Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

PS-Nuoriso kritisoi Ylen aietta aloittaa arabian- ja somalinkieliset uutiset: Vieraskielinen uutisointi vie pohjan kotoutumiselta

Vihersiirtymän vaikeudet kasaantuvat – akkutehdas kuilun reunalla: ”En ihmettele, jos konkurssi olisi edessä puolen vuoden sisällä”

Koponen: Ammatillisen opetuksen säästöt kohdennettava suomalaisilta nuorilta leikkaamatta

Helsingin Kaivokadun läpiajokielto käsittelyssä ensi viikolla – tulisiko autottomasta kävelykadusta jopa vaarallisempi jalankulkijoille?

Lakihanke perheenyhdistämisen edellytysten tiukentamisesta etenee – kummaltakin puolisolta edellytettäisiin jatkossa 21 vuoden vähimmäisikää

Suvaitsevaisuus tuhoaa urheilujätti Niken brändiä: Woke-sekoilu sulatti pois yli viidesosan yhtiön arvosta

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

sote-esitys

Perussuomalaiset tivasi hallitukselta suullisella kyselytunnilla vastauksia sote-uudistuksen vaikutuksista. Erityisesti perussuomalaisia edustajia huolettivat palveluiden siirtyminen suuriin keskuksiin ja demokratiavaje, joka syntyy, kun suurille kaupungeille siirtyy ylivoimainen enemmistö päätösvallasta.

&#8211; Moni kansalainen on sote-uudistuksen myötä huolissaan siitä, mitä hänen tarvitsemilleen sote-palveluille käy. Etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa kunnat ovat jo nyt suuria, ja takavuosien kuntaliitosten jälkeen matkat keskustaajamaan jo nyt pitkiä, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen aloitti.
Lähipalvelut uhattuina
Juvonen huomautti, ettei sote-uudistus pidä sisällään lähipalvelutakuuta, vaan sen sijaan mietitään, mitä kuntien tyhjäksi jääville sote-kiinteistöille tehdään.
&#8211; Moni ikääntyvä kansalainen miettii tälläkin hetkellä, miten kauas kotoaan ja läheisistään voi joutua, kun kunto heikkenee niin, ettei pysty asumaan enää kotonaan, tai kuinka kauas voi joutua matkustamaan terveyskeskukseen päästäkseen.
&#8211; Mitä te vastaatte huolestuneille kansalaisille? Kuinka pitkän matkan kansalainen voi joutua kotoaan matkustamaan päästäkseen terveyskeskukseen, ja kuinka kauas läheisistään ikäihminen voi joutua muuttamaan saadakseen palveluasumispaikan? Juvonen kysyi.
Kiurun vastaus epäselvä
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kiirehti ministeriöaitoon vastaamaan, mutta vastauksen perusteella hän ei välttämättä kuullut kysymystä kunnolla.
&#8211; Edustaja kysyi, kuinka nopeasti. Se on ollut Suomessa ongelma siksi, että vaikka lainsäädäntö onkin hyvä, niin kaikilta osin ihmiset eivät ole saaneet paikkoja. Nyt me yritämme parantaa sitä, Kiuru vastasi.
Demokratia vaarassa
Perussuomalaisten mukaan hyvinvointialueiden aluevaltuustojen tehtävä tulee olemaan erittäin epäkiitollinen. Aluevaltuustoja ei valitakaan tulevaisuudessa kuten muita ylikunnallisia toimielimiä.
&#8211; Muihin ylikunnallisiin toimielimiin edustajat valitaan kunnanvaltuustoissa, ja näin pienimmätkin kunnat saavat toimielimeen vähintään yhden edustajan. Hyvinvointialuevaltuustoissa näin ei kuitenkaan olisi – miksi? Haluaako hallitus helpottaa pienten kuntien palveluiden alasajoa sillä, että palveluleikkauksilla ei ole kasvoja oman kunnan nimittämän luottamushenkilön muodossa?
&#8211; Minkä takia sote-esitys ei sisällä pienten kuntien äänivallan takaamiseksi takuuta vähintään yhdestä edustajasta hyvinvointialueen valtuustoon? Ettekö te koe tätä ongelmaksi demokratian toteutumisen ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien kannalta? Juvonen tivasi.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) selitti, että alueelle valitaan ne päättäjät, jotka kansalaiset sinne haluavat. Henrikssonin mukaan ei ole löytynyt mallia, jolla turvattaisiin edustus joka kunnasta.
&nbsp;

