verotus

Maahanmuuton ongelmat tunnistetaan, mutta sen kustannukset painetaan villaisella. - Aina kun uudet Kelan tilastot julkaistaan, tulee kohahdus - ja sitten taas pian paluu samaan vanhaan ja maahanmuuton hokemiin, kirjoittaa valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra.

Valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvio on hallituspuolueiden kesken taputeltu, vaikka yksityiskohtia toki vielä onkin auki. Vähemmän tärkeästä leikataan ja tavan kansaa muistetaan, toteavat Suomen Uutisen videolla perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä sekä kansanedustaja Miko Bergbom.

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää budjettiriihen verolinjaa odotettuna ja pääosin onnistuneena kokonaisuutena. Kevään kehysriihessä linjatut veromuutokset toteutetaan lähes sellaisinaan. - Ansiotulojen verotuksen muutokset tukevat talouden kääntymistä kasvuun. Samalla ratkotaan joitakin verojärjestelmän pitkäaikaisia rakenteellisia vinoumia.

Hallitus pyrkii budjettiriihen päätöksillä vauhdittamaan orastavaa talouskasvua, vahvistamaan kansalaisten luottamusta talouteen sekä edistämään työllisyyttä. Hallitus helpottaa etenkin nuorten pääsyä työelämään.

Hallitus pääsi tiistai-iltana maaliin budjettiriihessä, ja samalla saavutettiin sopu reilun miljardin euron lisäsopeutustoimista. Kehitysyhteistyöstä ja kotouttamisesta leikataan 50 miljoonaa euroa lisää, joten tällä hallituskaudella kehitysyhteistyön säästöt nousevat historiallisen suuriksi.

Ensi viikolla budjettiriiheen kokoontuva hallitus hallitus neuvottelee uusista, noin miljardin euron sopeutustoimista. Tuoreen kyselyn mukaan 41 prosenttia suomalaisista hoitaisi sopeutustoimet ensisijaisesti menoleikkauksilla ja 32 prosenttia veronkorotuksilla. 27 prosenttia ei osannut ottaa kysymykseen kantaa.

Tietyt verovähennykset suosivat pienituloisia, tietyt keskituloisia ja tietyt vähennykset suurituloisia kotitalouksia.

Hallitus esittää merkittäviä veronkevennyksiä, jotka kohdistuvat erityisesti työntekoon ja yrittämiseen. Esitykset on määrä antaa eduskunnalle syksyllä lausuntokierroksen jälkeen, ja ne tulisivat voimaan vuoden 2026 alussa.

Kuinka vakava sotilaallinen uhka juuri nyt kohdistuu Suomeen ja Eurooppaan? Miten jatkossa Suomen ja Euroopan kasvat puolustusmenot rahoitetaan ja voiko USA:aan enää luottaa? Suomen Uutiset Show:n uudessa jaksossa tarjolla on painavaa asiaa Suomen turvallisuustilanteesta, maanpuolustuksesta sekä EU:n ehdotuksista koko Euroopan puolustuksen ja puolustusteollisuuden vahvistamiseksi.

Suomi ei joudu EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn. Komissio katsoo, että Suomen hallitus on sitoutunut julkisen talouden tasapainottamiseen vaikeasta talous- ja turvallisuustilanteesta huolimatta.

Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra vastasi opposition välikysymykseen keskiviikkona iltapäivällä.

Ylen aamussa tänään vieraillut kansanedustaja Ville Vähämäki sanoo, että hallitus ei ole luopunut talouden vahvistamisen tavoitteesta ja velkaantumisen taittamisesta.

Sisäministeri Mari Rantanen varoittaa, mitä seurauksia olisi sillä, jos nykyisen hallituksen jälkeen valtaan palaisi jälleen vihervasemmistolaista politiikkaa toteuttava hallitus. Yleisen löysäilyn ja hyveposeerauksen lisäksi suomalaiselle veronmaksajalle tiedossa olisi kylmää kyytiä. Kaikille kansalaisille edessä olisi heikennyksiä esimerkiksi alenevien palkkojen ja asumisen hinnan nousemisen vuoksi.

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää pitää monia kehysriihen päätöksiä tervetulleina. Kiitosta häneltä saavat erityisesti Seinäjoen Penttilän sillan kunnostusaikeet, panostukset ulkoiseen ja sisäiseen turvallisuuteen, verotuksen keventäminen sekä yrittämisen toimintaedellytysten parantaminen.

