallettava-puolustaa/">otti päivän aikana kantaa</a> EU:n polkumyyntilainsäädäntöön.

Mika Mikkonen on Lapin piirin uusi puheenjohtaja

Mika Mikkonen

Perussuomalaiset kaatoivat suuren tuulipuistohankkeen Lapissa – ”Matkailijat eivät tule tänne propelleja katsomaan”

Ateneumin taideteollisuusopistosta ”Lapin sheriffiksi” – upea luonto veti Antti Tonterin Enontekiöön

Lapin Perussuomalaiset nimesi ensimmäiset eduskuntavaaliehdokkaat

Perussuomalaiset vaativat kaivannaisveron käyttöönottoa Lapissa

Mika Mikkonen on Lapin piirin uusi puheenjohtaja

Uusimmat

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Alijäämämme on liiallinen – pian virallisestikin

Perussuomalaiset: Nato lisää arjen turvallisuutta – poliisin reservi ja ampumarataverkosto turvaavat Suomen

Hallitukselta lisäpanostuksia kasvuun, infraan, terveyteen ja tekoälyyn – myös korkeakouluihin lisää aloituspaikkoja

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Strandman: Epäoikeudenmukainen valtionosuusjärjestelmä romuttaa kuntien elinvoimaa

Perussuomalainen Nuoriso: Sote-palvelut kuuluvat suomalaisille

Pohjoismaista mallia maahanmuuton ongelmanratkaisuun – Britannian työväenpuolue etsii apua kannatusalhoon Tanskasta

Seppänen: Pelastushelikopteri Aslak säilyy Lapin turvana

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Viikon suosituimmat

Kolumni: Mikä hävettää, demarit?

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Antikainen: Marinin hallitus toi ISIS-äidit Suomeen – perussuomalaiset laittaa heidät vastuuseen

Bensan hinta laskee taas – eduskunta hyväksyi polttoaineiden verotuksen keventämisen

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Toimitus suosittelee

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Tutkimus: Oikeistolaiset osoittavat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan – epäsymmetriaa selittävät ankarat moraaliset tulkinnat

Vasemmistopuolueet pyrkivät edistämään maahanmuuttoa, koska ne hyötyvät siitä: Tutkimustieto kertoo, että maahanmuutto tuo vasemmistolle lisää äänestäjiä

Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025