Perussuomalaiset kyselytunnilla: Sote-uudistus vie palvelut kauemmas ja uhkaa demokratian toteutumista

Hallitus yrittää viedä soteuudistuksen väkisin ja vauhdilla läpi. Lukuisat asiantuntijat ovat esittäneet huolensa sote-uudistusta koskevan hallituksen esityksen ongelmista. Perussuomalaiset eivät voi ummistaa silmiään katastrofilta, johon Marinin hallitus on Suomea viemässä. Tästä syystä koko oppositio on tehnyt yhteisen välikysymyksen.
Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron asiasta eduskunnassa pitänyt kansanedustaja Arja Juvonen kertoi saaneensa henkilökohtaisesti useita yhteydenottoja kansalaisilta. Nykytilassa ei ole hurraamista, mutta paremmaksi ei tilanne muutu Sanna Marinin hallituksen sote-uudistuksellakaan, koska toimet puuttuvat.
&#8211; &#8220;Meidät vanhukset on unohdettu. Ei ole palvelutaloa, minne mennä, kun ei jaksa kotihommia ikänsä takia tehdä. Me olemme 86- ja 90-vuotiaita. Terveyspalvelut on ajettu alas, lääkärille ei saa aikoja&#8221;, Juvonen siteerasi saamaansa kansalaispalautetta ja jatkoi:
&#8211; On selvää, että tässä tilanteessa emme voi ummistaa silmiämme ja korviamme katastrofilta, joka pääministeri Marinin hallituksen sote-uudistuksen muodossa uhkaa Suomea. Tästä syystä koko oppositio on tehnyt yhteisen välikysymyksen.
Yhteiskunnan tärkeimmät palvelut vaarassa
Sote-palvelut ovat monin tavoin yhteiskunnan tärkeimpiä palveluita. Toimivien sote-palveluiden merkitys korostuu hädän, sairauden ja vanhuuden hetkellä, kun ihmiset eivät enää kykene itse huolehtimaan itsestään.
&#8211; Nyt kuitenkin näiden palveluiden tulevaisuus on uhattuna. Hallitus tukee hyvinvointierojen kasvua, sillä uudistus ei nopeuta hoitoon ja lääkärille pääsyä. Näin on nähtävä, sillä sote-esitys ei tuo yhtä ainoatakaan keinoa tuoda lisää lääkäreitä tai hoitajia. Kuinka hallitus voi toimia näin? Tehän lupasitte pääsyä viikossa lääkärille!
Hyvinvointierot kasvavat entisestään
Suomessa väestön terveys- ja hyvinvointierot kuuluvat länsimaiden suurimpiin. Ne uhkaavat kasvaa entisestään alueellisen eriarvoistumisen seurauksena: työt ja hyvinvointi keskittyvät kasvukeskuksiin, kun taas Itä- ja Pohjois-Suomesta lakkautetaan tehtaita. Kokonaiset kunnat ovat vaarassa, kun palveluihin ei riitä rahaa. Päivystyssairaaloiden ja lähipalveluiden lakkauttaminen lisää kurjistumisen kierrettä.
&#8211; Hallituksen aluepolitiikka ei käännä tätä kehitystä, vaan kiilusilmäinen ilmastopolitiikka on pikemminkin kiihdyttänyt suomalaisen maaseudun alasajoa. Sote-uudistus ei pelasta haja-asutusalueiden lähipalveluita tai ratkaise rahoitukseen liittyviä ongelmia, vaan rahat uhkaavat huveta muutoskustannuksiin ja äänivallan keskittyessä maakuntien keskuskaupungeille palveluiden alasajo muualla helpottuu entisestään, Juvonen kertoi.