Kansanedustaja Miko Bergbom (ps.) ja valtiovarainministerin erityisavustaja, ekonomi Jussi Lindgren avaavat äsken päättyneen kasvuriihi 2025:n antia.

Lapsiperheisiin liittyvistä asioista viestitään ja puhutaan usein varsin ongelmalähtöisesti. Siksikin hallituksen kehysriihen monien päätösten joukosta kannattaa nostaa esiin sieltä saatu merkittävä tuki maamme lapsiperheille, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu.

Veronalennukset ovat keskeinen työkalu talouskasvun taustalla, sillä kevyempi verotaso vaikuttaa paitsi taloudellisen toimeliaisuuden määrään, myös niihin päätöksiin, joita yrityksissä tehdään, kun omistajat harkitsevat, missä maassa toimintaa kannattaa harjoittaa. Kasvuyritykset luovat samalla uusia työpaikkoja.

Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.

Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen kannalta olennaista on pyrkiä mahdollisimman korkeaan työllisyysasteeseen ja vahvaan tuottavuuskehitykseen. Verotuksen rakenteen tulisi olla mahdollisimman paljon työn tekemistä ja talouskasvua tukeva. Keskeinen verokysymys kasvun kannalta on ansiotuloverotus talouden kasvun perustuessa aiempaa voimakkaammin inhimilliseen pääomaan.

Talousasiantuntija Juhani Huopainen (ps.) avaa verotuksen merkitystä talouskasvun käynnistämisessä.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ylen aamussa tänään vieraillut elinkeinoministeri Wille Rydman toteaa, että kaikkiin talousennusteisiin liittyy juuri nyt merkittävää epävarmuutta. Etenkin maailmanpolitiikan tapahtumat huolestuttavat ministeriä.

OP-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen ja valtiovarainministeriön osastopäällikkö Mikko Spolander antoivat keskiviikkoillan Ylen A-studion talouskeskustelussa tukea perussuomalaisten puheenjohtajan, valtiovarainministeri Riikka Purran puheille veroalesta hallituksen puoliväliriihen yhteydessä.

Valtionvarainministeri Riikka Purra oudoksuu ajattelua, jossa puolueet kilpailevat rahan tuhlaamisesta eivätkä sen ansaitsemisesta.

Ylikorostunut tulojako ensin -ajattelu on osin jo tuhonnut poliittisen debatin Suomessa, ja samalla se estää monia sinällään järkeviä talouspoliittisia toimia, emeritusprofessori Matti Virén kirjoittaa ajatuspaja Suomen Perustan uudessa julkaisussa.

Ajatuspaja Suomen Perustan tuoreessa julkaisussa Turun yliopiston kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén tarkastelee suomalaisen yhteiskunnan kantavia ongelmia, jotka usein kietoutuvat talouden, verotuksen ja väestöpolitiikan ympärille. Myös tiedepolitiikka on luupin alla.

Suomella ei mene hyvin. Romahtaneen syntyvyyden, sakkaavan talouden ja ylivelkaisen julkisen sektorin pelastukseksi tarjotaan milloin maahanmuuttoa, milloin sosiaalivaltion kasvattamista ja milloin eurooppalaisen solidaarisuuden lisäämistä. Esitetyt ratkaisut saavat kyytiä Suomen Perustan julkaisemassa emeritusprofessori Matti Virénin analyysissä "Suunnitelmataloutta, maahanmuuttoa vai lisää lapsia?"

Kuten perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi viestipalvelu X:ssä, perussuomalaisilla oli jälleen loistavia tapahtumia ympäri maata. Purra kiersi Uudellamaalla Järvenpään, Keravan, Tikkurilan, Inkoon ja Siuntion kautta kotikulmilleen Kirkkonummelle. Siellä muutama kirkkonummelainen lähivaaliehdokas pääsi puheenjohtajan "tenttiin".

Pääministeri Petteri Orpo tylytti viikonloppuna muiden puolueiden verolinjoja STT:n haastattelussa. Pääministerin mukaan muut puolueet ’’nostavat kätensä liian helposti pystyyn’’ ja korottavat veroja sen sijaan, että kuntien taloutta tasapainotettaisiin muuten.

Elinkeinoministeri Wille Rydman katsoo, että Suomella olisi loistavat lähtökohdat olla kiinnostava investointiympäristö, ja lisäksi Suomessa on omasta takaa osaamista ja innovaatioita. - Suomen keskeiset vahvuudet vaativat kuitenkin jatkuvia panostuksia, Rydman sanoo.