Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Itäisessä Suomessa urakoidaan yli 500 miljoonalla eurolla – ministeri Ranne: ”Nyt käynnistyy vt15-urakka ja lisää on tulossa”

Miljonääri maksoi 191 Kokoomusnuorten jäsenmaksua – järjestön sisäinen kohu johti johtajien eroon

Järjestäytynyt rikollisuus soluttautuu Suomen vankiloihin – 350 vankia kytköksissä, uhka myös henkilökunnalle

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia

Kolumni: Meidän ideologiat ovat parempia kuin teidän ideologiat

Strandman: Sopimuspalokunnat pitävät yhteiskunnan pyörät pyörimässä

Perussuomalaisten Kymen piiri nimesi eduskuntavaaliehdokkaita – mukana neljä kansanedustajaa

Kansa äänesti muutoksen puolesta Unkarissa – Magyar ja Tisza ottavat vallan Orbánilta

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi

Teräaseisiin liittyvät väkivaltatilanteet yleistyneet suomalaisissa oppilaitoksissa – Strandman: Koulujen turvallisuus on palautettava

Purra: Ulkomaalaisväestön vahva nojaaminen takuueläkkeisiin on iso ongelma  – ”Jopa ilman käytännössä minkäänlaista työuraa”

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?

USA peruutti Iranin vallankumouskaartin kenraalin sukulaisten oleskeluluvat – luksuselämä Kaliforniassa loppui ja karkotus takaisin Iraniin odottaa

Karkotukset pannaan Ruotsissa yhä useammin toimeen pakolla – ”Lähtö tulee vaikka huutavat ja potkivat”

Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutetun puheet itärajan avaamisesta turvapaikanhakijoille: ”Kenen etua tässä ajetaan?”

Yhdenvertaisuusvaltuutettu haluaa avata itärajan – Antikainen: Suljetaan koko pulju ja säästetään kolme miljoonaa

Kirkkopalvelut ry:lle yli 11 miljoonaa euroa avustuksia, valtaosa toiminnan kuluista palkkoihin – puheenjohtajana kokoomuksen kansanedustaja

Demarivalta murenee Pohjolassa – onko Suomen SDP vain jälkijunassa?

Perussuomalaiset: Vasemmistohallitus loi Suomeen uuden köyhälistön

Tynkkynen äimistyi median rimanalituksesta: Nyt TikTokin kommenttikenttä kelpaa poliittiseksi analyysiksi – mutta miksi vasemmiston hiusvärillä ei ole väliä?