Äänivalta viedään pieniltä alueilta
Kun pieneltä kunnalta viedään tehdas, työt ja terveyskeskus, mitä jää jäljelle? Maakuntavaaleissa pienet kunnat häviävät oman äänensä. Ne eivät saa edustustaan maakuntavaltuustoon, vaikka kunnan kaikki äänestäjät äänestäisivät yhtä ehdokasta.
&#8211; Suurimmilta, yli sadantuhannen asukkaan kaupungeilta taas viedään rahat. Erityisesti heikennetään Uudenmaan asemaa, ja samalla on väläytelty Kelan korvausten leikkauksia: Uudenmaan asukkaat, hoitakaa itsenne yksityisellä ja maksakaa aivan kaikki itse. Hoidon saatavuus riippuvaiseksi varallisuudesta, tätäkö keskusta haluaa? Juvonen kysyi.
Sote-uudistuksen tavoitteet eivät toteudu
Perussuomalaisten mielestä Marinin hallituksen soteuudistus ei täytä sille määriteltyjä tavoitteita. Uudistuksen piti turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut kaikille Suomessa asuville sekä parantaa näiden palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta.
&#8211; Uskooko hallitus tähän itsekään, kun yksi uudistuksen keskeisistä pohdinnoista liittyy siihen, mitä kunnissa tehdään tyhjilleen jääville sote-kiinteistöille?
Mistä tekijät?
Yhdeksi uudistuksen tavoitteeksi on asetettu ammattitaitoisen työvoiman saanti. Hallituksen esitys ei kuitenkaan sisällä yhtäkään ratkaisua ongelmaan, vaan henkilöstö nähdään pelkkänä kustannuksena, joka sekin jätetään perustettavien hyvinvointialueiden ongelmaksi.
&#8211; Yhteiskuntamme rahallinen panostus sote-palveluihin on ollut ja säilyy myös tämän uudistuksen myötä Pohjoismaiden alhaisimpana. Hoitotyötä tekeville ei riitä lisää rahaa, eikä uudistus mahdollista lisäkäsiparien palkkaamista. Palvelutarpeen kasvua ei huomioida rahoituksessa täysimääräisenä. Hyvä hallitus, leikkauksillako ammattitaitoisen työvoiman saanti ratkaistaan? Juvonen ihmetteli.
Muutos ei ole itseisarvo
Rakennemuutoksiin upotettavat rahat eivät tuota terveyttä tai hyvinvointia. Hallituksella tuntuu riittävän rahaa kaikkialle muualle paitsi sinne, missä rahaa kipeimmin tarvittaisiin, jotta erityisesti ikääntyneet suomalaiset saisivat ansaitsemaansa laadukasta hoitoa ja hoivaa. Hallitus aikoo tehdä päätökset, mutta jättää rahoituksen pohtimisen seuraajilleen.
&#8211; Perussuomalaiset eivät pidä muutosta itseisarvona. Jos uudistus johtaa huonompaan tilaan kuin lähtötilanne, se pitää jättää tekemättä. Kun uudistus ei paranna palveluihin pääsyä, kyseessä on liian kallis harjoitus. Kun jopa perustuslakivaliokunnan yksimielisen lausunnon mukaan aikataulu vaikuttaa uudistuksen merkitys ja mittavuus huomioiden kireältä, miksi hallitus ei ota lusikkaa kauniiseen käteen ja ota aikalisää näiden virheiden korjaamiseksi?
&#8211; Koska hallitus ei näytä näin tekevän, kannatamme opposition yhteistä epäluottamusesitystä, Juvonen totesi puheenvuoronsa lopuksi.
&nbsp;