Petro Poroshenko

Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho korostaa, että Suomessa valtion johdon keskeinen – ja ensisijainen &#8211; tehtävä on puolustaa suomalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta sekä sisäisiä että ulkoisia vaaroja kohtaan. Halla-aho sanoo, että presidenttinä hän puhuisi tietyistä Suomen sisäiseen kehitykseen ja turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä enemmän ja avoimemmin kuin nykyinen tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Eduskunnan puhemies, perussuomalaisten presidenttiehdokas Jussi Halla-aho vieraili tänään MTV:n Huomenta Suomessa presidenttiehdokashaastattelussa.
Halla-aho sanoo, että häntä ohjaavat vaalikampanjassaan ja mahdollisesti presidentiksi valituksi tullessaan samat teemat, jotka aikanaan toivat hänet politiikkaan ja ovat ominaisia myös perussuomalaisille.
&#8211; Minulle perussuomalaisena ehdokkaana, ja myös omana itsenäni, Suomen valtio on ennen kaikkea suomalaisten ja Suomen kansan edunvalvontakoneisto, ja sitä tulee johtaa sellaisena. Minulla on melko paljon tietoa ja ymmärrystä nykyisestä turvallisuuspoliittisesta ympäristöstä sekä sisäisistä huolestuttavista kehityskuluista, joihin tulee kiinnittää huomiota.
Omien toiveiden ei saa antaa ohjata analyysia
Halla-aho katsoo, että näinä aikoina Suomen ulkopoliittisessa johdossa – jonka osa tasavallan presidentti on &#8211; ei saisi olla naiiviutta ja sinisilmäisyyttä.
Halla-aho muistuttaa, että mitä tahansa voi koska tahansa tapahtua. Halla-aho korostaa, että Suomessa valtion johdon keskeinen – ja ensisijainen &#8211; tehtävä on puolustaa suomalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta sekä sisäisiä että ulkoisia vaaroja kohtaan.
&#8211; Presidentille on keskittynyt paljon ulko- ja turvallisuuspoliittista valtaa. Presidentiltä siksi edellytetään selväjärkisyyttä ja kirkasnäköisyyttä siitä, että hän tunnistaa sen, mitä ympärillä tapahtuu. Pitää siis kyetä tekemään realistista ja rauhallista analyysia turvallisuuspoliittisesta ympäristöstä sen sijaan, että impulsiivisesti tehtäisiin hätäisiä johtopäätöksiä. Tai että annettaisiin omien toiveiden ohjata analyysia.
Suomessa yhteinen näkemys ulkoturvallisuudesta
Halla-aho katsoo, että epämuodollinen yhteistyö ja kanssakäyminen tasavallan presidentin ja eduskunnan sekä presidentin ja valtioneuvoston välillä on toiminut tähän saakka kohtuullisen hyvin. Presidenttinä Halla-aho jatkaisi samalla linjalla.
– Se tietysti edellyttää sitä, että kyseisissä tehtävissä toimivien henkilöiden keskinäiset kemiat toimivat jollakin tavoin. Mutta itselläni on ainakin kaikki aikomus jatkaa tällä hyvällä linjalla täysin riippumatta siitä, ketkä toisella puolella pöytää istuvat.
– Onneksi ainakin ulkoturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä Suomessa on varsin laaja puoluerajat ja ideologiset rajat ylittävä yhteinen näkemys, mikä tekee myös helpommaksi ja todennäköisemmäksi sen, että yhteistyö sujuu.
Halla-aho arvioi, että presidenttinä hän puhuisi julkisuudessa tietyistä Suomen sisäiseen kehitykseen ja turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä &#8221;enemmän ja avoimemmin&#8221; kuin nykyinen tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
&#8211; Esimerkiksi huolestuttava yhteiskunnallinen kehitys, joka näkyy maahanmuuton lieveilmiöinä, on yksi teema, josta olisi syytä käydä jatkuvaa strategisen tason keskustelua, koska maahanmuutolla on suuret heijastusvaikutukset maan tulevaisuuteen.
Venäjä ei lakkaa olemasta uhka
Halla-aho huomauttaa, että Venäjän uhka ja haaste suomalaisille ei ole katoamassa minnekään senkään jälkeen, kun Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa joskus päättyy.
Halla-aho muistuttaa, että Venäjä on jonkinlaisessa valtiollisessa muodossaan ollut olemassa viimeiset yli 1 200 vuotta.
&#8211; Venäjän perustavoitteet eivät ole tänä aikana muuttuneet. Venäjä ei lakkaa olemasta uhka sen jälkeen kun sota Ukrainassa päättyy, vaan Venäjällä on edelleen samat ominaisuudet ja tavoitteet.
Halla-aho huomauttaa, että Venäjä on aina kiistänyt pienempien naapurimaidensa oikeuden tehdä omia ratkaisuja ja valintoja.
&#8211; Omasta mielestään Venäjällä on myös veto-oikeus pienempien naapuriensa olemassaoloon, kuten historiassa on usein nähty. En usko, että jatkossakaan Venäjä lakkaisi olemasta uhka kaikille pienemmille naapureilleen.
Tukea Ukrainan Nato-jäsenyydelle
Ukrainan edellinen presidentti Petro Porošenko totesi äskettäin toivovansa Ukrainan pääsevän Naton jäseneksi pikaisesti, jo ensi vuonna. Halla-aho sanoo pitävänsä Ukrainan Nato-prosessia jopa tärkeämpänä kuin mahdollista EU-jäsenyyttä.
&#8211; Ukrainan jälleenrakennuksessa tarvitaan ulkomaalaisia investointeja. Niitä on kuitenkin vaikea houkutella maahan, joka on vihamielisen naapurin hyökkäysuhan alla. Nato tarjoaa jäsenilleen turvallisuustakuut, joita toistaiseksi ei ole uskaltanut kukaan kokeilla. Oleellista on, miten tämän sodan jälkeen luodaan pidäke, jotta Venäjä ei enää lähde uusille sotaretkille.
&nbsp;