PS: Sote-esityksessä viedään suuremmilta alueilta rahat ja pienemmiltä päätösvalta – palvelutasosta puhumattakaan

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen vaativat, että koronakriisin hoito on priorisoitava ykköseksi ja sote-esityksen käsittelyä on lykättävä.

&#8211; Juuri nyt leikkaussaleja suljetaan, hoitoja siirretään ja henkilöstöä puuttuu. Viime viikon kyselytunnilla edustaja Minna Reijonen kysyi, onko hallitus valmis siirtämään sotea koronakriisin takia. Ministeri Kiuru ei kuitenkaan ole ollut tähän valmis, kertovat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen.
&#8211; Tiistaina täysistunnossa edustaja Juvonen esitti sotelakien käsittelyn siirtämistä koronakriisin yli, jotta hallitus voisi tuoda kriisin hoitamiseksi tärkeämmät esitykset eduskuntaan ja ne saataisiin käsiteltyä viipymättä. Nyt pitää ensisijaisesti varmistaa sote-sektorin toiminta ja henkilöstön jaksaminen kriisiaikana.
Voisiko hallitus keskittyä tärkeimpään?
Hallituksella on ollut suuria vaikeuksia tuoda eduskuntaan laadukkaita ja huolellisesti valmisteltuja esityksiä koronakriisin aikana.
&#8211; Hallituksen koronakriisin hoitoon liittyviä esityksiä ovat kritisoineet niin perustuslakivaliokunta kuin lukuisat asiantuntijatkin. Esityksiä on tuotu eduskuntaan puutteellisesti valmisteltuina ja keskeneräisinä, asianmukaisia kuulemisia ei ole järjestetty ja vaikutusarvioinnit ovat olleet puutteellisia. Hyvä hallitus, voisitteko keskittyä tärkeimpään, suomalaisten terveyden suojelemiseen sekä yhteiskunnan selviytymiseen kriisin yli? Juvonen, Juuso ja Reijonen kysyvät.
Tilanteen paheneminen olisi voitu välttää
Koronatilanteen paheneminen olisi voitu ainakin osittain välttää, jos hallitus olisi toiminut oikea-aikaisesti ja päättäväisemmin.
&#8211; Kenellekään tuskin oli yllätys, että tartuntaluvut lähtevät kasvuun ja tartuntaketjut leviävät ympäri maata, kun rajoituksia ei tehty ennen hiihtolomakautta, vaan vasta sen jälkeen. Hallitus kuitenkin aikaili tässä käsittämättömällä tavalla. Myös kaikkien rajan yli Suomeen tulevien testaamisessa aikailtiin, ja tartuntatautilain muutosten käsittely on edelleen kesken.
&#8211; Tilanne voisi olla merkittävästi parempi, jos hallitus olisi käyttänyt lainvalmisteluresurssit nimenomaan koronakriisin hoitoon, Juvonen, Juuso ja Reijonen korostavat.
&nbsp;

Perussuomalaiset: Sote-esityksen käsittelyä lykättävä koronakriisin yli

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra sanoo, että hallituksen pian eduskuntaan annettavassa sote-esityksessä on merkittäviä ongelmia erityisesti rahoitusmallin ja maakuntarakennelman suhteen. Useiden asiantuntijoiden mukaan suunniteltu rahamäärä ei tule riittämään Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vastuisiin. Hoitojonot tulevat kasvamaan ja palveluiden laatu heikkenee.

&#8211; Uuttamaata ja kaupunkeja huolettaa aivan oikein se, että vieraskielisyys ei näy riittävästi rahoituksen kriteeristössä. Koska se kuitenkin on niin suuri menoerä, seuraa rahoitusvajeesta se, että uusmaalaisten palvelut tulevat heikkenemään, Riikka Purra sanoo.
Verot nousevat, palvelut heikkenevät
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (Hus) on laskenut, että vuoteen 2029 mennessä koko Uudenmaan rahoitus putoaisi 400 miljoonaa euroa nykytilanteeseen verrattuna. Väestön terveydentilan ja ikäprofiilin perusteella Uusimaa on omassa luokassaan.
Purra huomauttaa, että toisaalta Uudellamaalla kahden kerroksen sote-järjestelmä on kaikkein voimakkain.
&#8211; Työterveyshuolto hoitaa tehokkaasti ja esimerkiksi lapsiperheistä suurella enemmistöllä on yksityinen vakuutus. Rahoitusjärjestelmässä on riski, että kahden kerroksen järjestelmä myös erikoissairaanhoidossa vahvistuu, Purra sanoo.
&#8211; Ajattelen asiaa myös veronmaksajan näkökulmasta. Onko kohtuullista, että veroasteen noustessa palvelut vain heikkenevät? Kuulemme jatkuvasti tavallisten ihmisten kertomuksia siitä, miten vaikeaa hoitoon pääseminen on.
Maahanmuutto lisää kustannuksia
Purra puuttuu myös maahanmuuton tuomista lisäkustannuksista.
&#8211; Mitä tulee vieraskielisyyden kustannuksiin, ihmettelen tässäkin yhteydessä sitä, miten ihmeessä voidaan edelleen puhua maahanmuutosta rikkautena ja edistettävänä asiana, kun se käytännössä kaikilla sektoreilla lisää kustannuksia, Purra ihmettelee.
&#8211; Rikkaus puheissa, kustannus budjettipöydissä, niin se näyttää olevan.

Purra: Miksi maahanmuutto on rikkaus puheissa ja kustannus budjettipöydissä?