Halla-ahon mukaan ulkopoliittisessa johdossa ei saisi olla naiiviutta ja sinisilmäisyyttä – ”Presidentin on tunnistettava, mitä ympärillä tapahtuu”

Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen pysyvä komitea tuomitsee jyrkin sanoin Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan. Kokouksessa puhuneet Suomen edustajat Vilhelm Junnila (ps.) ja Pia Kauma (kok.) pohtivat myös, miten Etyj voi päästä eteenpäin tilanteesta, jossa yksi sen osallistujavaltioista törkeästi rikkoo kaikkia järjestön ja kansainvälisen oikeuden periaatteita.

&#8211; Diplomatia alkaa kunnioituksesta, mutta Venäjän häpeällinen hyökkäys Ukrainaan osoittaa täydellistä kunnioituksen puutetta suvereenia valtiota ja kansainvälistä yhteisöä kohtaan. Samaan aikaan he väittävät, etteivät ole hyökänneet maahan, mutta vaativat Ukrainaa antautumaan. Miten Etyj voi rakentaa vuoropuhelua ja etsiä ratkaisuja, jos Venäjän ja läntisen maailman tilannekuva on näin erilainen, Vilhelm Junnila ihmetteli puheessaan pysyvän komitean etäkokouksessa perjantai-iltana.
Yleiskokouksen varapuheenjohtaja Pia Kauma toivoi kansainvälisen yhteisön katsovan peiliin ja miettivän, olisiko jotain voitu tehdä jo aiemmin toisin.
&#8211; Venäjä on yli kymmenen vuotta käyttäytynyt aggressiivisesti muita Etyj-maita kohtaan Etelä-Ossetiassa, Abhasiassa ja Krimillä. Se on rajoittanut kokoontumis- ja sananvapautta sekä kansalaisyhteiskunnan toimintaa ja käyttänyt veto-oikeuttaan pysäyttääkseen kehityksen Etyjissä. Kansainvälinen yhteisö nosti liian monta kertaa rimaa sille, mikä on hyväksyttävää käytöstä. Nyt naamio on poistettu ja näemme, että kaikki tapahtunut oli osa Venäjän suurempaa suunnitelmaa.
Nyt tarvitaan rohkeutta toimiau
Kokouksessa kuultiin myös Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban ja entisen presidentin Petro Poroshenkon puheet. Kuleban puheenvuoron luki Ukrainan Etyj-suurlähettiläs. Ukrainalaisten sanoma oli, että Ukrainan kansa taistelee koko Euroopan puolesta.
Vaikka Etyjin keinot järjestönä ovat nykytilanteessa vähissä, Junnila vaati tulitaukoa ja toivoi, että Etyjin osallistujavaltiot tekisivät voitavansa Venäjän hyökkäyksen lopettamiseksi.
&#8211; Nyt tarvitaan rohkeutta toimia. Voimme pelätä seurauksia itsellemme, mutta toimettomuuden seuraukset voivat olla pahempia maailmalle, hän muistutti.
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö on maailman laajapohjaisin turvallisuutta käsittelevä alueellinen järjestö. Euroopan ja Keski-Aasian maiden lisäksi jäseninä ovat Yhdysvallat ja Kanada. Parlamentaarisen yleiskokouksen näkyvin tehtävä on kansainvälinen vaalitarkkailu, minkä lisäksi yleiskokous antaa suosituksia ja ehdotuksia ministerineuvostolle sekä ottaa julkilausumillaan kantaa ajankohtaisiin politiikan tapahtumiin.

Venäjältä vaaditaan tulitaukoa ja Etyjiltä tehokkaampaa reagointia konflikteihin – ”Ukraina taistelee koko Euroopan puolesta”